Publisher

Savonia-amk / Terveysala Kuopio

Äideistä 65 - 75 % joutuu käyttämään lääkkeitä raskauden aikana. Tavallisimmin käytettyjä lääkkeitä ovat antibiootit, särky- ja kuumelääkkeet sekä monet äidin perussairauteen annettavat lääkkeet. Raskausaikana kaiken lääkehoidon tulisi tapahtua lääkärin valvonnassa, jotta hoidon tehokkuus ja riskit voidaan määritellä

Äideistä 65 - 75 % joutuu käyttämään lääkkeitä raskauden aikana. Tavallisimmin käytettyjä lääkkeitä ovat antibiootit, särky- ja kuumelääkkeet sekä monet äidin perussairauteen annettavat lääkkeet.

Raskausaikana kaiken lääkehoidon tulisi tapahtua lääkärin valvonnassa, jotta hoidon tehokkuus ja riskit voidaan määritellä. Epämuodostumia varmasti aiheuttavien lääkkeiden määrä on pieni. Silti hoidossa tulisi pitäytyä turvallisiksi koettuihin lääkkeisiin. Teoreettiset riskit ovat suurimmat raskauden ensimmäisellä kolmanneksella alkaen siitä, kun kuukautiset ovat yli kaksi päivää myöhässä.

Perustaudin hoitotasapaino on aina varmistettava jo ennen raskauden alkua ja välittömästi raskauden varmistuttua. Raskauden tehostettu seuranta perussairauden takia järjestetään terveyskeskuksen ja sairaalan tiiviinä yhteistyönä äitiyspoliklinikalla riskiraskauden hoitoperiaatteiden mukaisesti . Samalla lääkehoito sovitetaan sikiön kannalta turvalliseksi.

Bakteeritulehdusten hoitoon käytetyistä lääkkeistä turvallisina pidetään penisilliinejä, kefalosporiineja, erytromysiiniä, klindamysiiniä, linkomysiiniä, lyhytvaikutteisia sulfajohdoksia, nitrofurantoiinua ja metroniadatsolia (loppuraskaus). Kokonaaan vältettäviä ovat tetrasykliinijohdokset, streptomysiini, rifampisiini, trimetopriimi ja fluorokinolit.

Särky- ja kuumelääkkeistä prostaglandiinierityksen estäjien käyttöön liittyy raskauden viimeisen kolmanneksen aikana sikiön verenkierron oikovirtauskanavien sulkeutumisen vaara. Riski suurenee hoitoajan pidentyessä. Asetyylisalisyylihapon verenvuotoja lisäävä riski on pieni. Vahvojen kipulääkkeiden, kuten morfiinijohdannaisten, pitkäaikainen käyttö voi johtaa vastasyntyneen pahoihin vieroitusoireisiin.

Kroonisen verenpaineen hoito on syytä sovittaa jo ennen raskauden alkua, koska käytettävissä on turvallisia lääkkeitä, esim. laketaloli. Uusista lääkeryhmistä verenpainelääkkeisiin kuuluvat ns. ACE -estäjät ovat kiellettyjä, sillä ne voivat aiheuttaa sikiön munuaisten kehityshäiriön.

Diabeteksen tasapaino on pidettävä raskauden alusta lähtien hyvänä. Hyvä hoitotasapaino edellyttää yleensä insuliinin käyttöä monipistoshoitona. Tablettihoito ei ole raskauden aikana mahdollinen.

Veritulppien hoito ja esto on mahdollista pienimolekyylisellä tai tavallisella hepariinilla. Normaalisti hyytymistä estävän ns. verenohennuslääkkeen käyttöön liittyy sikiöepämuodostumien vaara.

Epilepsian hoidossa pyritään yhden lääkkeen käyttöön. Paras lääke on se, joka potilaalle parhaiten sopii. Lääkehoitoihin liittyy vain vähäinen epämuodostumavaara. Lääkehoitoon liittyvä riski on selvästi pienempi kuin hoidon laiminlyöntiin liittyvät epilepsiakohtaukset. Foolihappolisä on aina välttämätön.

Psyyken lääkkeistä haitallisin on masennuslääke litium, joka lisää synnynnäisten sydänvikojen esiintyvyyttä. Syövän hoitoon käytetyt lääkkeet ovat erityisen vaarallisia alkuraskaudessa sikiöepämuodostumien takia ja uhkaavat sikiön henkeä myöhemmässäkin raskauden vaiheessa.

Kilpirauhasen aktivoitumista hoidetaan entisin lääkkein annosta sovittaen. Kilpirauhasen ylitoimintaa varten tilanne vaatii sairaalan arvion. Astma pahenee raskauden aikana joka kolmannella, mutta lievittyy samoin yhtä usealla. Kaikkia tavallisia hoitoja pidetään sikiön kannalta turvallisina.

Luontaisteuotteiden käytöstä raskauden aikana on syytä neuvotella aina lääkärin tai terveydenhoitajan kanssa.

Lähteet

• Stakes: Meille tulee vauva. Painatuskeskus Oy, Helsinki 1995 Saarikoski Seppo: Synnytysopin perustiedot. Legekustannus Oy. Vammalan kirjapaino 1994 Eskola Kaarina, Hytönen Eeva. Naisen elämä ja hoitotyö. WSOY. Porvoo 1997 Orion. Neuvola kirja. Vammalan kirjapaino Oy. Vammala 1997Mikko Vienonen: Äitiyshuollon käsikirja. Lääkintöhallitus. Valtion painatuskeskus. Helsinki 1990. Olli Simell. Neuvola kirja. Vammalan kirjapaino. Vammala 1997. Maija Haukkamaa. Obtetriikka. Kouvolan painotalo Oy. 1992. Seulontatutkimukset ja yhteistyö äitiyshuollossa. Suositukset 1999. Stakes. Gummerus kirjapaino Oy. Jyväskylä.
• ARmanto ja Koistinen.Toim.Neuvolatyön käsikirja. Tammi. Helsinki. 2007