Apunavigaatio
Publisher
Savonia-amk / Terveysala Kuopio
Hedelmöityksestä synnytykseen - sikiön kasvu ja kehitys
- Salonvaara Marjut
- Leskio Marianna
- Ingrid Antikainen
Hedelmöityksestä synnytykseen - sikiön kasvu ja kehitys
Seuraava artikkeli kertoo hedelmöityksen kulun sekä kuvaa sikiön elintoimintojen, painon ja pituuden kehitystä eri raskauskuukausien mukaan. Artikkelia on havainnollistettu piirroskuvin.
Hedelmöitys
Munasolu irtoaa melko tarkkaan kuukautiskierron puolivälissä. Munanjohdin pyydystää kypsyneen munasolun hapsujensa avulla. Munatorven lihasten liikkeiden avulla munasolu liikkuu hitaasti kohti kohtua, jonne matka kestää 3 - 4 vrk. Irtoamisen eli ovulaation jälkeen munasolu on hedelmöitymiskelpoinen noin vuorokauden ajan. Siittiöt pysyvät hengissä naisen elimistössä 1 - 4 vrk tai jopa viikon ajan.
Hedelmöittyminen tapahtuu usein juuri munatorvessa. Hedelmöitynyt munasolu alkaa jakaantua välittömasti ja on 40 tunnin kuluttua jo nelisoluinen alkio. Noin 6 - 7 vrk kuluttua hedelmöityksestä munasolu kiinnittyy kohdun limakalvoon. Jakautuva munasolu on tässä vaiheessa muuttunut rakkulamaiseksi blastokystaksi, jonka reunaosista muodostuu istukan sikiönpuolinen osa. Äidinpuoleinen osa istukasta syntyy kohdun limakalvosta. Istukkahormonin, koriongonadotropiinin (HCG) ja keltarauhasen erittämien steroidihormonien ansiosta kuukautisia ei tule ja raskaus jatkuu.
Neljän ensimmäisen raskausviikon aikana ei puhuta vielä alkiosta, vaan kohdun sisältöä kutsutaan munaksi eli ovumiksi. Tällöin solut ovat ns. totipotentiaalisia eli jokainen solu sisältää potentiaalin minkä tahansa elimen muodostamiseksi ja vaurioituneet solut korjaantuvat uusilla eikä epämuodostumia synny.
Aikaa viidennestä viikosta kahdennentoista viikon loppuun kutsutaan alkiovaiheeksi, jolloin elimet ja kudokset muodostuvat. Tämä ajanjakso on sikiön kehityksen herkin vaihe, jolloin alttius vaurioitua mm. alkoholin, lääkkeiden, tartuntatautien sekä ympäristömyrkkyjen seurauksena on kaikkein suurin.
Sikiökaudella kolmannestatoista viikosta syntymään sikiön solujen jakautuminen hieman hidastuu ja sikiö kasvaa ja toiminnat kehittyvät.
Ensimmäinen raskauskuukausi
Kohdun ja sikiön kasvu 0-4 raskausviikkoa.
Raskausviikot 0 - 4.
Sikiön ikää, kasvua ja kehitystä aletaan laskea hedelmöityksestä. Sikiön todellinen ikä on siis kaksi viikkoa vähemmän kuin kuukautisista lasketut raskausviikot ilmaisevat.
Toisella raskausviikolla hedelmöityksen jälkeen muna eli ovum on nuppineulanpään kokoinen ja neljännellä viikolla munan keskimääräinen pituus on 0.5 cm. Alkukantainen sydän muodostuu. Keskushermoston kehitys alkaa ja raajojen aiheet muodostuvat. Ihon, lihaksiston, luuston ja verisuonien aiheet alkavat muodostua.
Toinen raskauskuukausi
Kohdun ja sikiön kasvu 5-8 raskausviikkoa.
Raskausviikot 5 - 8.
Alkion keskimääräinen pituus on 3 cm ja keskimääräinen paino 1 g. Ensimmäiset merkit tukirangan ja lihaksiston kehittymisestä ilmaantuvat. Kaikki elimet saavat alkeellisen muotonsa. Kasvojen ja pään muodot kehittyvät. Pää muodostaa tässä vaiheessa melkein kolmanneksen alkion koosta. Päässä nähdään suuret, kaukana toisistaan olevat silmänaiheet sekä litteä nenä, korvat ja suu. Varpaat ja sormet ovat muodostuneet. Myös aistielinten kehitys alkaa. Vaikka alkio ei varsinaisesti kuule, se aistii äidin erilaisia rytmejä ja liikkeitä sekä äidin sydämen kumean jyskytyksen, veren virtauksen ja hengityksen. 6 viikon iässä alkio aistii jo kosketuksenkin.
Kolmas raskauskuukausi
Kohdun ja sikiön kasvu 9-12 raskausviikkoa.
Raskausviikot 9 - 12.
