Publisher

Savonia-amk / Terveysala Kuopio

Kivun alkusyynä on kohde-elimessä syntyvä ärsyke, josta lähtevät impulssit muuttuvat matkallaan niin, että lopullinen kivun kokemus on eri ihmisillä samanlaisesta ärsykkeestä erilainen. Synnytykseen liittyvä kipu viestii synnytyksen alkamisesta, antaa tietoa synnytyksen eri vaiheista ja ohjaa synnyttäjää oikeisiin asentoihin ja oikeaan hengitykseen. Synnytyskipua lievitetään pyrkimällä estämään kipuärsykkeiden pääsy kipuportin läpi tehostamalla muita tapahtumaan liittyviä tuntemuksia. Artikkelissa esitetään piirroskuvan, käsitekartan, avulla synnytyskipuun vaikuttavia asioita.

Kivun synty

Kivun alkusyynä on kohde-elimessä syntyvä ärsyke, josta lähtevät impulssit muuttuvat matkallaan niin, että lopullinen kivun kokemus on eri ihmisillä samanlaisesta ärsykkeestä erilainen. Kipuaistimus välittyy keskushermostoon iholla ja muissa kudoksissa olevista vastaanottaja-kohdista, reseptoreista, hermosyiden ja välittäjäaineiden avulla.
Kipukohdasta vapautuu kemiallisia aineita, ne herkistävät hermopäätteet ja välittävät impulssin selkäytimeen ja sieltä edelleen väliaivoihin, jossa kipuaistimus syntyy. Aivokuoressa tunnistetaan kivun laatu, voimakkuus ja sijainti.

Keskushermoston kipuradat säätelevät ärsykkeen etenemistä, joten kivuliastakaan ärsykettä ei välttämättä aina tiedosteta. On osoitettu, että keskushermostossa on myös elimistön itsensä tuottamia morfiinin kaltaisia aineita, endorfiineja, jotka estävät kipuimpulssien kulkua.

Kivun porttiteoria selittää, miksi samanlainen ärsyke aiheuttaa eri ihmisillä eriasteisia kivun kokemuksia. Teorian mukaan elimistö ei pysty hallitsemaan kaikkia aistimuksia, vaan keskushermoston on säädeltävä niiden vastaanottoa. Teoria on saanut nimensä selkäytimessä olevasta porttina toimivasta mekanismista, joka kykenee vähentämään ja lisäämään aistielinten pääte-elimistä aivoihin tulevien signaalien määrää ja voimakkuutta.

Myönteisten ärsykkeiden, kuten lämmön, kosketuksen, levon, rentoutumisen ja hieronnan aikaansaamat vaikutukset kulkevat paksuja, nopeita ja myeliinitupellisia säikeitä pitkin ja vähentävät kipusignaalien määrää. Myös intensiivinen keskittyminen voi pysäyttää kipuviestin. Kipuaistimus tulee puolestaan hitaita ja ohuita kipusäikeitä pitkin, joten sen kulku viivästyy. Kun elimistö saa riittävästi myönteisiä impulsseja, ei kipuärsyke pääse keskushermostoon saakka. Aivojen ylimmistä keskuksista tulevat viestit, esimerkiksi ahdistuneisuus, pelot, väsymys, turvattomuus sekä mielleyhtymät ja aikaisemmat kokemukset, muuttavat myös alempien tasojen kipuimpulsseja ja saattavat lisätä ärsykkeen voimaa.

Kivun kokemiseen vaikuttavat myös kulttuuritekijät, kasvatukselliset tekijät ja opitut käyttäytymismallit. Mieliala vaikuttaa koetun kivun määrään. Yksilöllisten erojen lisäksi on olemassa yhteisiä kivun tunnusmerkkejä, kuten pulssin kiihtyminen, verenpaineen kohoaminen, hengityksen tiheneminen, lihaksien jännittyminen sekä ihon muuttuminen kalpeaksi ja hikiseksi.

Kipu synnytyksen eri vaiheissa

Synnytykseen liittyvä kipu viestii synnytyksen alkamisesta, antaa tietoa synnytyksen eri vaiheista ja ohjaa synnyttäjää oikeisiin asentoihin ja oikeaan hengitykseen. Kivun aiheuttama stressi käynnistää elimistön omien kipua lievittävien endorfiinien tuotannon.

Synnytys jaetaan kolmeen toisiaan seuraavaan vaiheeseen. Ensimmäinen vaihe eli avautumisvaihe alkaa, kun alle 10 minuutin välein tulevat supistukset jatkuvat keskeytyksettä. Avautumisvaihe päättyy, kun kohdunsuu on avautunut 10 cm eli se on täysin auki. Tästä alkaa toinen vaihe eli ponnistusvaihe ja se päättyy lapsen syntymiseen. Kolmas eli jälkeisvaihe päättyy istukan ja kalvojen poistumiseen kohdusta.

Synnytyksen kesto on yksilöllinen. Avautumisvaihe kestää ensisynnyttäjällä keskimäärin 8 - 12 tuntia, mutta joskus pidempääkin. Uudelleensynnyttäjällä avautumisvaiheen kesto on keskimäärin 6 - 8 tuntia. Avautumisvaiheen alussa supistukset eivät vielä yleensä ole voimakkaita, vaan kipu tuntuu epämiellyttävänä jomotuksena ja on heikosti paikannettavissa. Kun kohdunsuu on avautunut neljään senttimetriin, alkaa varsinainen kohdunsuun avautuminen eli aktiivivaihe. Tällöin kivut ovat yleensä voimakkaimmillaan. Ne muuttuvat terävämmiksi ja kouristaviksi.

Ponnistusvaiheessa synnyttäjä ponnistaa aktiivisesti supistusten aikana. Ponnistusvaihe kestää ensisynnyttäjillä 40 - 60 minuuttia, uudelleensynnyttäjillä sen kesto on puolta lyhyempi. Ponnistusvaiheessa syntymässä olevan lapsen tarjoutuva osa painaa ja venyttää lantion kipuherkkiä alueita sekä lantion ja välilihan alueen lihaksia.

Jälkeisvaiheessa istukka ja kalvot poistuvat kohdusta. Jälkisupistukset aiheuttavat lievempää kipua kuin avautumisvaiheen supistukset. Jälkeisvaiheessa puudutetaan ja ommellaan mahdolliset välilihan repeämät ja leikkaushaava.

Synnytyskipua lievitetään pyrkimällä estämään kipuärsykkeiden pääsy kipuportin läpi muita tuntemuksia tehostamalla. Ihon hierominen tai taputtelu voivat vähentää kipua. Mitkä tahansa aisteja ärsyttävät muutokset, esimerkiksi asennon vaihtaminen, kylmän ja kuuman vaihtelu tai erilaiset rentoutusmenetelmät, tuottavat kilpailevia ärsykkeitä ja lieventävät kipusignaaleja.

Synnytyskivun lähtökohdat ja vaikutukset

Lähteet

• Liukkonen, Heiskanen, Lahti, Saaarokoski. 1998. Synnytyskivun lievittäminen. Kirjayhtymä Oy.