Apunavigaatio
Leivänmurupolku
- Index
- content
content
- maximum contents (1)
- blood sugar (64)
- salt content (1)
Hoitotavoitteet
Diabeteksen lisäsairauksien ja sokeritasapainon välillä on suora yhteys. On kuitenkin muitakin, ilmeisesti geneettisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat lisäsairauksien ilmaantumiseen. Koska nykyisin ei tunneta näitä tekijöitä, tavoitteena on diabeteksen puhkeamisesta lähtien niin hyvä verensokerin tasapaino kuin potilaan elämänolot huomioiden on mahdollista.
Liikunta
Liikunta parantaa yleiskuntoa ja insuliiniherkkyyttä ja tuo fyysistä hyvinvointia ja psyykkistä mielihyvää. Säännöllinen liikunta on siksi suositeltavaa. Diabeetikko voi harrastaa pitkäkestoista liikuntaa ja osallistua esimerkiksi vaelluksille ja laturetkille turvallisesti. Näissäkin tilanteissa suunnitelmallisuus takaa turvallisuuden.
Raskauden suunnittelu ja raskaus
Diabeteksen hoidon tavoitteena on hyvä verensokerin tasapaino ennen raskautta ja koko raskauden ajan. Liiallisella diabeteksesta huolestumisella ja vaikealla hoidon teknologialla ei kuitenkaan pitäisi turmella raskauden ainutlaatuisia kokemuksia.
Insuliinihoito
Tyypin 1 diabetes on insuliininpuutostauti. Sen hoitona on tarkoituksenmukaisesti toteutettu insuliinin korvaushoito. Pika- ja lyhytvaikutteisia insuliineja käytetään ennen ateriaa. Niiden avulla hallitaan aterian aiheuttama verensokerin nousu. Perusinsuliinina käytetään pitkävaikutteisia insuliinijohdoksia tai NPH-insuliinia kerran tai useammin vuorokaudessa. Perusinsuliini turvaa riittävän insuliinipitoisuuden yöllä ja aterioiden välisenä aikana päivällä.
Lisäsairaudet
Tyypin 1 diabeteksen hyvällä hoidolla estetään diabeteksen lisäsairauksien ilmeneminen tai ainakin vähennetään niiden ilmaantuvuutta. Koska hyvä hoito ei kaikille aina onnistu, lisäsairauksien, kuten retino-, neuro- ja nefropatian varhainen tunnistaminen on myös tärkeätä. Lisäsairauksien etenemistä voidaan hidastaa parantamalla hoitotasapainoa ja eräillä muilla toimilla. Lisäsairauksien riskiä arvioitaessa on verensokeritason lisäksi otettava huomioon verisuonisairauksien vaaratekijät. Lisäsairauksien seulonta kuuluu diabetesta hoitavalle lääkärille. Tämä arviointi on tehtävä kerran vuodessa.
Diabetes
Diabetes on ryhmä sairauksia, joille kaikille on tyypillistä veren liian suuri glukoosi- eli sokeripitoisuus. Diabeteksen raja-arvona on paastossa mitattu veren glukoosipitoisuus 7,0 mmol/l tai enemmän, tai kahden tunnin sokerirasitus...
Johdanto
Tyypin 1 eli nuoruustyypin diabetesta sairastavia on Suomessa hieman yli 31 000. Joka vuosi tautiin sairastuu noin 800 suomalaista, joista alle 16-vuotiaita on 450. Nykyiset hoitomuodot tarjoavat diabeetikolle mahdollisuuden normaalimittaiseen ja täysipainoiseen elämään. Nykytietämyksen mukaan diabeetikon hyvä hoitotasapaino estää taudille luonteenomaisten lisäsairauksien kehittymistä ja hidastaa niiden pahenemista. Edelleen vain vähemmistö diabeetikoista on hyvässä hoitotasapainossa, eikä tuoreiden selvitysten mukaan hoitotasapaino ole 2000-luvulla parantunut.
Tilastotietoa
Uusimpien arvioiden mukaan Suomessa on noin 300 000 diagnosoitua hoidossa olevaa diabeetikkoa: noin 40 000 tyypin 1 ja noin 250 000 tyypin 2 diabeetikkoa. Lisäksi noin 200 000 suomalaista sairastaa tietämättään tyypin 2 diabetesta.
Ruokavalio
Tyypin 1 diabeetikolle oleellista on ruuan verensokeria nostavan vaikutuksen (erityisesti hiilihydraattimäärän) ja insuliinin verensokeria laskevan vaikutuksen yhteensovittaminen. Monipuolinen, koko väestölle suositeltu ruoka ja säännöllinen ateriarytmi sopivat parhaiten myös diabeetikolle. Erityistuotteita ei tarvita. Ruokavalio on mahdollista toteuttaa erilaisissa oloissa ja erilaisiin ruokakulttuureihin kuuluvilla ruuilla, myös kasvisruualla.
Medical Certificate
Todistus diabeteksesta matkustamista varten.