Sikiön keskimääräinen pituus on 9 cm ja paino 20 g. Kolmannen raskauskuukauden alettua elimiä ei kehity enää lisää, vaan alkaneet kehitysvaiheet jatkuvat. Munuaisten toiminta alkaa ja kyynelrauhaset muodostuvat. Kynnet ovat nähtävissä. Sikiö liikuttelee jalkojaan ja käsiään. Sikiön liikkeet voidaan nähdä ultraäänitutkimuksessa. Sikiö tekee imemis- ja nielemisliikkeitä.
Neljäs raskauskuukausi
Kohdun ja sikiön kasvu 13-16 raskausviikkoa.
Raskausviikot 13 - 16.
Sikiön keskimääräinen pituus on 16 cm ja paino 100 g. Sikiön luuston kehitys alkaa. Sikiön silmät ovat kiinni ja korvat erottuvat jo hyvin. Maksa toimii alkeellisesti. Tukka on alkanut kasvaa. Sikiön sukupuoli voidaan tunnistaa ultraäänitutkimuksessa. Sikiö harjoittelee hengitysliikkeitä.
Viides raskauskuukausi
Kohdun ja sikiön kasvu 17-20 raskausviikkoa.
Raskausviikot 17 - 20.
Sikiön keskimääräinen pituus on 25 cm ja paino 300 g. Tässä vaiheessa istukka ja sikiö ovat lähes yhtä suuret. Sikiön sydämen syke on noin 140 - 160/min. Sikiö liikuttelee raajojaan ja vartaloaan, joten äitikin havaitsee liikkeet. Sikiöllä on unen ja valveen jaksoja. Sikiö reagoi ääniin.
Kuudes ja seitsemäs raskauskuukausi
Kohdun ja sikiön kasvu 21-28 raskausviikkoa.
Raskausviikot 21 - 28.
Sikiön keskimääräinen pituus on 30 - 35 cm ja paino 450 g - 1000 g. Viikot ovat voimakkaan kasvun ja kehityksen aikaa. Sikiön liikkeet ovat niin voimakkaita, että ne näkyvät jo ulospäinkin. Sikiö tekee hengitysliikkeitä. Sikiön elintoiminnat valmistautuvat syntymän jälkeiseen elämään.
Kahdeksas raskauskuukausi
Kohdun ja sikiön kasvu 29-32 raskausviikkoa.
Raskausviikot 29 - 32.
Sikiön keskimääräinen pituus on 40 cm ja paino 1700g. Sikiön rasva- ja rautavarastot alkavat kehittyä. Ihonalainen rasvakudos on vielä melko ohut, joten sikiö näyttää laihalta. Vasta-aineet kehittyvät edelleen.
Yhdeksäs raskauskuukausi
Kohdun ja sikiön kasvu 33-36 raskausviikkoa.
Raskausviikot 33 - 36.
Sikiön keskimääräinen pituus on 45 cm ja paino 2500 g. Ihonalainen rasvakudos lisääntyy. Kasvu sekä kypsyminen jatkuvat edelleen. Sikiön ihon pintaan muodostuu lapsenkinaa, joka suojaa sikiön ihoa kuivumiselta. Kohdun ahtaudesta johtuen sikiö ei enää pysty tekemään laajoja liikkeitä.
Kymmenes raskauskuukausi
Kohdun ja sikiön kasvu 37-40 raskausviikkoa.
Raskausviikot 37 - 40.
Sikiön keskimääräinen pituus on 50 cm ja paino 3500 g. Sikiön kudokset ja elimet ovat valmiita kohdun ulkoiseen elämään. Sikiön pää kiinnittyy äidin lantioon. Täysiaikainen raskaus.
Lähteet
- Armanto ja Koistinen. 2007. (Toim.) Neuvolatyön käsikirja. Tammi. Helsinki
- Saarikoski: Synnytysopin perusteet. Vammalan Kirjapaino, 1996
- Eskola, Hytönen: Naisen elämä ja hoitotyö. WSOY, 1997
- Ylikorkala, Kauppila: Naistentaudit ja synnytykset. Duodecim, 1996
information page
test
magazine article
- Väitöskirjauutisia, Kansanterveyslehti 3/2006
- Huono kunto ikääntyvien kuolleisuuden ennustajana
- EXPORED – ympäristömyrkkyjen yhteys poikien sukuelinten epämuodostumiin
news
- Varusmiesten selkävaivojen ja tapaturmien ehkäisytutkimus
- Liikuntaharjoittelun vaikutukset iäkkäiden naisten lonkkamurtumien riskitekijöihin
- Lonkkamurtumat ovat vähentymässä
guide
- Sisäilma ja terveys - rakentajan opas
- Mikä nyt neuvoksi? Opas tyypin 2 diabetesriskin hallintaan
- Taulukko 6. Rokotusten todelliset vasta-aiheet (yleiset kontraindikaatiot)