Publisher

National Public Health Institute

Sosioekonomiset terveyserot: Mielenterveyden eroja tutkitaan

Suomessa mielenterveyden ja sosioekonomisen aseman yhteyttä on tutkittu vähän. Erityisen vähän on pitkittäistutkimuksia mielenterveyden ja psykososiaalisen hyvinvoinnin sosioekonomisista eroista eri elämänvaiheissa.

Kansanterveyslaitoksen mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osaston tutkimuksessa ”Sosioekonomiset erot ja mielenterveyden kehitys nuoruudesta aikuisuuteen” tuotetaan ajankohtaista tietoa sosioekonomisista eroista mielenterveydessä, psykiatrisessa sairastavuudessa ja hoidon toteutumisessa. Siinä selvitetään mielenterveysongelmien sosioekonomisten erojen syntymistä, syitä ja muutoksia lapsuudesta varhaisaikuisuuteen. Hankkeessa hyödynnetään poikkileikkaus-, pitkittäis- ja rekisteriaineistoja.

Ongelmat yleisempiä alemmissa sosiaaliryhmissä

Mini-Suomi-tutkimuksessa todettiin, että 1970-luvun lopulla mielenterveyden häiriöt olivat lähes kaksi kertaa yleisempiä alimmassa sosiaaliryhmässä muihin verrattuna. Ajankohtaista tietoa suomalaisen aikuisväestön mielenterveydestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä saadaan uudesta Terveys 2000 -aineistosta.

Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö on alimmassa koulutusluokassa 2–4 kertaa yleisempää verrattuna korkeimmin koulutettuihin. Suurin ero on ollut skitsofreniassa, jossa on myös havaittu eniten sairauden tuomaa sosiaalista vajoamista. Tässä tutkimuksessa selvitetään sosioekonomisia eroja psykiatristen sairaalapotilaiden hoidon toteutumisessa ja psykiatrisia sairaalapalveluita käyttäneiden kuolleisuudessa häiriöryhmittäin. Tutkimuksen arvoa lisää se, että aineisto on 1990-luvulta. Tuolloin mielenterveyspalvelujen tarve kasvoi, mutta vuodeosastopaikkoja vähennettiin ja avohoidon resurssit supistuivat.

Psyykkisesti sairastuneiden erityistarpeet huomioon

Väestön mielenterveyden kehitystä ei ole Suomessa seurattu, eikä käytössä toistaiseksi ole vakiintunutta seurantajärjestelmää. Sosioekonomisten tekijöiden ja mielenterveyden välisten yhteyksien ymmärtämiseksi tarvittaisiin myös lisää pitkittäistutkimuksia. Kertyvä tieto mahdollistaisi interventioiden suunnittelun. Jotta psykiatriset palvelut tuotettaisiin ja kohdennettaisiin oikein, on tärkeää saada tietoa hoidon tarpeesta ja terveyspalveluiden käytöstä eri väestöryhmissä. Erityisen tärkeää on huomioida huonoimmassa sosioekonomisessa asemassa olevien potilaiden tarpeet. Sairastuminen aiheuttaa monen vakavasti häiriintyneen psykiatrisen potilaan sosiaalisen aseman huononemisen. Tarvitaan tietoa siitä, miten mielenterveydellisistä syistä johtuva syrjäytyminen ja vajoaminen pystytään estämään ja miten voidaan tukea mielenterveyspotilaiden jäljellä olevaa terveyttä ja toimintakykyä.

Nuoruusikä ennakoi tulevaa

Lapsuuden ja nuoruuden kasvuolosuhteilla on tärkeä merkitys aikuisiän mielenterveydelle. Nuoruusiän koulutus- ja elämäntapavalinnat vaikuttavat aikuisiän terveyteen ja yhteiskunnalliseen asemaan. Monet mielenterveysongelmat yleistyvät voimakkaasti myöhäisnuoruudessa ja varhaisaikuisuudessa. Mielenterveysongelmat voivat vaikeuttaa nuoruusiän kehitystä ja siirtymävaihetta aikuisikään. Tamperelaisnuoria koskevassa seurantatutkimuksessa (TAM-projekti) tuotetaan tietoa terveyden, erityisesti psyykkisen terveyden ja terveyskäyttäytymisen sosioekonomisten erojen syntymisestä ja syistä.

Tähänastiset tulokset osoittavat, että terveyden ja terveyskäyttäytymisen erot ovat suurempia varhaisaikuisuudessa ja aikuisuudessa kuin nuoruudessa. Varhaisaikuisuudessa oman peruskoulutuksen ja aikuisuudessa oman sosioekonomisen aseman mukaiset erot olivat selkeät kaikilla tutkituilla psyykkisen terveyden ulottuvuuksilla: itsetunto, psykosomaattiset oireet, masennus. Nuoruusiässä todetut vanhempien sosioekonomisen aseman mukaiset erot psyykkisessä terveydessä (miehillä itsetunnossa ja naisilla itsetunnossa sekä psykosomaattisessa oireilussa) säilyivät miehillä varhaisaikuisuuteen ja naisilla aikuisuuteen saakka. Naisilla vanhempien sosioekonominen asema oli yhteydessä itsetuntoon myös omasta sosioekonomisesta asemasta riippumatta.

Tutkimustieto nuorten mielenterveyden muotoutumisesta auttaa kohdentamaan mielenterveyden häiriöiden ehkäisyä ja näin myös kaventamaan mielenterveyden sosioekonomisia eroja. Tällaiset toimenpiteet vaikuttavat hyvinvointiin ja mielenterveyteen vielä aikuisena.

Hillevi Aro (hillevi.aro@ktl.fi) Aini Ostamo, Taina Huurre, Jouko Lönnqvist KTL, Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto

Kirjallisuutta:
Huurre T, Rahkonen O, Aro H. 2003. Terveydentilan ja terveyskäyttäytymisen sosioekonomiset erot nuoruudesta aikuisuuteen. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 2003;40:154-162.