Publisher

Savonia-amk / Terveysala Kuopio

Synnytyksessä mukana oleva tukihenkilö voi olla tulevan lapsen isä, perheen ystävä, sukulainen tai erityiskoulutuksen saanut tukihenkilö. Tukihenkilön tärkein tehtävä synnytyksessä on olla äidin henkisenä tukena, rohkaista ja kannustaa äitiä. Synnytykseen osallistuminen edellyttää jonkin verran pohjatietoa ja siksi tukihenkilön toivotaan osallistuneen synnytysvalmennukseen tai että hänellä on aiempaa kokemusta synnytyksessä mukanaolosta. Synnyttävän äidin reaktiot voivat joskus olla hyvinkin yllättäviä, eikä tukihenkilön tulisi ottaa niitä henkilökohtaisena loukkauksena. On tärkeää, että äiti saa itse valita ottaako hän avun vastaan vai ei.

Lapsen synnyttäminen on koko perheen yhteinen asia. Isillä on Suomessa ollut mahdollisuus olla mukana lapsensa synnytyksessä 70-luvulta lähtien. Nykyisin suurimmassa osassa synnytyksistä on mukana lapsen isä. Synnyttäjän tukihenkilönä voi olla myös ystävä tai sukulainen tai erityiskoulutuksen saanut tukihenkilö, jota kutsutaan doulaksi.

Synnytykseen osallistuminen ja äidin tukeminen edellyttää jonkin verran pohjatietoa. Tukihenkilön toivotaan osallistuvan synnytysvalmennukseen. Aiempi kokemus synnytyksessä mukana olosta on myös hyödyksi. Perhe voi itse päättää, onko isä mukana vain esimerkiksi avautumisvaiheessa vai koko synnytyksen ajan. Isää ei saa pakottaa mukaan synnytykseen. Se voi jopa vaikeuttaa äidin rentoutumista. On hyvä muistaa, että kotiin jääminen ei tee miehestä huonoa isää.

Tukihenkilön mukanaolo synnytyksessä luo äidille turvallisuutta ja vähentää pelkoja. Tukihenkilö voi olla äidin seurana, sillä kätilö ei pysty olemaan saman perheen kanssa jatkuvasti. Tutkimusten mukaan isän tai tukihenkilön läsnäollessa äidin kivun tunne ja kipulääkityksen tarve vähenevät. Synnytyskokemus voi muodostua myönteisemmäksi ja kiinnostus vastasyntynyttä kohtaan voi olla suurempi. Myös synnytys voi olla kestoltaan lyhyempi ja toimenpiteitä tarvitaan vähemmän. Komplikaatioita saattaa ilmaantua harvemmin ja vastasyntyneellä voi olla vähemmän ongelmia.

Perhesynnytyksessä vanhempien välinen parisuhde lujittuu ja yhteenkuuluvuus lisääntyy. Miehen kunnioitus ja arvostus puolisoa kohtaan vahvistuu ja vastuuntunne omasta lapsesta alkaa heti syntymän jälkeen. Tämä ensitapaaminen voi edistää isä-lapsi -suhteen muodostumista. Miehen rooli isänä vahvistuu, hän saa itseluottamusta ja uskoa omiin kykyihinsä.

Mitä mukaan sairaalaan?

Isä voi synnytyksessä olla omissa tai sairaalan antamissa vaatteissa. Ulkokengissä ei synnytyssaliin saa mennä, vaan osastolta saa sisäkengät. Synnytykseen kannattaa valita mukavat ja puhtaat vaatteet. Joissakin sairaaloissa on isille tarkoitettu lepohuone, jossa voi vaihtaa vaatteet, säilyttää eväitä, keittää kahvia ja vaikka nukkua.

Omasta ruokailustaan kannattaa pitää huolta. Sairaalan kanttiinissa voi sen aukioloaikoina käydä syömässä, mutta muulloin kannattaa ottaa omia eväitä mukaan. Mukaan sairaalaan voi ottaa myös lukemista, cd-levyjä, kameran tai videokameran. Kännykän voi ottaa mukaan sairaalaan, mutta lupa sen käyttöön on syytä varmistaa. Kännykkä saattaa häiritä lähellä olevia sikiön valvontalaitteita.

Mitä isä tai tukihenkilö voi tehdä synnytyksessä?

Isän tärkeimpiä tehtäviä synnytyksessä on olla äidin henkisenä tukena, rohkaista ja kannustaa äitiä. Aktiivinen läsnäolo on kaikkein tärkeintä ja että pienikin helpotus äidin oloon on merkityksellinen.

Isä tai tukihenkilö voi:

- Hieroa äidin selkää
- Pyyhkiä hikeä äidin otsalta
- Auttaa äitiä suihkussa ja wc:ssä
- Pitää äitiä kädestä
- Koskettaa äitiä
- Hengitellä yhdessä äidin kanssa
- Antaa positiivista palautetta
- Auttaa äitiä sopivan asennon löytämisessä sekä avautumis- että ponnistusvaiheessa
- Pitää huolta että juotavaa on tarjolla
- Tarjota äidille juotavaa ja syötävää
- Toimia tarkkailijana ja kellonsoittajana
- Toimia puolestapuhujana, jos äiti ei jaksa enää puhua
- Katkaista napanuoran
- Auttaa vauvan mittaamisessa ja punnitsemisessa
- Kylvettää vauvan
- Olla mukana auttamassa ja tukemassa ensi-imetyksessä

Huom! Anna äidin valita ottaako hän avun vastaan vai ei!

