Publisher

National Public Health Institute
Original page

babies, breast-feeding, diabetes, dietetics, juvenile type diabetes, milk, human, mothers, nitrites, risk factors, socioeconomic factors, vitamin d

Julkaistu 4.1.2007

Tyypin 1 diabetes lisääntyy yhä –
Auttaako pitempi imetys?

Tampereen yliopiston epidemiologian professori ja Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessori Suvi Virtanen

Äidin raskaudenaikainen ravinto, imetys ja lapsen varhaisvuosien ravinto näyttäisivät ennustavan monia kansansairauksia. - Tähän mennessä on saatu viitteitä siitä, että pitkä imetys ja D-vitamiini suojaisivat nuoruustyypin diabetekselta, kun taas varhain aloitettu lehmänmaidon antaminen sekä ravinnon nitriitit lisäisivät diabetesvaaraa, mutta tutkimusnäyttö on kuitenkin edelleen ristiriitaista, sanoo professori Suvi Virtanen, joka vastaa kolmen ison diabeteksen syitä etsivän hankkeen ravitsemustutkimuksesta. Lisäksi hänen ryhmänsä selvittää ravinnon merkitystä allergioiden ja astman synnyssä.

Suomalaisten geenit eivät voi selittää nuoruusiän diabeteksen ilmaantuvuuden viisinkertaistumista Suomessa 1950-luvulta nykypäivään. Diabetesdiagnoosit olivat jo 1950-luvulla luotettavia. Suomessa tauti on maailman yleisin, ja vaikka se voi puhjeta missä iässä hyvänsä, se tulee yhä pienempiin lapsiin. Siksi useassa tutkimuksessa haetaan syitä ympäristöstä, lähinnä ravitsemuksesta ja viruksista, mutta myös esimerkiksi mikrobitoksiineista.

Sekä lääketieteen että ravitsemusalan koulutuksen saanut professori Suvi Virtanen kertoo, että menossa olevat laajat diabeteksen syitä selvittävät tutkimushankkeet antavat tärkeää tietoa pienten lasten ravitsemuksesta yleensäkin.
- Ravinnon merkitystä tyypin 1 diabeteksen synnyssä on toistaiseksi tutkittu hyvin vähän pitkittäis- eli seurantatutkimuksella. Virtanen vastaa ravintotutkimuksesta sekä suomalaisessa DIPP- eli diabeteksen ennustaminen ja ehkäisy -hankkeessa, kansainvälisessä TEDDY-tutkimuksessa että kansainvälisessä TRIGR-tutkimuksessa (ks. oheinen laatikko).

Täysimetys kestää vain 1,5 kuukautta

DIPP:in tuloksista on selvinnyt, että 99 sadasta suomalaisvauvasta sai vuosina 1996–2001 oman äidin maitoa ainoana ravintona keskimäärin 1,5 kuukautta. Nykysuositus on, että lapsi saisi äidinmaitoa ainoana ravintonaan kuusi kuukautta (aiemmin suositus oli neljä kuukautta) ja muun ravinnon ohella senkin jälkeen vähintään vuoden. Tutkittavista vain joka toinen vauva sai äidinmaitoa enää puolen vuoden iässä.

Viitteitä on, että varhainen altistus vieraille proteiineille olisi haitallista immunologisten sairauksien kuten tyypin 1 diabeteksen ja allergioiden kannalta, mutta näyttö on edelleen ristiriitaista. Toisaalta tuore amerikkalaistutkimus kertoo, että alle puolivuotiaalle aloitettu vehnän antaminen suojaa vehnäallergialta. Eli näyttöä on siitäkin, että varhainen altistaminen voi suojata allergialta. Peräti 80 prosenttia vauvoista sai synnytyssairaalassa lisämaitoa, joko luovutettua äidinmaitoa tai lehmänmaidosta valmistettua äidinmaidonkorviketta. Lapsen ensimmäisinä päivinä saamalla lisämaidolla on yhteys lyhyempään kokonaisimetyksen kestoon.

Äidinmaito suojaa lasta monelta pahalta

Epidemiologiset tutkimukset osoittavat, että äidinmaito suojaa lasta niin infektioilta kuin lihavuudeltakin. Lihavuus näyttäisi lisäävän myös tyypin 1 diabeteksen riskiä.

