Ohita navigaatiot ja siirry sisältöön

tervesuomi.fi

Apunavigaatio

Apunavigaatio

(informationssida)

Vauvan psykososiaalinen kehitys vastasyntyneestä puolivuotiaaksi

  • Kati Partanen
  • Kirsi Holappa
Julkaistu 4.6.2008, tarkistettu 4.6.2008

Vauvan psykososiaalinen kehitys vastasyntyneestä puolivuotiaaksi

Ensimmäisten kuuden kuukauden aikana lapsi kehittyy oikeaksi persoonallisuudeksi, joka palkitsee vanhemmat hurmaavilla hymyillä ja jokeltelulla. Vaikka tälle ikäryhmälle onkin tarjolla runsaasti leluja, lapsi tarvitsee ja rakastaa eniten vanhempiensa seuraa. Kun lapsi on hereillä, tulisi vanhempien hyödyntää valveilla olo aika puhelemalla ja hymyilemällä lapselle sekä vastaamalla hänen ilmehdintäänsä. Lapsi nauttii , kun hänellä on runsaasti katseltavaa ja kuunneltavaa. Erilaisten materiaalien tunnustelu on myös tärkeää.

Vastasyntynyt – 1 kuukauden ikäinen: Heijasteiden aika

”Siinä hän on. Pikkuruiset kädet nyrkissä, jalat koukussa,
rypistää silmiä kun huoneessa kolahtaa. Mitä hän miettii.
Mitä hänellä on edessään…”

Lapsi reagoi alusta lähtien tiettyihin ärsykkeisiin kuten valoon, ääniin ja hälyihin. Lapsella on syntyessään tahdosta riippumattomia heijasteita, refleksejä. Nämä varhaisheijasteet osoittavat, että hermotoiminnot ovat kunnossa. Heijasteiden avulla lapsi selviää elämänsä ensimmäisistä kuukausista.

Heijasteet saavat aikaan elintärkeitä toimintoja. Jos esimerkiksi hipaisee lapsen huulta sormella, hän alkaa tehdä imemisliikkeitä. Näin hän pystyy saaman ravintoa alusta lähtien. Lapsi koukistaa varpaita tai sormia, jos hänen jalkapohjaansa tai kämmentään hivelee. Hän takertuu tiukasti sormeen. Jos lasta pitelee kainaloiden alta pystyssä, hän ottaa kävelyaskelia.

Lapsi kääntää herkästi katseensa valon suuntaan. Silmät räpyttävät vimmatusti, jos niihin kohdistuu räikeä valo tai jos lapsi kuulee kovan äänen. Jos äiti tai isä on lapsen katseen suunnassa, hän pystyy kohdistamaan katseensa aikuiseen. Värejäkin vauva erottaa, erityisesti mustan ja valkoisen.

Pian pieni lapsi alkaa harjoitella erilaisia taitoja; hän oppii keskittämään katseensa, tarttumaan leluun, koukistamaan sormensa, työntämään peukalon ja varpaan suuhunsa.

2 kuukauden ikäinen: Hymyn aika

”Kyllähän vastasyntynyt hymyili, väität. Niin minunkin mielestäni, mutta asiantuntijat ovat silti sitä mieltä, että ensimmäiset ”hymyt” ovat vain vatsan kipristelyä, hetkellisiä välähdyksiä, jotka rajoittuvat suuhun ja poskiin…”

Noin 4 – 6 viikon iässä lapsi väläyttää valloittavan hymyn, joka ei jää vain suun ja poskien seuduille. Koko lapsi hymyilee silmiä myöten. Iso tapahtuma perheessä! Hän alkaa myös jokellella, venytellä vokaaleja, kuunnella onnellisena ihmeellisiä ääniä, joita hän saa aikaan. Kun lapselle juttelee, hän yrittää löytää puhujan kasvot ja seuraa tarkasti puhujaa.

Varhaisimmat heijasteet alkavat häipyä. Lapsi lopettaa vähitellen ”kävelyn”, jos jalkapohjat koskettavat alustaa. Sormet eivät enää puristu nyrkkiin yhtä usein kuin vastasyntyneenä. Tärkeintä on rauhallinen ympäristö. Televisio ja räikeät valot eivät sovi pienen lapsen elämään.

3 kuukauden ikäinen: Ensimmäisten lelujen aika

”Yhtä hyvin tätä ikäkautta voi kutsua naurun kuukaudeksi. Lapsi tuntee ihmisen. Hän hymyilee ja jokeltelee innoissaan kun näkee kasvot ja hän alkaa nauraa…”

Kolmen kuukauden iässä lapsi alkaa olla hereillä yhä pidempään. Ympäristö alkaa kiinnostaa yhä enemmän. Lapsi tutkii ja koskettelee lähellään olevia ja usein näkemiään esineitä. Hän katselee lelua ja saattaa jopa tarttua siihen. Värikkäät esineet kiinnostavat. Lapsi on utelias veitikka ja hän hiljenee katselemaan ja kuuntelemaan erilaisia ääniä.

