Apunavigaatio
Hengityssuojainten käyttö terveydenhuollossa
Hengityssuojainten käyttö terveydenhuollossa
Päivitetty 23.2.2006
Kirurginen suu-nenäsuojus
Kirurgista suu-nenäsuojusta hoitohenkilökunta
käyttää yleensä suojaamaan potilasta hoitajien uloshengitysilmassa
mahdollisesti olevilta taudinaiheuttajilta. Tämä suun ja nenän
edessä pidettävä suojus ei suojaa käyttäjäänsä ilmateitse
tarttuvilta taudeilta. Mikäli suojautuminen ilmatartunnalta on
tarpeen eikä asianmukaisia hengityksensuojaimia ole käytettävissä,
potilasta hoitavien tulee käyttää kirurgista suu-nenäsuojusta,
kunnes hengityksensuojaimia on hankittu.
Kirurgista suu-nenäsuojusta käytetään kautta
maailman suojaamaan veri- ja eriteroiskeilta esim. toimenpiteiden
yhteydessä tai eristyspotilaiden hoidossa. Jos hoitotilanteissa on
riski veri- tai eriteroiskeisiin käytetään myös suojatakkia ja
-käsineitä sekä visiiriä tai suojalaseja.
Suu-nenäsuojuksissa, jotka on CE-merkitty
lääkinnällisinä laitteina, merkki kertoo suojuksen täyttävän
lääkinnällisiä laitteita käsittelevän direktiivin 93/42/ETY
(Suomessa laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista
1505/1994) vaatimukset. Niiden tarkoituksena on siten suojata
potilasta, mutta ne eivät anna käyttäjälle minkäänlaista suojausta
ilmateitse tarttuvaa tautia vastaan.
Tilanteissa, joissa ilma- tai pisarateitse
tartuttavaa potilasta joudutaan kuljettamaan, voidaan potilaalle
pukea suu-nenäsuojus. Huomioitavaa on, että
uloshengitysventtiilillä varustettua hengityksensuojainta ei saa
laittaa potilaalle, koska se suodattaa ilmaa vain yhteen suuntaan
ja suojaa siten vain käyttäjäänsä, mutta ei estä mikrobien
leviämistä uloshengitysilman mukana.
Tärkeää on myös oikean yskimishygienian
opettaminen sairastuneelle. Se tarkoittaa kertakäyttönenäliinan
laittamista tiiviisti suun ja nenän suojaksi yskiessä, sekä
kertakäyttönenäliinan välitöntä laittamista roskiin ja käsien pesua
niistämisen, aivastamisen ja yskimisen jälkeen.
Hengityksensuojaimet
Hengityksensuojaimia käytetään hoidettaessa
ilmateitse (hiukkaskoko alle 5mm) tarttuvaa tautia sairastavaa
potilasta. Hoitohenkilökunnan on käytettävä oikeaa, vaatimukset
täyttävää hengityksensuojainta ilmateitse tarttuvaa sairautta
potevaa potilasta hoidettaessa. Hengityksensuojain on tässä
tarkoituksessa henkilökohtainen ja kertakäyttöinen (toimenpide- ja
potilashuonekäyntikohtainen).
Kertakäyttöisiä suojaimia on olemassa sekä
uloshengitysventtiilillä varustettuja, että ilman
uloshengitysventtiiliä olevia. Hengityksensuojaimet jaetaan
suojaustehokkuutensa mukaan eri luokkiin (taulukko). Standardissa
SFS EN 149: 2001 on annettu näiden suojainten
suojauskykyvaatimukset sekä testausmenetelmät. FFP*2-luokan
suojaimen suojauskyvyn tulee olla parempi kuin 92 %. FFP3-luokan
suojaimen (vastaa amerikkalaista N-95 suojainta) suojauskyvyn tulee
olla parempi kuin 98 %.