Suvi Virtanen sanoo, että varhaisen ravitsemuksen vaikutukset voivat olla hyvin merkittäviä, koska silloin lapsen immuunijärjestelmä ja suolistobakteerit kehittyvät ja lapsen haiman insuliinia tuottavat beetasolutkin ovat herkempiä kuin myöhemmin. Tutkija lohduttaa vauvan ruokintaa miettiviä vanhempia: - Terve järki auttaa. Jos äidillä riittää maitoa, kannattaa antaa äidinmaitoa ainoana ravintona puoli vuotta. Toisaalta imetyksestä ei saa tulla lapsen ja perheen hyvinvoinnin mittaria. Ruokavalio, johon kuulu paljon kasviksia, hedelmiä, marjoja, viljatuotteita ja kohtuullisesti tyydyttämättömiä rasvoja, on hyvästä niin raskauden aikana kuin lapsellekin.

D-vitamiinilisää täytyy saada

Ravinnon antioksidanttien, kuten E- ja C-vitamiinien ja D-vitamiinin, arvellaan suojaavan diabetekselta. DIPP-aineiston äideista vain 40 prosenttia oli käyttänyt D-vitamiinivalmistetta. Kolmen kuukauden iässä 91 % lapsista sai D-vitamiinivalmisteita, mutta 2-vuoden iässä enää 42 %.

Virtanen kiittää, että suomalaisten D-vitamiinitilanne on parantunut. D-vitamiinia lisätään maitoon ja ravintorasvoihin, koska monien väestöryhmien D-vitamiinin saanti jäi aiemmin liian matalaksi. Kaikille alle 3-vuotiaille suositellaan ympärivuotista D-vitamiinilisää (valmisteen annostus riippuu lapsen ruokinnasta) ja vanhemmillekin lapsille pimeänä vuodenaikana, ellei lapsi juo D-vitaminoitua maitoa. Raskaana olevien ja imettävien kannattaa myös ottaa D-vitamiinia pimeään vuodenaikaan.

Vaikka diabetestutkijat selvittävätkin maidon eri osien merkitystä nuoruusiän diabeteksen riskitekijänä, näyttö on toistaiseksi ristiriitaista. - Maito on Suomessa tärkeä ravintoaineiden lähde, siitä saa kalsiumia ja myös eräitä B-ryhmän vitamiineja. Siksi sitä kannattaa käyttää, Suvi Virtanen painottaa ja sanoo omien lastensakin juovan rasvatonta maitoa.

Nitriitit riesana

Lasten diabetes Suomessa -tutkimuksesta (DiMe-tutkimus) saatiin alustavaa näyttöä, että äidin runsas raskaudenaikainen ja lapsen runsas nitriittien saanti olisi yhteydessä diabeteksen kehittymiseen. Suvi Virtanen korostaa, että tulokset täytyy vahvistaa vielä muissa tutkimuksissa.

Suomalaisessa ruokavaliossa nitriitit tulevat lähinnä makkaroista ja lihavalmisteista. Tällä hetkellä ei tiedetä minkään ruuan tai ravintoaineen aiheuttavan diabetesta, mutta nitriittien takia makkaroiden ja lihavalmisteiden syöminen kannattaa pitää kohtuullisena.

Sosioekonomisilla tekijöillä merkitystä

Monitieteinen eri puolilla Suomea tehtävä DIPP kertoo myös sosioekonomisten ja alueellisten tekijöiden merkityksestä. Esimerkiksi lyhyttä imetysaikaa ja suositeltua varhaisempaa lisäruoan antamista luonnehtivat sukupuoli (pojille varhaisemmin), Pohjois-Suomessa asuminen, äidin nuori ikä, matala koulutus ja raskaudenaikainen tupakointi. Eli pisimpään täysimetystä saa osakseen yli 30-vuotiaan Etelä-Suomessa asuvan hyvin koulutetun tupakoimattoman äidin tyttövauva.

Ravitsemusepidemiologi Suvi Virtasen sanoma on tiivistetysti: Ravinnon merkitystä tutkitaan intensiivisesti sekä tyypin 1 diabeteksen että allergisten sairauksien synnyssä, mutta toistaiseksi tiedetään vielä niin vähän, että turvallisinta on syödä monipuolisesti, pitää paino kurissa, välttää runsasta nitriittien saamista ja ottaa D-vitamiinilisä terveydenhuollon ohjeiden mukaan.

Tarja Liuha