Publisher

National Public Health Institute
Original page

campylobacter, Escherichia coli o157, food, infectious diseases, monitoring, salmonella

Julkaistu 26.5.2006

Tartuntataudit

Enter-net – kansainvälinen Salmonella-, EHEC- ja Campylobacter- epidemioiden seurantaverkko

Suklaapatukoiden välittämät Salmonella Napoli-infektiot Italiassa ja Englannissa, saastuneen salaatin aiheuttama lavantautiepidemia Kreikan matkalaisilla, teollisesti idätettyjen siementen aiheuttamat salmonellaepidemiat eri maissa sekä kananmunien sisäosat saastuttavan Salmonella Enteritidis faagityypin FT4 samanaikainen ilmaantuminen useimmissa Keski- ja Etelä-Euroopan maissa ovat esimerkkejä maiden rajojen yli levinneistä salmonellaepidemioista, jotka johtivat 1990-luvun puolivälissä Salm-Net-yhteistyöverkon perustamiseen.

Salm-Netistä Enter-net

Salm-Net oli ensimmäinen EU-verkko, jonka toiminta tähtäsi ruoan välityksellä leviävien taudinaiheuttajien seurantaan. Päätavoitteena oli kansainvälisten salmonellaepidemioiden tehokas toteaminen, jäljittäminen ja torjunta. EU:n Biomed 1 -ohjelmasta rahoituksen saaneessa Salm-Net-verkossa oli jäseniä 14 EU-maasta alle 30. Suomi pääsi epävirallisesti mukaan vuonna 1996. Seuraavana vuonna verkko sai Enter-net nimisenä jatkorahoituksen Biomed 2 -ohjelmasta, Suomesta tuli virallinen jäsen ja enterohemorraginen E. coli (EHEC) -bakteeri liitettiin seurantaan. Vuodesta 2000 alkaen verkkoa on rahoittanut EU:n terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosasto, DG SANCO. Vuonna 2003 seuranta ulotettiin myös Campylobacter-epidemioihin.

Jäseniä maailmanlaajuisesti

Nykyään mukana on yli 80 osanottajaa 36 maasta, mukaan lukien Australia, Etelä-Afrikka, Japani, Kanada ja Uusi-Seelanti, jotka tosin eivät saa EU-rahoitusta. Jäseninä on kunkin maan ”humaanipuolen” referenssilaboratoriotoiminnasta vastaava mikrobiologi ja kansallisesta seurannasta vastuussa oleva epidemiologi. Verkkoa hallinnoidaan Englannin Health Protection Agencystä (HPA:sta) käsin. Yhteinen kokous, jossa käsitellään sekä tieteellisiä että käytännön asioita järjestetään kerran vuodessa jossakin jäsenmaassa.

Säännölliset seurantatiedot

Maat lähettävät HPA:iin kuukausittain tai joka kolmas kuukausi tiedot seurattavien bakteerien aiheuttamista tapauksista. Tietokantojen sisällöt noudattavat pitkälti aiemmin kuvattua (1). Suomesta KTL:n Infektioepidemiologian osasto lähettää tiedot sähköisesti suoraan valtakunnallisesta tartuntatautirekisteristä. HPA:ssa toimiva koordinaattori lähettää neljännesvuosittain maakohtaiset luottamukselliset raportit. Julkiseen käyttöön laaditut yhteenvedot löytyvät Enter-netin verkkosivuilta:
http://www.hpa.org.uk/hpa/inter/enter-net_menu.htm

Epidemiahälytykset

Tieto osanottajamaassa todetusta suolistobakteerin aiheuttamasta infektiorypäästä lähetetään sähköpostitse koordinaattorille, joka lähettää vakiomuotoisen kiireellisen kyselyn kaikkien osanottajamaiden edustajille. Viestiin sisältyy mm. sen hetkiset ”sormenjälkitasoiset” tiedot aiheuttajabakteerin ilmiasusta (fenotyypistä) ja geneettisistä ominaisuuksista, ilmaantumisen ajankohdasta ja mahdollisesta ikäryhmä- ja sukupuolijakaumasta. KTL:n Bakteeri- ja tulehdustautien osaston suolistobakteerilaboratorio (SUBA) yleensä vastaa näihin tiedusteluihin.

SUBA selvittää suolistobakteerirekisteristä, joka sisältää mm. salmonelloista tyyppitiedot 100 000 tapauksesta, onko kysytyn kannan kanssa identtistä kantaa todettu Suomessa kyseisenä ajankohtana, onko tilanne ollut sama edeltävinä vuosina, ovatko todetut tartunnat olleet kotimaisia vai ulkomaisia ja mistä maassa ne on saatu. Kyselyyn pyritään vastaamaan heti, myös silloin, kun epidemiakantaa ei ole Suomessa todettu. Epidemiahälytyksiä on ollut vuosittain noin parikymmentä, mutta vuosi 2005 oli ennätys: 36 hälytystä 18 maasta (taulukko 1).

Laboratorioseurannan laatu

Luotettava laboratoriopohjainen seuranta ja epidemioiden selvitys ei onnistu ilman kansainvälisesti standardisoitujen tyypitysmenetelmien käyttöä, niiden laadukasta toimintaa ja tuloksen oikeaa tulkintaa. Euroopan Enter-net-laboratoriot osallistuvat vuosittain useisiin ulkoisen laadunarvioinnin kierroksiin, joiden tulokset käsitellään Enter-netin kokouksissa.

Vuosina 2002–2004 toteutettiin Enter-netin sisällä salmonellojen PFGE-genotyypityksen harmonisointi ja määriteltiin analysoitavaksi hyväksyttävän geelin laatukriteerit. Tähän ns. Salm-gene-projektiin osallistui HPA:n ohella yhdeksän muuta Enter-net-laboratoriota, joista SUBA oli yksi. Kukin maa määritti ja analysoi sovituin periaattein omista aineistoistaan noin 2000 salmonellakannan DNA-profiilit, ja niistä koottiin EU:n yhteinen lähes 25 000 salmonellakannan DNA-profiilien kirjasto HPA:iin. Projektin päätyttyä ovat Enter-net-laboratoriot voineet osallistua EU:n tukeman PulseNet Europe -verkon järjestämille salmonellojen ja EHEC:n PFGE-tyypityksen laadunarvioinnin kierroksille.

Lopuksi

Enter-netin kokouksissa on selvinnyt, että laboratoriopohjaisen seurannan taso vaihtelee huomattavasti Euroopan maissa. SUBA on aina menestynyt laatukierroksilla erittäin hyvin. Maamme tehokkaat epidemiaepäilyilmoitus- ja selvitysjärjestelmät sekä hyvä yhteistyö epidemiologien, elintarvike- ja eläinpuolen tutkimuslaitosten ja muiden asiantuntijoiden tai viranomaisten kanssa takaavat sen, että epidemiaselvitysten taso Suomessa on huipputasoa niin EU:ssa kuin laajemminkin.

Anja Siitonen
tutkimusprofessori
Kansanterveyslaitos
Bakteeri- ja tulehdustautien osasto
suolistobakteerilaboratorio

1. Siitonen A.
Salm-Net – humaanisalmonellojen laboratoriopohjainen Euroopan seurantaverkko toimii.
Kansanterveys Nro 4, 1997.