Apunavigaatio
Ravinto, ympäristö ja terveys -tutkimus
Kalastajat
Ravinto, ympäristö ja terveys - tutkimus (ns. Kalastajatutkimus)
Tutkimusryhmä: KTL/YTOS
(koordinaattori): FT Hannu Kiviranta, FT Panu Rantakokko, HLT ThM
Liisa Suominen-Taipale, TtM Anu Turunen, FT prof. Terttu Vartiainen
ja LT dos. Pia Verkasalo; Suomen Syöpärekisteri: FT dos. Eero
Pukkala; KTL/TTO, Väestötutkimuslaboratorio: LKT dos. Antti Jula,
LL Hannu Karanko, FT dos. Jukka Marniemi; KTL/ETEO: ETT dos. Satu
Männistö
Yhteistyötahot: Suomen
Syöpärekisteri, Helsingin yliopisto, Lundin yliopisto
(Ruotsi)
Rahoittajat: Yrjö Jahnssonin säätiö, Juho Vainion säätiö,
Syöpäjärjestöt, Suomen Akatemia, EU
Yhdyshenkilöt: Pia Verkasalo, Terttu Vartiainen
Tausta:
Kala on erinomaista ravintoa, ja se on tärkeä omega-3-rasvahappojen
ja D-vitamiinin lähde. Nykykäsityksen mukaan runsas kalan ja
kalatuotteiden käyttö suojaa esimerkiksi sydän- ja
verisuonisairauksilta sekä mahdollisesti joiltain syöpätaudeilta.
Toisaalta Itämerestä pyydetyssä kalassa on ympäristömyrkkyjä, kuten
dioksiineja ja PCB:tä. Sisävesien petokalat saattavat sisältää
suuria määriä elohopeaa. Kalastajat ja heidän perheenjäsenensä
syövät tyypillisesti muuta väestöä runsaammin kalaa, ja tämän
vuoksi heidän oletetaan saavan enemmän sekä kalaravinnon sisältämiä
hyödyllisiä että haitallisia aineita.
Aikaisempien yksittäisten tutkimusten perusteella näyttää siltä,
että kalan käytön terveyshyödyt ovat suurempia kuin mahdolliset
terveyshaitat. Kansanterveyslaitoksen Ympäristöterveyden osastolla
tehdyn alustavan riskianalyysin mukaan terveyshyödyt ovat jopa
satakertaiset haittoihin verrattuna. Kokonaisvaikutuksen
arvioimiseksi tarvitaan lisää tutkimustietoa.
Tavoitteet:
Tämän tutkimuksen avulla halutaan saada tietoa kalan käytön
terveysvaikutuksista. Saadun tiedon avulla pyritään edistämään
terveellisiä ruokatottumuksia ja vähentämään altistumista
ympäristön haitallisille aineille. Tavoitteena on selvittää,
perustuvatko runsaan kalan käytön ter-veyshyödyt kalan sisältämiin
ravintoaineisiin vai mahdollisesti muihin kalan käyttöön liittyviin
ra-vintotottumuksiin (esim. runsas kasvisten tai vähäinen punaisen
lihan käyttö). Lisäksi halutaan selvittää kalan käytön yhteyttä
väestön terveydentilaa kuvaaviin mittareihin, mm. seerumin
glu-koosiin, insuliiniin, insuliiniherkkyyteen, seerumin
lipideihin, verenpaineeseen, ateroskleroosiin,
rytmihäiriötaipumusta kuvaaviin indikaattoreihin ja sydämen
vasemman kammion hypertrofiaan (liikakasvuun) sekä henkiseen
hyvinvointiin ja toimintakykyyn.
Kalastajat ja heidän perheenjäsenensä tunnistettiin Maa- ja metsätalousministeriön ammattikalastajarekisteristä sekä Väestörekisterikeskuksen Väestötietojärjestelmästä. Heistä 1 429 henkilöä vastasi keväällä 2004 postitse terveyskyselyyn, jossa kerättiin tietoa elämäntavoista, terveydentilasta ja hyvinvoinnista. Syventävään tutkimukseen Helsingissä (elokuussa 2004) ja Turussa (tammi–toukokuussa 2005) osallistui 309 kalastajaa ja heidän perheenjäsentään. Tutkimuskäynnin aikana heiltä mitattiin pituus, paino, verenpaine ja kehon rasvaprosentti, tehtiin kaulavaltimon ultraäänitutkimus sekä otettiin sydänfilmi ja verinäyte. Mittauksilla kerättiin tietoa tutkittavan verenkiertoelimistön kunnosta ja muusta terveydentilasta. Verinäytteestä on mitattu esimerkiksi kalasta saatujen hyödyllisten rasvahappojen ja ympäristöstä peräisin olevien haitallisten aineiden määriä. Lisäksi erillisissä osatutkimuksissa hyödynnetään Tilastokeskuksen kuolinsyytietoja ja Suomen Syöpärekisterin syöpäilmaantuvuustietoja. Suomalaista perusväestöä edustavana aineistona käytetään myös Terveys 2000 -tutkimuksessa kerättyä aineistoa. http://www.ktl.fi/terveys2000/julkaisusuunnitelma.html#rkjr (kohta 13.2.004)
Osatutkimuksia:
- Kalastajien kuolleisuus
http://www.ktl.fi/terveys2000/julkaisusuunnitelma.html#svt
(kohta 8.2.2.016)
- Kalastajien syöpäsairastuvuus
- Kalastajien ruoan käyttö ja ravinnon saanti
http://www.ktl.fi/terveys2000/julkaisusuunnitelma.html#rkjr
(kohta 13.2.007)
- Kalastajien altistuminen POP-yhdisteille
- Kalan käyttö ja omega-3-rasvahappojen, dioksiinien ja
metyylielohopean pitoisuudet seerumissa http://www.ktl.fi/terveys2000/julkaisusuunnitelma.html#svt
(kohta 8.2.1.050)
- Kalan käyttö ja sydän- ja verisuonitautien vaaratekijätasot
- Kalan käyttö ja ateroskleroosi
- Kalan käyttö ja sydämen vasemman kammion hypertrofia
- Kalan käyttö ja rytmihäiriötaipumus
Aikataulu:
aineiston kerääminen, tallentaminen ja tarkistaminen
2004–2005
laboratorioanalyysit 2004–2007
tilastolliset analyysit ja tieteellisten artikkelien kirjoittaminen
2006–2010
Lähde: Pro Kala ry
information page
magazine article
- Kalastajaperheiden terveys ja kalan terveysvaikutukset
- Varovaisuuskin voi tappaa - riskinarviointi tarvitsee uutta suuntaa
- Kalaa joulupöytään
guide
- D-vitamiinivalmisteiden uudet käyttösuositukset
- Suomalainen ruokakulttuuri ja ravitsemussuositukset
- Ravitsemussuositusten tausta