Publisher

Savonia-amk / Terveysala Kuopio

Alkoholi on yleisin sikiötä vaurioittava tekijä Suomessa. Vuosittain maassamme syntyy noin 300 alkoholin vaurioittamaa lasta. Alkoholin lisäksi myös muiden päihteiden käyttö sekä päihteiden sekakäyttö ovat lisääntyneet. Vähäinenkin säännöllinen alkoholinkäyttö saattaa haitata sikiön kehitystä. Erityisen herkkä vaurioitumiselle on sikiön keskushermosto (aivot ja selkäydin), sillä se kehittyy koko raskauden ajan ja on siten vaurioille alttiina läpi koko raskauden.

Alkoholi ja raskaus

Vähäinenkin säännöllinen alkoholinkäyttö saattaa haitata sikiön kehitystä. Myös jokainen runsas humalahakuinen kertajuominen voi vaurioittaa sikiötä. Sikiön herkkyys alkoholille on aina yksilöllistä, eikä raskaana olevan alkoholinkäytön vaikutuksia sikiöön voida täysin ennustaa. Käytännön suositus on pidättäytyä alkoholista raskauden aikana. Turvallisia käytön rajoja ei ole olemassa.

Alkoholin suurkulutus ja suuret kerta-annokset ovat haitallisia myös naisen itsensä kannalta. Suurkulutuksen raja terveellä naisella on 16 annosta alkoholia viikossa. Raskaana olevan naisen suurkulutukseksi katsotaan, jos hän nauttii 2 - 3 annosta päivittäin tai yli 10 annosta viikossa tai 45 annosta alkoholia kuukaudessa. Yksi alkoholiannos on 12 g puhdasta alkoholia, joka vastaa 4 cl väkeviä alkoholijuomia, pulloa olutta tai siideriä (1/3 l) tai 12 cl mietoa viiniä tai 8 cl väkevää viiniä.

Raskausaikana naisten paino nousee tavallista vähemmän ja lapset ovat syntyessääm pienikokoisempia kuin alkoholia käyttämättömillä naisilla. Usein paljon alkoholia nauttivat naiset kärsivät myös anemiasta ja ovat yleiskunnoltaan heikkoja ja väsyneitä, mikä haittaa edelleen sikiön ja äidin välistä verenkiertoa. Runsas alkoholin nauttiminen rappeuttaa istukkaa ja häiritsee napanuoran verenvirtausta ja lapsi ei saa tarvitsemiaan ravintoaineita ja happea riittävästi kehittyäkseen normaalisti.

Alkoholi altistaa keskenmenoille

Raskaana olevan naisen nauttima alkoholi läpäisee istukan helposti ja kulkeutuu sikiöön. Puolessa tunnissa alkoholin juomisen jälkeen sikiön veren alkoholipitoisuus on sama kuin äidin veressä. Alkoholi kulkeutuu runsaasti vettä sisältäviin kudoksiin ja siksi lapsiveden alkoholipitoisuus voi nousta äidin veren alkoholipitoisuutta suuremmaksi. Aina kun raskaana oleva nainen ottaa alkoholia, sitä saa myös vauva. Aina kun raskaana oleva nainen on humalassa, myös vauva on humalassa ja vauvan humala kestää pidempään kuin äidin.

Alkoholinkäyttö lisää erityisesti keskenmenon riskiä. Jos raskaana oleva nainen juo kolmen ensimmäisen raskaus-kuukauden aikana 1 - 2 alkoholiannosta päivässä, kasvaa keskenmenon riski seuraavien kolmen raskauskuukauden aikana kaksinkertaiseksi. Kolme alkoholiannosta päivässä jo kolminkertaistaa keskenmenoriskin.

Runsas alkoholinkäyttö saattaa altistaa myös istukan irtoamiselle liian aikaisessa vaiheessa, mikä johtaa ennen-aikaiseen synnytykseen. Alkoholin vaurioittamat istukat voivat olla rappeutuneita, niissä voi olla paikallisia kuolioita sekä pienten verisuonten tukoksia ja tulehduksia.

Alkoholin suorat vaikutukset sikiöön

Sikiön vaurioituminen riippuu raskaana olevan naisen alkoholin nauttimistavasta, sikiön alkoholialtistuksen kestosta suhteessa raskauden kestoon ja naisen viikossa käyttämästä alkoholimäärästä.

