Publisher

National Public Health Institute

Diabeteksen ennustaminen ja ehkäisy -hankkeen (DIPP) ravintotutkimuksessa tutkitaan äidin raskaus- ja imetysajan sekä lapsen ravitsemusta eri ikävaiheissa Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Kaikilla tutkimukseen kutsutuilla lapsilla on tyypin 1 diabetekselle altistavia geenejä. Lapsia seurataan vuosia diabeteksen esiasteiden havaitsemiseksi ja taudin puhkeamissyiden selvittämiseksi.

Äskettäin julkaistun Erkkolan ja työtoverien artikkelin mukaan Suomessa aletaan antaa äidinmaidonkorvikkeita vauvoille keskimäärin 1,8 kuukauden iässä (vaihteluväli 0-6,0 kuukautta). Viidesosa lapsista (20 %) sai neljän kuukauden ikään saakka pelkästään rintamaitoa. Imetyksen kokonaiskesto oli keskimäärin 7 kuukautta (vaihteluväli 0,3-25 kuukautta). Ensimmäisen kerran vauvat saivat lisäruokaa, useimmiten peruna- tai porkkanasosetta, keskimäärin 3,5 kuukauden iässä (vaihteluväli 1,0-6,0 kuukautta). Hedelmiä ja marjoja annettiin ensimmäisen kerran noin 4 kuukauden ikäisenä. Kaalia, kotimaisia viljoja, riisiä, tattaria, hirssiä ja maissia sekä lihaa ja lihavalmisteita alettiin lapsille antaa noin 5 kuukauden iässä ja maitovalmisteita noin 5,5 kuukauden iässä. Kalaa lisättiin ruokavalioon 7,5 kuukauden ja kananmunaa 10 kuukauden iässä. Makkaraa lapset saivat yhden vuoden iästä alkaen, samoin kuin lanttua, naurista, pinaattia ja punajuurta.

Mitä korkeampi vanhempien koulutustaso ja äidin ikä, sitä pitempään imetys kesti ja sitä myöhemmin lisäruokinta aloitettiin. Äidinmaidonkorvike ja muu lisäruoka aloitettiin pojilla aikaisemmin kuin tytöillä (kuva 1). Nykyisin suositellaan yksinomaista imetystä 6 kuukauden ikään saakka, ja ensimmäisen lisäruoan aloittamista lapsen kasvun ja äidinmaidon riittävyyden mukaan noin 6 kuukauden iästä alkaen. Suositeltavia ensimmäisiä lisäruokia ovat peruna-, porkkana-, hedelmä- ja marjasoseet.

Selvitimme myös 2- ja 3 -vuotiaiden lasten ravintoainevalmisteiden käyttöä kolmen vuorokauden ruokapäiväkirjoista. Ravintoainevalmisteiden käyttö ei ole kovin yleistä 2- ja 3 -vuotiailla lapsilla: 50 % 2-vuotiaista ja 37 % 3-vuotiaista oli tutkimusaikana käyttänyt valmisteita. 2-vuotiailla yleisimmin käytettyjä ravintoainevalmisteita olivat D-vitamiinivalmisteet ja fluorivalmisteet, kun taas 3-vuotiaat saivat fluori- ja monivitamiinivalmisteita.

DIPP-ravintotutkimuksessa on selvitetty myös lasten D-vitamiinin saantia 3 kuukauden iästä 3 vuoden ikään asti 342 lapsella, joiden D-vitamiinin saanti tutkittiin kolmen vuorokauden ruokapäiväkirjoista. D-vitamiinivalmisteita käytti 91 % 3 kuukauden ikäisistä ja 81 % yksi-, 42 % kaksi- ja 26 % kolmevuotiaista. Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen mukaan D-vitamiinivalmisteita tulisi antaa päivittäin vuoden ympäri kolmeen ikävuoteen saakka. Lapset saivat ruoasta ja valmisteista D-vitamiinia 3 kuukauden iässä 11 mg, 6 kuukauden iässä 12 mg, 1-vuotiaana 10 mg, 2-vuotiaana 5 mg ja 3-vuotiaana 4 mg vuorokaudessa. D-vitamiinin saantisuositus 3 ikävuoteen saakka on 10 mg vuorokaudessa. Pääasiallinen D-vitamiinin lähde ruoasta oli 3 kuukauden ikäisillä lapsilla äidinmaidonkorvike, 6 kuukauden ikäisillä lisäksi vitaminoidut vellit ja puurot. Yhden vuoden iästä alkaen lapset saivat D-vitamiinia myös margariinista, kalasta, lastenruoista, vähärasvaisesta maidosta ja kananmunista. Tutkimus on toteutettu ajankohtana, jolloin maitovalmisteisiin ei vielä lisätty D-vitamiinia. Tällä hetkellä DIPP-ravintotutkimuksessa selvitetään D-vitamiinilisäyksen vaikutusta raskaana olevien naisten ja lasten D-vitamiinin saantiin. Tuloksia on odotettavissa vuoden 2005 lopussa. Lisäksi olemme aloittamassa tutkimusta leikki-ikäisten lasten ruoankäytöstä ja ravinnonsaannista.

Tutkimukset osoittavat, että lisäruokia annetaan imeväisikäisille suositeltua aiemmin ja D-vitamiinivalmisteita käytetään selvästi suositeltua vähemmän.

Kuva 1. Äidinmaidonkorvikkeen ja muun lisäruoan aloiutsiät pojilla ja tytöillä (Lähde: Erkkola ym. 2005).

Carina Kronberg-Kippilä
Suvi Virtanen
Ravitsemusyksikkö
KTL, epidemiologian ja terveyden edistämisen osasto

Lähteet
Erkkola M, Pigg H-M, Virta-Autio P, Hekkala A, Hyppönen E, Knip M ja Virtanen SM. Infant feeding patterns in the Finnish type 1 diabetes prediction and prevention nutrition study cohort. Eur J Clin Nutr 2005;59:107-113.

Hasunen K, Kalavainen M, Keinonen H, Lagström H, Lyytikäinen A, Nurttila A, Peltola T, Tavia S. Lapsi, perhe ja ruoka. Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2004:11. Edita Prima Oy: Helsinki.

Marjamäki L, Räsänen M, Uusitalo L, Ahonen S, Veijola R, Knip M, Virtanen SM. Use of vitamin D and other dietary supplements by Finnish children at the age of 2 and 3 years. Int J Vitamin Nutr Res 2004;74 :27-34.

Räsänen M, Kronberg-Kippilä C, Ahonen S, Uusitalo L, Kautiainen S, Erkkola M, Veijola R, Knip M, Virtanen SM. Intake of vitamin D by Finnish children aged 3 to 36 months. Käsikirjoitus.

www.stm.fi. D-vitamiinivalmisteiden käyttösuositus 8.10.2003. Kuntakirje terveyskeskuksia ja sairaaloita ylläpitäville kunnille ja kuntayhtymille.