Apunavigaatio
Eläimistä eristettyjen bakteerien resistenssiseuranta
- Myllyniemi, Anna-Liisa
Eläimistä eristettyjen bakteerien resistenssiseuranta
Eläimistä eristettyjen bakteerien resistenssiseuranta
Resistenssin seurantaohjelma, FINRES-Vet, käynnistyi Suomessa vuonna 2002. Erilaisten eläimistä eristettyjen bakteerien resistenssiä on kuitenkin seurattu jo kauan: esimerkiksi salmonellan resistenssiä on seurattu systemaattisesti 1980-luvun alkupuolelta. FINRES 1999 -raportissa julkaistiin tuloksia myös eläinpuolen resistenssitilanteesta. Käynnistyneessä FINRES-Vet-ohjelmassa seurataan tuotanto- ja lemmikkieläimistä eristettyjen eläimille tautia aiheuttavien bakteerien, zoonooseja aiheuttavien bakteerien sekä indikaattoribakteerien mikrobilääkeherkkyyttä. Resistenssiseurannan lisäksi FINRES-Vet-ohjelmassa seurataan mikrobilääkeaineiden käyttöä eläinten lääkintään ja rehun lisäaineina.
Eläinten lääkintään käytetään Suomessa vuosittain 13 000–15 000 kg mikrobilääkkeitä. Vuonna 2002 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan mikrobilääkkeistä noin 60 prosenttia käytettiin naudoille, 15 prosenttia sioille ja 13 prosenttia koirille ja kissoille.
Mikrobilääkkeitä voidaan käyttää myös tuotantoeläinten kasvun edistämiseen. Rehun lisäaineiden käyttö on viime vuosina vähentynyt huomattavasti. Tällä hetkellä Suomessa rekisteröidyistä rehun lisäaineista vain neljällä on antimikrobista vaikutusta ja näidenkin aineiden käyttö kielletään EU:n alueella vuonna 2006.
Resistenssiseuranta
Eläimille tautia aiheuttavien bakteerien mikrobilääkeherkkyyttä tutkitaan muun muassa Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksen (EELA) eri toimipisteissä, kunnallisissa elintarviketutkimuslaitoksissa, elintarvikkeiden tuotantolaitoksissa ja pieneläinvastaanotoilla. FINRES-Vet-ohjelmassa on mukana joitakin eläimille tautia aiheuttavia bakteereita, koska resistenssin lisääntyminen eläinten bakteeripopulaatioissa ja uusien resistenssimekanismien kehittyminen havaitaan nopeimmin seuraamalla niiden mikrobilääkeherkkyyttä.
Salmonellan lisäksi muiden zoonooseja aiheuttavien bakteerien resistenssiä on seurattu projektiluontoisesti. Kampylobakteerit otettiin tänä vuonna mukaan ohjelmaan. Ohjelman myötä myös terveiden eläinten suolistosta eristettyjen indikaattoribakteerien resistenssiseuranta tuli säännölliseksi. Näytteitä kerätään vuosittain yhdestä tuotantoeläinlajista.
Seurantaohjelmia yhtenäistetään pohjoismaisella tasolla. Tutkimusmenetelmänä kaikissa pohjoismaissa on nestelaimennusmenetelmä.
Zoonooseja aiheuttavien bakteerien resistenssitilanne
Suomessa käynnistyi vuonna 1995 kansallinen salmonellavalvontaohjelma, jonka tarkoituksena on taata eläimistä saatavien elintarvikkeiden turvallisuus estämällä salmonellan leviäminen tuotantoketjun kaikissa vaiheissa. Salmonellaa todetaan suomalaisissa tuotantoeläimissä harvoin ja kannat ovat yleensä mikrobilääkkeille hyvin herkkiä. Taulukon kymmenestä resistentistä kannasta kahdeksan oli resistenttejä vain yhdelle mikrobilääkkeelle. Resistenssiä tutkitaan myös valvontaohjelmaan kuulumattomista näytteistä.
Eläimille tautia aiheuttavien bakteerien resistenssitilanne
Vaikka Suomen hyvä eläintautitilanne mahdollistaa melko vähäisen mikrobilääkkeiden käytön, tiettyjen eläimille tautia aiheuttavien bakteereiden resistenssitilanne on huolestuttava. Sikojen suolistoinfektioista eristetyistä E. coli -kannoista noin puolet on resistenttejä streptomysiinille ja tetrasykliinille. Suuri osa nautojen utaretulehduksia aiheuttavista stafylokokeista on penisilliinille vastustuskykyisiä. Myös moniresistenttejä stafylokokkikantoja on todettu.
Indikaattoribakteerien resistenssitilanne
Vuonna 2002 indikaattoribakteereja kerättiin siipikarjan umpisuolinäytteistä. Koska mikrobilääkkeitä käytetään broilereille hyvin vähän, broilereista eristetyt indikaattoribakteerit ovat niille melko herkkiä. Rehun lisäaineena aiemmin käytetty avoparsiini ja vankomysiini kuuluvat samaan mikrobilääkeryhmään. Vankomysiinille resistenttien enterokokkien määrä on laskenut seitsemän vuoden aikana avoparsiinin käyttökiellosta johtuen.
Anna-Liisa Myllyniemi, Henry Kuronen Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos
Kirjallisuus:
EELA, 2003, FINRES-Vet 2002, Resistance in indicator bacteria from chickens (http://www.eela.fi/palvelut/elintarv_8_2.html).
FINRES 1999, Antibioottiresistenssi Suomessa (http://www.mmm.fi/el/julk/finres99.html )
Lääkelaitos, 2003, Eläimille käytettyjen mikrobilääkkeiden myynti vuonna 2002 (http://www.nam.fi/uploads/laakeinfo/ellaakkeet2002.pdf).
Rantala, M., 2003, Tuloksia kevään 2002 mikrobilääkekyselytutkimuksesta, Lääkepäivä 2003, MMMELO.
information page
magazine article
- Enter-net – kansainvälinen Salmonella-, EHEC- ja Campylobacter- epidemioiden seurantaverkko
- EU:n tartuntatautivirasto syntymässä
- Shigellojen mikrobilääkeresistenssi on lisääntynyt
guide
- Sisäilma ja terveys - rakentajan opas
- Ohjeita ja suosituksia sairaalainfektioiden seurannasta
- Taulukko 7. Tilanteita, jotka eivät ole vasta-aiheisia rokottamiselle
organizational info
- Tartuntatautirekisterin kantakokoelma
- Virustautien ja immunologian osasto (VIMO)
- Tartuntatautien seurannan yhteistyö