Publisher

National Public Health Institute

Raportit Euroopan komissiolle

Suomessa talousveden laatua on seurattu vuosikymmeniä. Vuodesta 1998 lähtien on suurten vesilaitosten tiedot pitänyt myös kerätä ja toimittaa Euroopan komissiolle kerran kolmessa vuodessa. Laitosten valvontaa ja laatua vuonna 2002 koskeva raportti on nyt valmistunut. Siitä selviää, ettei Suomen vesilaitosten talousvesi täytä kaikilta osin laatukriteerejä.

Talousveden laatua on seurattu Suomessa säännöllisesti 1960-luvun loppupuolelta lähtien. Sitä koskevat velvoitteet on sisällytetty sosiaali- ja terveysministeriön asetuksiin, jotka pohjautuvat marraskuussa 1998 annettuun neuvoston direktiiviin (98/83/EY). Se edellyttää, että talousveden valvontaan ja laatuun liittyvät tiedot raportoidaan säännöllisin väliajoin Euroopan komissiolle.

Raportointivelvoite koskee laitoksia, jotka toimittavat talousvettä yli 1 000 m3 päivässä tai yli 5 000 käyttäjälle. Vuonna 2002 Suomessa oli 164 raportointivelvoitteen täyttävää laitosta, jotka toimittivat talousvettä lähes 3,8 miljoonalle käyttäjälle. Laitosten raportit kootaan vuosittain lääninhallitusten kautta KTL:n ympäristöterveyden osastolle, joka vastaa tietojen välittämisestä Euroopan komissiolle.

Torjunta-aineita tutkittiin aikaisempaa enemmän

Vuonna 2002 suurten laitosten toimittamasta talousvedestä tehtiin runsaat 80 000 valvontatutkimusta, mikä on enemmän kuin aikaisempina vuosina. Torjunta-ainetutkimuksia tehtiin selvästi aikaisempaa enemmän, lähes 7 600 yksittäisen aineen tutkimusta. Kaikki tutkimustulokset täyttivät torjunta-aineille asetetut laatuvaatimukset. Vain muutaman laitoksen toimittamassa vedessä havaittiin erittäin pieniä torjunta-ainepitoisuuksia. Havaitut pitoisuudet olivat kymmenesosa talousvedessä sallituista määristä.

Talousvedestä tehtiin lisäksi paljon mikrobiologisia tutkimuksia indikaattorimikrobien avulla. Hyvälaatuisessa talousvedessä ei saa esiintyä ulosteperäistä saastumista kuvaavia indikaattoreita. Vuonna 2002 suurten laitosten toimittaman talousveden valvontatutkimustuloksista 99,9 prosenttia täytti Escherichia colille asetetun laatuvaatimuksen ja 98,9 prosenttia enterokokeille asetetun laatuvaatimuksen. Näitä indikaattorimikrobeja havaittiin muutaman yksittäisen pohjavesilaitoksen toimittamassa talousvedessä. Suurin E. colin pitoisuus oli 2 pmy/100 ml ja enterokokkipitoisuus 40 pmy/100 ml (pmy = pesäkkeen muodostava yksikkö). Koliformisia bakteereja oli 12:n pohja- tai pintavesilaitoksen toimittamassa vedessä. Talousveden mikrobiologisen laadun heikkeneminen johti uusintatutkimuksiin ja korjaaviin toimiin kuten talousveden desinfiointiin tai vesilähteen vaihtamiseen.

Fluoridiongelmia

Talousveden kemiallisen laadun osalta huonoimmin täyttyi fluoridin laatuvaatimus (1,5 mg/l). Sen täytti vain 88,6 prosenttia valvontatutkimustuloksista. Laatuvaatimuksen ylittäneitä fluoridipitoisuuksia havaittiin yhdeksän laitoksen toimittamassa talousvedessä pitoisuuden ollessa suurimmillaan 2,7 mg/l. Fluoridimäärityksiä tehdään paljon näillä fluoridiongelmaisilla laitoksilla, mikä osaltaan selittää laatuvaatimuksen täyttämättömien valvontatutkimustulosten suuren osuuden. Fluoridiongelmaisilla laitoksilla pohjaveden suuria fluoridipitoisuuksia pyrittiin vähentämään muun muassa tehostetulla veden puhdistuksella ja veden laimentamisella.

Vaikka tetra- ja trikloorieteenin laatuvaatimuksen (10 μg/l) täytti vain 93,5 prosenttia valvontatutkimustuloksista, näitä suuria tetra- ja trikloorieteenipitoisuuksia oli vain kahden laitoksen toimittamassa talousvedessä. Pitoisuus oli suurimmillaan 71 μg/l. Talousveden tetra- ja trikloorieteeniongelmia ratkottiin rajoittamalla saastuneen vedenottamon veden käyttöä.

Mangaani- ja rautaongelmia

Talousvettä toimittavilla laitoksilla on eniten ongelmia tavoitearvon ylittäneiden rauta- ja mangaanipitoisuuksien kanssa. Vuonna 2002 talousveden rautaongelmia esiintyi 36 laitoksen ja mangaaniongelmia 20 laitoksen toimittamassa vedessä. Rautaongelmaisilla laitoksilla on noin 2,1 miljoonaa ja mangaaniongelmaisilla laitoksilla noin 900 000 veden käyttäjää. Raakaveden korkeat mangaani- ja rautapitoisuudet, vesijohtoverkostoihin kertyneet mangaani- ja rautasaostumat sekä kiinteistöjen vesijohdot olivat syyt talousveden suuriin mangaani- ja rautapitoisuuksiin. Pitoisuuksia vähennettiin verkoston huuhtelujen ja veden juoksutusten avulla, tehostamalla veden puhdistusta, rajoittamalla suuria mangaani- ja rautapitoisuuksia sisältävän veden käyttöä ja uusimalla kiinteistön putkistoja.

Talousvesitietojen kerääminen ei palvele yksinomaan komission tarpeita direktiivin valvonnassa, vaan siitä saatava tieto on myös kansallisten viranomaisten ja päättäjien, veden toimittajien ja veden käyttäjien hyödynnettävissä. Laatiessaan raporttia talousvettä toimittavan laitoksen veden laadusta kunnan terveydensuojeluviranomaisella on hyvä tilaisuus pohtia toteutettujen valvontatoimien ja mahdollisten korjaavien toimien riittävyyttä talousveden laatuun nähden. Toimitettujen tietojen perusteella lääninhallitukset ja ministeriö puolestaan pystyvät arvioimaan kuntiin suunnattavan ohjauksen ja valvonnan tarvetta.

Suurten laitosten toimittaman talousveden valvontaa ja laatua koskeva raportti on kokonaisuudessaan luettavissa Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen verkkosivuilla (www.sttv.fi).

Outi Zacheus KTL, Ympäristöterveyden osasto outi.zacheus@ktl.fi