Publisher

Savonia-amk / Terveysala Kuopio

Keisarileikkaus tehdään tilanteissa, joissa alatiesynnytys ei ole mahdollinen äidistä tai lapsesta johtuvien syiden vuoksi. Elektiivinen sektio suunnitellaan ennakolta raskauden aikana ennen synnytyksen käynnistymistä. Neuvola lähettää äidin loppuraskaudesta äitiyspoliklinikalle, jossa lääkäri tekee synnytystapa-arvion ja sen perusteella sektiopäätöksen. Äiti ja vauva voivat kotiutua toivomustensa ja vointinsa mukaan 4. - 6. päivänä keisarileikkauksesta. Jälkitarkastus leikkauksen jälkeen on yleensä neuvolassa.

Keisarileikkauksella tarkoitetaan lapsen synnyttämistä leikkaamalla äidin vatsanpeitteiden läpi. Keisarileikkaus tehdään tilanteissa, joissa alatiesynnytys ei ole mahdollinen äidistä tai lapsesta johtuvien syiden vuoksi. Äidistä johtuvia syitä voivat olla mm. lantion ahtaus suhteessa lapsen kokoon, etinen istukka (istukka peittää synnytyshetkellä kohdun suun kokonaan tai osittain) tai raskauden äidille aiheuttama sairaus, esimerkiksi pre eklampsia eli raskausmyrkytys. Lapsesta johtuvia syitä voivat olla lapsen suuri koko ja tarjontahäiriöt, mm. poikki- ja perätilat.

Elektiivinen sektio suunnitellaan ennakolta raskauden aikana ennen synnytyksen käynnistymistä. Neuvola lähettää äidin loppuraskaudesta äitiyspoliklinikalle, jossa lääkäri tekee synnytystapa-arvion ja sen perusteella sektiopäätöksen. Äitiyspoliklinikalta äidille varataan aika osastolle menoa varten ja äiti saa siihen liittyvän ohjauksen. Äiti tulee leikkausta edeltävänä iltana lapsivuodeosastolle. Kätilö esittelee äidille osaston ja kertoo osaston hoitokäytännöistä ja tulevista tapahtumista. Sikiön sydänäänet kuunnellaan, äidiltä otetaan verinäytteitä ja häntä haastatellaan leikkausta varten.

Anestesia- ja synnytyslääkäri tapaavat äidin ennen leikkausta. Tällöin äidillä on vielä mahdollisuus keskustella leikkaukseen, puudutukseen tai nukutukseen liittyvistä asioista. Valmisteluihin kuuluu äidille annettava peräruiske ja suihkussa käynti (leikkausalueen pesu esim. Hibitanella) sekä leikkausta edeltävänä iltana että leikkauspäivän aamuna. Leikkausta edeltävänä päivänä äidillä on nestemäinen ruokavalio ja puolen yön jälkeen hän on ravinnotta. Jos unta on vaikea saada, äiti saa tarvittaessa nukahtamislääkkeen. Leikkauspäivän aamuna lapsen vointi tarkastetaan vielä ottamalla sydänäänikäyrä. Myös lapsen tarjonta tarkistetaan vielä uudelleen ennen tarjontahäiriön vuoksi tehtävää leikkausta.

Ennen leikkaussaliin viemistä virtsaputkeen asetetaan pehmeä ja joustava katetri, jonka avulla virtsa valuu pussiin leikkauksen aikana. Toimenpide ei yleensä aiheuta kipua, sillä katetrin laitossa käytetään puudutegeeliä liukasteena. Jos äitiä ei leikata aivan aamulla, voidaan hänelle laittaa myös infuusio käteen suonensisäisen ravinnonsaannin turvaamiseksi.

Isä tai tukihenkilö voi halutessaan tulla mukaan keisarileikkaukseen, jos se tehdään puudutuksessa. Kätilö ohjaa isän pukeutumaan synnytyssalin pukuhuoneeseen, josta synnytyssalin kätilö vie hänet leikkaussaliin toimenpiteen alkaessa.

Leikkaussalissa anestesialääkäri puuduttaa äidin laittamalla joko epiduraali- tai spinaaalipuudutuksen. Puudutus leviää navan yläpuolelle. Ennen leikkauksen aloittamista varmistetaan, ettei äiti tunne kipua leikkausalueella. Äidin pulssia, verenpainetta ja hapetusta tarkkaillaan leikkauksen aikana. Leikkaushaava tehdään joko pitkittäin navasta alaspäin tai poikittain häpykarvoituksen yläosaan. Äitiä hoitava kätilö on leikkauksessa mukana ja hän ottaa lapsen vastaan leikkaavalta lääkäriltä.

Lastenlääkäri tarkistaa lapsen jo leikkaussalissa ja hänet näytetään vanhemmille. Isä voi lähteä yhdessä kätilön kanssa punnitsemaan ja kylvettämään vauvaa synnytyssaliin.

Leikkausalista äiti siirretään muutamaksi tunniksi tarkkailtavaksi heräämöön. Anestesiahoitaja seuraa jatkuvasti äidin kipuja ja yleisvointia. Kätilö käy heräämössä seuraamassa äidin kohdun supistumista ja vuotoa. Isä ja vauva voivat mennä katsomaan äitiä heräämöön, jolloin on myös mahdollisuus ensi-imetykseen. Kun puudutus on hävinnyt ja mahdolliset kivut ovat hallinnassa, äiti siirretään takaisin osastolle.

Hoito leikkauksen jälkeen

Äidin siirryttyä osastolle seuranta jatkuu kuten heräämössäkin. Seuraavina päivinä tarkkaillaan kohdun supistumista, jälkivuodon määrää, sektiohaavan paranemista, lämpöä ja äidin yleisvointia. Virtsakatetri poistetaan, kun virtsaa erittyy hyvin ja äiti jaksaa lähteä liikkeelle. Äitiä kannustetaan liikkumaan vointinsa mukaan jo leikkauspäivän iltana.

Leikkauspäivänä ja sitä seuraavana päivänä äiti saa nestemäistä ruokaa. Kivun lievityksestä huolehditaan suun kautta annettavien ja lihakseen pistettävien kipulääkkeiden avulla sekä suoraan epiduraalitilaan ns. kipupumpun avulla annosteltavien lääkkeiden avulla. Ilmavaivat ovat yleisiä leikkauksen jälkeen. Liikkeellä olo, ruokavalio ja vatsantoimituslääkkeet auttavat hankalaa oloa.

Äiti saa imetysapua, vauvan hoitoapua ja ohjausta tarpeen mukaan. Leikkaushaavan ompeleet joko sulavat pois itsestään tai sulamattomat ompeleet poistetaan 6 - 7 päivän kuluttua leikkauksesta sairaalassa tai neuvolassa. Äiti ja vauva voivat kotiutua toivomustensa ja vointinsa mukaan 4. - 6. päivänä keisarileikkauksesta. Jälkitarkastus leikkauksen jälkeen on yleensä neuvolassa.

Lähteet

• Eskola, Hytönen: Naisen elämä ja hoitotyö. WSOY,1997. Eskola ja Hytönen. 2002. Nainen hoitotyön asiakkaana. Helsinki. WSOY. Saarikoski: Synnytysopin perusteet. Vammalan Kirjapaino, 1996 Ylikorkala, Kauppila: Naistentaudit ja synnytykset. Duodecim, 1996