Omia käsiään lapsi tutkii alituiseen. Paitsi sormensa, hän työntää kaiken käteensä saamansa suuhunsa, on se sitten oma helistin tai mikä tahansa.Lelujen tulee olla turvallisia, niistä ei saa irrota mitään, niiden tulee kestää rajua riuhtomista ja imemistä. Lapsi nauttii kylvystä. Hän innostuu leikkimään, läiskyttelemään ja potkiskelemaan vedessä.

4 kuukauden ikäinen: Sormien ja varpaiden aika

”Lapsi on keksinyt sormensa ja varpaansa ja tutkii niitä loputtomiin. Myös lähiympäristö on ehtymättömän kiinnostuksen kohde. Hän seuraa kaikkea mahdollista ympärillään – nopeammin kuin arvaatkaan tulee hetki, jolloin lapsi pääsee liikkumaan…”

Maailma laajenee paitsi sormien ja kielen, myös silmien avulla. Lapsi koskettaa kaikkea ja työntää kaiken suuhunsa. Lapsi riemastuu muiden seurasta: hän kuuntelee tarkkaavaisesti, kun hänelle jutellaan tai lauletaan. Lapsen vuorovaikutus on jokeltelua ja hän reagoi erisävyisiin ääniin. Nelikuinen lapsi viihtyy yleensä hyvin vatsallaan. Hän kohottaa päätään ja vartaloaan sekä ojentaa alaraajojaan. Tämän ikäistä ei vielä pidä istuttaa pitkiä aikoja kerrallaan, koska selkä ei sitä vielä kestä.

5 kuukauden ikäinen: Keinumisen aika

”Vatsallaan makaava lapsi on kuin keinu: hän suoristaa käsivarret, ylävartalo kohoaa, pää nousee tanakasti pystyyn. Lapsi alkaa keinua tässä asennossa. Voi sitä riemua…”

Tämän ikäinen lapsi on utelias. Hän voi katsella minuuttikaupalla kiinnostavaa lelua. Lelut hän yrittää hamuta käsiinsä, mutta vielä ne eivät pysy napakasti otteessa. Silmien ja käsien yhteispeli on niin hyvää, että lapsi pystyy koskettamaan melko hyvin jo katselemaansa tavaraa. Erityisen mieluisia ovat sellaiset esineet, joista lähtee ääntä. Lapsi erottaa selvästi iloiset, hellät tai ankarat äänensävyt. Lisäksi hän tunnistaa tutut äänet ja ympäristön. Ja lapsi huomaa eron tuttujen ja vieraiden välillä.

6 kuukauden ikäinen: Tarttumisen aika

”Lapsi on tarkka kaveri. Hän alkaa erottaa tutut ja tuntemattomat ja yleensä ilahduttaa hymyllään vain läheisiään…”

Lapsen kuulo on tarkka. Hän tajuaa, mistä ääni tulee. Lapsi kohottaa päätään ja vartaloaan suoristetuin käsivarsin. Hän varaa jalkoihinsa pystyyn nostettaessa. Tarttuminen kehittyy, lapsi oppii hallitsemaan yhtä aikaa molempien käsien liikkeitä. Hän siirtää lelua kädestä toiseen tai työntää sen suuhunsa. Istuminen on entistä varmempaa, mutta vieläkään lapsen selkä ei ole niin kehittynyt, että häntä saisi istuttaa kerralla pitkän aikaa.

Lähteet

  • Kantero, R-L., Seppänen M., Vähäkainu, A., Österlund, K. 1988. Lapsen terveys ja sairaus. WSOY. Porvoo.
  • Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piirin Kotineuvola Oy.2000.Vauvan hoito-opas.
  • Fenwick,E.1991.Vanhempien käsikirja:Tyytyväinen vauva.Weilin+Göös.Vantaa.
  • Tenkte, S. 1998. Vyöhyketerapian mahdollisuudet koliikkivaivojen hoidossa. Kotkan kaupungin sosiaali- ja terveysvirastojen julkaisuja.
  • Internet: http://muksunet.com/vauva
  • Lastenneuvola lapsiperheiden tukena. Opas työntekijöille. Sosiaali - ja terveysministeriö. Oppaita 2004:14, Armanto ja Koistinen. 2007. Toim. Neuvolatyön käsikirja. Tammi. Helsinki
© TerveSuomi.fi 2008About us