Publisher

National Public Health Institute

Mitä tutkimme

Olemme seuranneet kahta vuosina 1924-33 (7 086 henkilöä) ja 19934-44 (8 760 henkilöä) Helsingin naisten klinikalla ja Kätilöopistolla syntyneiden kohorttia. Näistä henkilöistä on kerätty lapsuus- ja nuoruusaikaiset kasvutiedot synnytyskertomuksesta ja kouluterveydenhuollon korteista, nuoremman kohortin osalta myös neuvolakorteista. Varhaiset kasvutiedot on yhdistetty terveydenhuollon valtakunnallisiin rekisteritietoihin. Raskauden kesto on myös otettu huomioon.

Tutkimus voidaan jakaa lyhyesti kolmeen osioon

1) Epidemiologinen osio
2) Kliininen osio
3) Geneettinen osio

Epidemilogisessa osiossa on hyödynnetty syntymätodistuksista sekä neuvola- ja kouluterveydenhuollon rekistereistä kerättyä tietoa. Kasvutiedot on yhdistetty terveydenhuollon valtakunnallisiin rekisteritietoihin kuten kuolinsyy-, sairaalapoisto- ja KELA:n ilmaislääkerekistereihin. Näitä tietoja käyttämällä saadaan tutkittua varhaisen kasvun vaikutusta esimerkiksi sepelvaltimotaudin, verenpainetaudin ja tyypin 2 diabeteksen esiintyvyyteen.

Käynnissä on niin ikään kliininen tutkimus, johon on osallistunut kaiken kaikkiaan 2 500 satunnaisesti valittua henkilöä molemmista kohorteista (500 vanhemmasta ja 2000 nuoremmasta). Kliininen tutkimus käsittää sokerin sietotestin, veren lipidien määrittämisen, EKG:n, verenpaineen mittaukset, kehon koostumuksen ja lihasvoiman mittaamisen sekä kyselylomakkeet sairaushistoriaa ja sosiaalista taustaa ja fyysistä aktiivisuutta koskien.

Geneettisen osion tavoitteena on tutkia, miten toimintansa perusteella valittujen ehdokasgeenien voisi olettaa vaikuttavan kasvuun ja aikuisiän sydän- ja verisuonitauteihin.

Pikkukeskos-tutkimus

Vuonna 2004 on aloitettu Pikkukeskosten terveys aikuisiässä -tutkimus, jossa tutkitaan aikuisikään ehtineitä alle 1,5 kg painoisina syntyneitä sekä vertailuryhmää.