Publisher

National Public Health Institute

Tupakansavu sisältää arviolta 3 000–4 000 kemikaalia, joista syöpävaarallisiksi on tähän mennessä osoitettu noin 50 eri ainesosaa. Tupakoinnin kieltämiselle sisätiloissa on hyvät perusteet.

Tupakansavussa on muun muassa erittäin haitallisia polyaromaattisia hiilivetyjä (PAH-yhdisteet), joiden pitoisuutta teollisuusympäristössä seurataan työturvallisuuden vuoksi. Yhdysvaltalaisessa tuoreessa tutkimuksessa ravintoloiden sisäilmassa PAH-yhdisteiden määrä oli 10-kertainen raskaan liikenteen väylillä mitattuihin arvoihin verrattuna.

Useissa maissa ravintoloiden sisäilman laatu paranee merkittävästi, kun niissä siirrytään tai on siirrytty ravintoloiden täyssavuttomuuteen (Ruotsi, Norja, Uusi-Seelanti, Viro, Irlanti ja osin Yhdysvallat). Yhdysvalloissa kokemukset ovat olleet myönteisiä: ravintola-alan työpaikkojen määrä on lisääntynyt ja vuositulot kasvaneet 12 prosenttia. Tuore tutkimus todistaa, että ravintolatyöntekijöiden keuhko-oireilut (yskä ja limannousu) ovat vähentyneet ja keuhkofunktio parantunut ravintolatupakoinnin kiellon jälkeen.

Kotialtistus yhtä paha

Tupakansavun haittoja ja merkitystä sisäilmalle on tutkittu pääosin työympäristössä. Sisäilman merkitys terveydelle on huomattava ja onkin mielenkiintoista, että tutkimus ja keskustelu tupakan savun haitallisuudesta eivät ulotu työympäristön ulkopuolelle. Suomessa julkisten tilojen savuttomuus on itsestään selvyys, mutta varsin vähän tiedetään kotona tapahtuvan altistuksen määrästä ja vaikutuksista.

Työpaikkatupakointi kiellettiin vuonna 1995. Se näkyi merkittävänä laskuna väestötason työaikaisessa altistuksessa. Kotona tupakansavulle altistuneiden määrä laski hieman ja on tällä hetkellä 26 prosenttia. Heistä joka neljännellä samassa taloudessa asuu alle 18-vuotias. Alle 15-vuotiaista kotona tupakansavulle altistuu noin seitsemän prosenttia.

Tupakansavun on osoitettu olevan haitallista työympäristössä. Samat haitat koskevat kaikkea sisäilmaa. Tutkimukset todistavat tupakan savun lisäävän lapsilla muun muassa astmaa, hammaskariesta ja korvatulehduksia. Tupakoimattomien naisten riski sairastua sydän ja verenkiertoelinten sairauksiin kasvaa, vaikka he altistuvat vain kotona tupakansavulle. Tupakansavu on haitallista kaikille, joilla on sydän- ja verisuonisairaus. USA:n kansanterveyslaitos (CDC) suosittaa lääkäreitä neuvomaan sydänpotilaita välttämään tupakansavuisia sisätiloja.

Tupakansavu on edelleen yleisin syöpävaarallinen aine sisäilmassa ja sisäilman terveellisyys on keskeisiä elinympäristön terveyttä edistäviä tekijöitä. Työympäristössä tehtyä altistumis- ja riskitutkimusta tupakan savun haitoista on syytä tarkastella laajemmin sisäilman terveyden näkökulmasta.

Kristiina Patja
KTL, Epidemiologian ja terveyden edistämisen osasto

Kirjallisuus

Tobacco smoke and involuntary smoking. IARC Monogr Eval Carcinog Risks Hum 2004;83:1-1438.

Repace J. Respirable particles and carcinogens in the air of delaware hospitality venues before and after a smoking ban. J Occup Environ Med 2004;46(9):887-905.

Helakorpi S, Patja K, Prättälä R, Uutela A. Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2002, Health Bahaviour and health among Finnish Adult Population, Spring 2002. Helsinki: National Public Health Institute; 2003.

(Kata) Kata, editor. Tieteellinen peruskatsaus ympäristön tupakansavun terveyshaitoista. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö; 2000.

Jaakkola JJ, Jaakkola MS. Effects of environmental tobacco smoke on the respiratory health of children. Scand J Work Environ Health 2002;28(Suppl 2):71-83.

Iribarren C, Darbinian J, Klatsky AL, Friedman GD. Cohort study of exposure to environmental tobacco smoke and risk of first ischemic stroke and transient ischemic attack. Neuroepidemiology 2004;23(1-2):38-44.