Apunavigaatio
Publisher
Savonia-amk / Terveysala Kuopio
Vauvan ruokintaan liittyviä ohjeita
- Ingrid Antikainen
- Marianna Leskio
Vauvan ruokintaan liittyviä ohjeita
Vastasyntyneen mahalaukkuun mahtuu kerralla vain vähän maitoa. Alussa vauva syö yleensä tiheämmin, mutta lapsen kasvaessa ruokailuvälit pitenevät usein 4 - 6 tuntiin. Lisämaito on hyvä antaa lapselle kupista, sillä silloin hän ei opi pulloruokinnan helppoutta ja rupea syrjimään rintaa erilaisen imemistekniikan opittuaan. Pulloruokintaan verrattuna etuna on myös maidon haistaminen maistamisen lisäksi sekä vähäisempi pulauttelu.
Vastasyntyneen mahalaukku on vain tulitikkurasian kokoinen, joten sinne ei kerralla mahdu paljon maitoa. Alussa vauva saattaakin syödä jopa 1- 2 tunnin välein.
Vastasyntyneen vauvan ruokailuvälit eivät saisi ylittää kuutta tuntia. Jos verensokeri laskee liikaa, lapsi ei uneliasuutensa vuoksi ole kovin innokas syömään ja se saattaa heijastua vauvan painonnousun hitautena.
Vauvan kasvaessa ruokailuväli pitenee usein 4 - 6 tuntiin. Illat ja aamuyöt ovat tiheämmän syönnin aikaa. Samoin kasvupyrähdysten aikaan vauva syö tiheämmin.
Vastasyntyneellä ei ole vuorokausirytmiä, vaan hän saattaa herättää äidin yölläkin jopa 2 - 3 kertaa antamaan ruokaa. Varsinkin yösyötöt saattavat uuvuttaa vanhempia. Äidin ollessa uupunut, voi isä syöttää vauvaa joinakin öinä kupista tai tuttipullosta, jotta äiti saisi nukkua edes joskus läpi yön.
Kuppiruokinta
Lisämaito on hyvä antaa lapselle kupista, sillä silloin hän ei opi pulloruokinnan helppoutta ja ala kenties syrjiä rintaa erilaisen imemistekniikan opittuaan.
Etuna pulloruokintaan verrattuna on myös maidon haistaminen maistamisen lisäksi sekä vähäisempi pulauttelu. Tähän tarkoitukseen on olemassa kuppeja, mutta tuttipullon suojakupukin käy ruokintaan hyvin.
Syöttäessäsi lasta kupin avulla pidä häntä sylissä puoli-istuvassa asennossa mahdollisesti kapaloon käärittynä. Vie maitoa puolillaan oleva kuppi lapsen huulille niin, että se lepää kevyesti vauvan alahuulen päällä ja kupin reunat koskettavat ylähuulen uloimpia pieliä.
Kuppia kallistetaan niin, että maito juuri ja juuri koskettaa vauvan huulia. Maitoa ei tule kaataa vauvan suuhun, vaan kuppia on pidettävä huulilla ja annettava vauvan litkiä maitoa siitä itse.
Täysiaikainen lapsi imee maitoa kupista valuttaen osan suupielistä pois, kun taas keskonen ottaa maitoa suuhunsa kielellään. Lapsen pitäessä taukoa, ei kuppia tarvitse poistaa siksi aikaa vauvan suulta. Kun vauva on saanut tarpeekseen, hän sulkee silmänsä eikä ota enempää.
Pulloruokinta
Jos rintamaito ei riitä vastaamaan vastasyntyneen ravinnon tarvetta, eikä äiti ei pysty jostain syystä imettämään tai jos lapsi on hoidettavana isällä äidin ollessa esim. lepäämässä, voi korvikemaidon tai lypsetyn äidinmaidon antaa vauvalle pullosta.
Vanhempien ei tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa pulloruokinnasta, sillä lapsi saa läheisyyttä aivan samalla tavalla äidin tai isän pitäessä vauvaa lähellä sylissään. Lapsi saa välttämättömän turvallisuuden tunteen ja runsaasti kosketus-, lämpö- ja hajuaistimuksia, jotka ovat ensiarvoisen tärkeitä hänen kehitykselleen. Ruokailutilanteesta on hyvä tehdä rauhallinen ja miellyttävä.
Teollisia äidinmaidonkorvikkeita on sekä jauhemaisina että syöttövalmiina nesteinä. Korvikemaidon voi lämmittää joko mikroaaltouunissa tai vesihauteessa kädenlämpöiseksi, mutta äidinmaito on syytä lämmittää vain vesihauteessa, jotteivat tärkeät vitamiinit hajoaisi maidosta. Oikean lämpötilan voi todeta pudottamalla maitopisaran oman käsivarren sisäpinnalle.
Pullon tutin reiän tuisi olla niin pieni, että sieltä tulee maitoa vain tipoittain. Näin lapsi ei ahmi eikä saa niin ilmaa vatsaansa. Maitopulloa pidetään pystyasennossa siten, että tuttiosa on täynnä maitoa. Ruokailun jälkeen lasta pidetään kohoasennossa, jotta lapsi saa röyhtäistyä paremmin.
Terve lapsi tietää itse parhaiten, milloin vatsa on täynnä. Vauvan ruokahalu vaihtelee eri aterioilla ja eri päivinä. Tietyn kaavan mukaan vanhemmat pystyvät kuitenkin arvioimaan, millainen vuorokausiannos tyydyttää lapsen ravinnon tarpeen.
Lapsi tarvitsee ravinnokseen noin kuudesosan painostaan vuorokaudessa, eli 3500 g painava vauva tarvitsee maitoa noin 580 ml/vrk. Jos vauva syö kuusi kertaa vuorokaudessa, on kerta-annos tällöin noin 100ml.
Vauvan viikottaiseksi painonnousuksi riittää noin 200 g. Painonnousua ja maidon riittävyyttä voidaan arvioida lastenneuvolassa punnitsemalla lapsi esim. päivystystuntien aikaan.
Tuttipullojen ja huvituttien puhtaus
Ruokailun päätyttyä pullo ja tutti huuhdotaan kylmällä vedellä ja pestään huolellisesti lämpimällä vedellä, pesuaineella ja pulloharjalla.
Tutit ja pullot laitetaan kiehuvaan veteen kolmeksi minuutiksi. Pullot tulee keittää parin kolmen kuukauden ajan, sen jälkeen riittää huolellinen pesu. Tutit on syytä keittää joka päivä siihen asti, kunnes lapsi on puolen vuoden ikäinen.
Tutteja voi säilyttää esim puhtaassa kannellisessa tölkissä.
Lähteet
- Minkkinen, Jokinen, Muurinen, Surakka. 1997. Lasten hoitotyö. Hygieia. Tammer-Paino Oy.Tampere,Lastenneuvola lapsiperheiden tukena. Opas työntekijöille. Sosiaali- ja terveysministeriö. Oppaita 2004:14, Armanto ja Koistinen. 2007. Toim. Neuvolatyön käsikirja. Tammi. Helsinki