Publisher

Savonia-amk / Terveysala Kuopio

Artikkelissa on valtakunnallisia tilastotietoja suomalaisista synnytyksistä, synnyttäjistä sekä synnytykseen liittyvistä toimenpiteistä kuten keisarileikkauksista. mukana on myös lapsia koskevia tietoja.

Suomessa käy alkuraskauden veriseurantatutkimuksissa n. 90 % äideistä. Seulonta poimii n. 5 % osallistuneista jatkotutkimuksiin (istukka- tai lapsivesitutkimus, rakenteellinen ultraäänitutkimus). Jatkotutkituista n. 5 % löytyy sikiön kromosomipoikkeavuus tai sairaus.

Vuonna 2003 Suomessa syntyi Stakesin syntymärekisterin mukaan 56 634 lasta, mikä on 2 % edellisvuotta enemmän. Synnytyksiä oli 55 791, joista kaksossynnytyksiä oli 831 (1,5 %) ja kolmossynnytyksiä oli vain seitsemän . Vuoden 2004 ensimmmäisen kolmanneksen aikana synnytysten määrä on kasvanut 2,8 % viime vuodesta.

Pitkäaikaisten tilastojen mukaan vuodesta 1850 lähtien synnytysten kokonaismäärä on ollut kymmenvuotiskautta kohden laskettuna vuoteen 2000 saakka yli 600 000. Vuodesta 1997 lähtien lapsia on syntynyt alle 60 000/ v, joten kokonaismäärä voi vuosina 2001 - 2010 jäädä alle 600 000. Suurimmat ikäluokat syntyivät vuosina 1945 - 1950. Ennätysvuosi oli 1947, jolloin syntyi 108 861 lasta. Vuosina 1988 - 1995 lapsia syntyi 63 100 - 66 800/v. Yli sataan vuoteen pienin ikäluokka, 56 787 lasta, syntyi vuonna 1973. Tämän luvun alle on uudelleen jääty vuodesta 2000 lähtien.

Kaikkien synnyttäjien keski-ikä oli vuonna 2003 tasan 30 vuotta, ensisynnyttäjien tasan 28 v. Vuonna 1987 vastaavat luvut olivat 28,9 vuotta ja 26,5 vuotta. Yli 30 vuotiaiden osuus synnyttäjistä on 1970 - luvulta lähtien koko ajan kasvanut ja on jo lähes 50 %. Vuonna 2003 synnyttäjistä 19,4 % oli yli 35- vuotiaita, kun osuus vuonna 1987 oli 13,3 %.

Vuodesta 1975 lähtien KYSin synnytystietojen mukaan yli 30-vuotiaiden osuus on kolminkertaistunut. Ikä lisää raskauteen ja synnytykseen liittyviä riskejä; verenpaineen nousun, raskauden ajan sokeriaineenvaihduntahäiriön (raskausdiabetes, diabetes), laskimoveritulppien sekä kromosomipoikkeavuuden (Downin syndrooma) vaara kasvaa.

Valtaosa synnytyksistä tapahtuu raskausviikolla 40 taisen jälkeen. Ennenaikaisina eli ennen täyttä 37 raskausviikkoa
lapsista syntyy n. 5 - 6 % . Ennenaikaisten synnytysten osuus on pysynyt lähes samana viime vuodet. 1990-luvun lopullaosuus kasvoi; vuonna 2000 ennenaikaisina syntyi 6.3 5 lapsista, vuonna 2003 luku oli 5,7 %.

Keskospainoisten eli alle 2500 g painoisten lasten määrä on myös hiukan pienentynyt ja vuonna 2003 luku oli vain 4,.2 %.

Suomalaislasten syntymäpainonkeskiarvo oli 3519 g vuonna 2003, mikä on n. 30 g vähemmän kuin vuonna 1987.

Keisarileikkauksella vuonna 2003 lapsia syntyi 16,4 % , mikä on hiukan vähemmän kuin edellisenä vuonna. Ensisynnyttäjistä leikkaus tehtiin 19,9 %:lle ja uudelleen synnyttäjistä 13,8 %:lle.

Synnytyksiä käynnistettiin 17 %, kalvot puhkaistiin 45 %:ssa ja epsiotomia tehtiin 33,9 %:lle.

Synnytyksistä 82 % valvottiin tehosteisesti seuraamalla sikiön kuntoa sykekäyrän avulla.

Epiduraalipuudutusta käytettiin kivunlievvityskeinona 45 %:ssä syynnytyksistä, kun vastaava luku oli vuonna 1987 vain 8,2 %.

Prakervikaalipuudutusten osuus oli 16,2 %.

Hoitoajat ovat lyhentyneet koko ajan. Joka neljäs äiti on synnytyssairaalassa vain kaksi päivää j a80 % äideistä kotiutuu neljässä päivässä.

Vastasyntyneistä 100 tyttöä kohti syntyy noin 105 poikaa, niin myös vuonna 2003.

Suomen lapsikuolleisuusluvut ovat edelleen maailman pieneimpiä yhdessaä Ruotsin ,Norjan, Islannin ja Japanin kanssa. Tulokset ovat vähitellen parantuneet koko ajan.. Lapsista ennen synnytystä tai ensimmäisen elinviikon aikan menetettiin vain 5/1000.

Tehosteistä seurantaa tai hoitoa vastasyntyneistä tarvitsee 12 - 14 %. Tavallisesti kyseessä ovat ennenaikaisesti syntyneet lapset.