Suojaimissa tulee olla myös CE-merkintä, mikä
osoittaa, että suojain täyttää henkilönsuojaimia koskevan
direktiivin 89/686/ETY (Suomessa valtioneuvoston päätös 1406/93)
vaatimukset. Hoitohenkilökunnan suojaamiseksi hankittavien
henkilökohtaisten suojainten tulee olla yllämainitun
valtioneuvoston päätöksen mukaisia. (Valtioneuvoston päätös
1407/93). *FF=filtering facepiece (suodattava kasvo-osa),
P=particle(hiukkaset)
Hengityksensuojaimen pukeminen
FFP2 ja FFP3 hengityksensuojain puetaan
valmistajan ohjeiden (ohjeet pakkauksessa) mukaan siten, että se on
tiiviisti vasten kasvoja. Tiiviys tulee testata pukemisen jälkeen.
Tiiviys testataan siten, että pukemisen jälkeen hengitetään
voimakkaasti sisäänpäin jolloin mahdollinen kasvojen ja suojaimen
reunan välistä kulkeva ilmavirta voidaan havaita.
Hengityksensuojaimen pukemisohje
Taulukko. Hengityksensuojaimet
Luokka |
Suojaus-tehokkuus |
Vaatimuksia ja testausmenetelmiä kuvaavat standardit |
Lainsäädäntö |
Käyttötarkoitus |
Suodattava puolinaamari FFP1 |
78 %* |
EN149:2001^ |
89/686/ETY Vnp 1406/93 |
Vähätehoisia pölyjä vastaan (hiukkaskoko yli 1mm) Ei suositella mikrobeja vastaan |
Suodattava puolinaamari FFP2 |
92 %* |
EN149:2001 |
89/686/ETY Vnp 1406/93 |
Terveydelle haitallisia pölyjä vastaan esim. tavallinen tuberkuloosi (hiukkaskoko yli 0,3mm) |
Suodattava puolinaamari FFP3 |
98 %* |
EN149: 2001 |
89/686/ETY Vnp 1406/93 |
Vaarallisia hiukkasia vastaan esim. MDR tuberkuloosi |
Puolinaamari ja suodatin P3* |
98 % |
EN 140:1998 EN 143:2000 |
89/686/ETY Vnp 1406/93 |
Vaarallisia hiukkasia vastaan esim. MDR tuberkuloosi |
Puhaltimella varustettu suodatinsuojain, jossa on huppu tai visiiri TH3P* |
99 % |
EN 12941:1998 |
89/686/ETY Vnp 1406/93 |
Vaarallisia hiukkasia vastaan esim. MDR tuberkuloosi |
N-95 |
95 %** |
NIOSH 42 CFR 84^^ |
ei saa myydä Suomessa ilman EN149:2001 standardimerkintää |
Vaarallisia hiukkasia vastaan esim. MDR tuberkuloosi |
*testattu 0,6µm kokoisilla partikkeleilla (NaCl) ja 0,3µm kokoisilla parafiiniöljypartikkeleilla
**testattu 0,6µm kokoisilla partikkeleilla (NaCl)
^ eurooppalainen
^^ amerikkalainen
Lisätietoja aiheesta:
Infektiolääkäri Outi Lyytikäinen,
Kansanterveyslaitos, Infektioepidemiologian osasto, sähköposti
etunimi.sukunimi@ktl.fi,
puhelin (09) 4744 8783
Erikoistutkija Eero Korhonen, Työterveyslaitos, Fysiiikan osasto, sähköposti etunimi.sukunimi@ttl.fi, puhelin (09) 4747 2775
information page
magazine article
- MIKSTRA – avohoidon antibioottien käyttö hallintaan
- Lintuinfluenssa-ohjeita terveydenhuoltohenkiöstölle
- Ohjeita verkossa
event
organizational info
- Koulutusmateriaalia
- Ohjeita näytteenottavalle lääkärille isyystutkimusta varten
- Tietoa hoitavalle lääkärille FINNSPREAD-tutkimukseen osallistumisesta