Muistivinkkejä isälle!

Synnyttävän äidin reaktiot voivat joskus olla yllättäviäkin: joskus äiti ei kerta kaikkiaan kestä läheisimmänkään ihmisen läheisyyttä tai kosketusta. Äiti voi käyttäytyä myös vihamielisesti tai syyttelevästi. Älä ota tällaista käytöstä henkilökohtaisena loukkauksena, vaan muista, että juuri sinut äiti halusi mukaan synnytykseen. Äidin torjuva asenne isää kohtaan synnytyksessä on ohimenevä asia.

Synnytyshuoneessa on monia synnytyksen seurantalaitteita, ja voi olla houkuttelevaa jäädä seuraamaan niiden toimintaa. Yritä olla kuitenkin kiinnittämättä niihin liikaa huomiota, sillä äiti ei saa saada vaikutelmaa, että laitteet ovat isälle tärkeämpiä kuin äidin tuntemukset.

Suhtaudu äidin kipuun arvostaen, älä vähättele tai ole tekoreipas. Vaikka puolison kivun näkeminen voi tuntua pahalta, yritä pysyä rauhallisena, sillä hermostuneisuus tarttuu helposti äitiinkin. Ole valmis tarjoamaan apuasi koko ajan, älä jää nurkkaan istumaan. Monesti teot ovat tärkeämpiä kuin sanat. Jos kuitenkin tunnet voivasi huonosti, voit poistua synnytyshuoneesta ja palata myöhemmin tai vaikka vasta lapsen synnyttyä.

Muista, ettet vertaile tilannetta mahdollisiin aikaisempiin synnytyskokemuksiisi. Tästä ei ole äidille mitään hyötyä ja hän voi pahoittaa mielensä.

Miten kätilö voi tukea isää synnytyksessä?

Kätilön tulisi käytöksellään ehkäistä isän tunne siitä, että hän on tiellä tai ylimääräinen henkilö synnytyksessä. Isälle on kerrottava mitä hän voi tehdä auttaakseen äitiä, sillä hän voi tuntea tukensa riittämättömäksi nähdessään kivun ja pelätä muutenkin tunteidensa hallinnan menettämistä ja omaa käyttäytymistään uudessa tilanteessa.

Isä voi olla huolestunut monista asioista, esim. mahdollisista synnytysvaurioista sekä äidin jaksamisesta. Isän turvallisuuden tunnetta äidin tukijana lisää se, kun hänelle kerrotaan synnytyksen kulusta, kivunlievityksestä ja äidille tehtävistä toimenpiteistä. Isä on luonnollisesti kiinnostunut ja voi tuntea huoltakin lapsen hyvinvoinnista ja terveydestä.

Isän mielipiteitä kannattaa kuunnella, sillä hän on varmasti yhdessä äidin kanssa keskustellut synnytyksestä ja tietää äidin toiveet. Häntä voi huolettaa se, millaiseksi synnytyskokemus äidille muodostuu ja miten hän itse osaa käyttäytyä oudossa tilanteessa.

Kätilön on myös tärkeä tukea isää huolehtimaan itsestään ja kertoa missä vaiheessa synnytystä isän on viisasta pitää oma ruokatauko tai lepohetki. Nälkä, väsymys ja jännitys voivat aiheuttaaa isässä negatiivisia tunteita. Isälle on myös hyvä korostaa, että jos hänelle tulee jossain synnytyksen vaiheessa huono tai ahdistunut olo, hän voi lähteä pois salista ja palata takaisin myöhemmin tai vasta lapsen synnyttyä.

Kun vauva on syntynyt, kätilön tehtävänä on auttaa ja tukea isää lapsen käsittelyssä ja kylvetyksessä sekä rohkaista isää tutustumaan uuteen perheenjäseneen. Kätilön on syytä muistaa ystävällinen ja ymmärtävä käytös isää kohtaan, sillä tutkimusten mukaan isät jopa pelkäävät kätilöitä ja lääkäreitä.

Lähteet

• Litmanen, P., Lyytikäinen, S. ja Seppälä, T. 1997. Myös isä synnyttää. Opinnäytetyö. Pohjois-Savon ammatillinen instituutti, sosiaali- ja terveysala, Kuopio.
• Vallimies-Patomäki, M. 1998. Synnytys naisen ja miehen kokemana. Tutkimus hoitokäytäntöjen yhteyksistä synnytystapaan ja –kokemukseen. Väitöskirja. Kuopion yliopisto. Yhteiskuntatieteiden laitos.
• Miettinen-Jaakkola, A. 1992. Luonnollinen syntymä. Karisto Oy Kirjapaino: Hämeenlinna.
• Hirvonen, H. 1998. Vesi kannattaa. Vesi raskauden ja synnytyksen helpottajana. Tammerpaino: Tampere.
• Lapsen maailma. 1997. nro 2. Hyvä isä ilman synnytyskokemuksiakin.
• Liukkonen, A. 1996. Isän synnytyskokemus. Opinnäyte-tutkielma. Kuopion yliopisto. Hoitotieteen laitos.