Alkuraskaudessa (erityisesti 4. - 8. raskausviikoilla) alkoholinkäyttö saa aikaan epämuodostumia sikiössä, koska raskauden alussa kehittyvät ihmiselimistön tärkeimmät elimet. Tyypillisimpiä epämuodostumia ovat sydänviat, munuais- ja virtsatiepoikkeamat, monisormisuus sekä luuston ja nivelten kehityshäiriöt.

Keski- ja loppuraskaudessa naisen alkoholinkäyttö lamaa kudosten kehitystä ja hidastaa sikiön kasvua. Sikiön kasvu hidastuu sitä enemmän, mitä enemmän raskaana oleva juo alkoholia.

Erityisen herkkä vaurioitumiselle on sikiön keskushermosto (aivot ja selkäydin), sillä se kehittyy koko raskauden ajan ja on siten vaurioille alttiina läpi koko raskauden. Vaikeimmat sikiön keskushermoston häiriöt ovat syntyneet sikiöille, joiden äidit ovat jatkaneet alkoholin käyttöä koko raskauden ajan.

FAS - ja FAE - oireyhtymä

Sikiön alkoholisyndrooma, FAS ( fetal alcohol syndrome) -oireyhtymä kehittyy noin 30 %:lle niistä sikiöistä, joiden äidit raskaana ollessaan käyttävät säännöllisesti runsaasti alkoholia. Oireyhtymän lievempää muotoa kutsutaan lyhenteellä FAE (fetal alcohol effects).

Suomessa syntyy vuosittain noin 100 FAS -lasta ja 200 FAE -lasta. Vain osa FAS- ja FAE -lapsista tunnistetaan vauvaiässä. Vastasyntyneet saattavat kärsiä vieroitusoireista, kuten vapinasta ja tärinästä. Lisäksi FAS -vauvoilla on syömis- ja nukkumisongelmia ja he voivat olla velttoja tai toisaalta jäykisteleviä.

Usein oireyhtymä tunnistetaan vasta kouluiässä ilmenevistä oppimisvaikeuksista. FAS -lapselle tyypillisiä oireita voivat olla:
- kielellisen kehityksen viivästyminen
- kävelemisen oppimisen viivästyminen
- levottomuus, ylivilkkaus
- koordinaatio- tasapainohäiriöt
- tarkkaavaisuushäiriöt
- mielialan nopeat vaihtelut ja ärsykeherkkyys
- koulunkäyntivaikeudet ja käyttäytymishäiriöt

Lähteet

• Halmesmäki Erja: Raskaus ja alkoholi. Päihdelääketiede. Toim. Mikko Salaspuro, Kalervo Kiianmaa ja Kaija Seppä. Gummerus Kirjapaino Oy 2003.
• Halmesmäki Erja: Huumeet, lisääntyminen ja raskaus. Päihdelääketiede. Toim. Mikko Salaspuro, Kalervo Kiianmaa ja Kaija Seppä. Gummerus Kirjapaino Oy 2003.
• Dahl Päivi, Hirschovits Tanja: Tästä on kyse -tietoa päihteistä. Hakapaino Oy 2002.
• Pajulo Marjukka: Huumeriippuvuus ja äidin ja vauvan välinen varhainen vuorovaikutus. Duodecim 2003;119(14):1335-1342
• Huumausainetilanne Suomessa vuonna 2003. Toim. Ari Virtanen. Stakes 2004.
• Savonlahti Elina, Pajulo Marjukka, Piha Jorma: Päihdeäidit, vauvat ja varhainen vuorovaikutus. Äidin ja vauvan välinen varhainen vuorovaikutus. Toim. Pirkko Niemelä, Pirkko Siltala ja Tuula Tamminen. WSOY 2003.
• Sarkola Taisto, Eriksson Peter: Nainen ja päihteet. . Päihdelääketiede. Toim. Mikko Salaspuro, Kalervo Kiianmaa ja Kaija Seppä. Gummerus Kirjapaino Oy 2003.
• Halmesmäki Erja: Alkoholin suurkuluttajan ja narkomaanin tunnistaminen ja hoito äitiysneuvolassa ja synnytyssairaalassa. HYKS/ Naistenklinikka1999.
• Lehtonen Liisa, Renlund Martin: Huumevauvojen hoito. Suomen Lääkärilehti 43/ 2002 s.4343-4347
• Sarkola Taisto, Eriksson Peter, Halmesmäki Erja: Alkoholin ja huumeiden käytön vaikutus raskauteen. Suomen Lääkärilehti 10/ 2001 s.1111-1114