Publisher

National Public Health Institute
Original page

blood sugar, carbohydrates, food, glucose, insulin

Julkaistu 1.6.2007

Viime vuosina kirjakauppojen hyllyt ovat täyttyneet myyntimenestykseen yltäneistä taskukirjoista, joiden kansia yhdistää kirjainyhdistelmä GI. Elintarvikkeiden kääreitä tarkastellessa silmään saattavat osua samat kirjaimet. Mitä tarkoittaa ”GI”, joka internet-haussa tuottaa reippaat 120 miljoonaa osumaa? Yli miljoona osumista kytkeytyy ravinnon hiilihydraatteja koskevaan ajankohtaiseen käsitteeseen ”glycemic index”. Myös sen suomenkielisellä vastineella glykemiaindeksi listautuu lähes tuhat sivustoa.

Glykemiaindeksi (GI) kuvaa ravinnon hiilihydraattien aiheuttamaa verensokerin muutosta puhtaan glukoosin (GI=100) vaikutukseen verrattuna. Jos ruoan GI on suuri, verensokeri nousee aterian jälkeen korkealle. Tämä aiheuttaa suuren insuliinivasteen, mikä laskee verensokeritasoa. Insuliini on puolestaan yhteydessä moniin aineenvaihdunnan jatkoreaktioihin. Elintarvike, jolla GI on pieni, aiheuttaa pienemmän ja tasaisemman verensokerin, ja sen seurauksena pienemmän insuliinitason muutoksen. Glykemiakuorma-käsitteessä otetaan GI:n lisäksi huomioon ruoan sisältämä hiilihydraattien määrä. Glykemiakuorman ajatellaan GI:ä paremmin kuvaavan ruoasta sokeriaineenvaihdunnalle aiheutuvaa kokonaisrasitusta, koska sekä hiilihydraatin laatu että annoksen suuruus vaikuttavat verensokeritason vaihteluun.

Suomessa sekä lihavuuden että tyypin 2 diabeteksen esiintyminen on saanut epidemian kaltaiset mitat. Tämän epäedullisen kehityksen taustalla saattaa muiden tekijöiden rinnalla vaikuttaa ruokavalion hiilihydraattien laatu ja niiden aiheuttamat epäedulliset vaikutukset aineenvaihduntaan. Nopeasti sokeristuvien, suuren verensokerin nousun aiheuttavien hiilihydraattien tarjonnasta ei nykyaikana ole puutetta. Virvoitusjuomien, makeisten ja muiden makeiden herkkujen suuret annoskoot ja käyttötiheys ovat huolestuttaneet terveyskasvattajia jo vuosia.

Vehnäjauho- tai perunapohjaiset, hienojakoisiksi prosessoidut elintarvikkeet ovat GI:n näkökulmasta huonossa maineessa. Täysjyväviljaa runsaasti sisältävä ruisleipävalikoimamme sen sijaan oletetaan verensokerivaikutuksiltaan automaattisesti mallikkaaksi.

Glykemiaindeksi ei vielä kerro kaikkea

Entä jos elintarvikkeiden vaikutukset eivät olekaan näin yksioikoisia? Suomalaiseen ruokavalioon sisältyvien elintarvikkeiden ja elintarvikeyhdistelmien glykeemisiin ja muihin aineenvaihdunnan vasteisiin on paneuduttu Kansanterveyslaitoksen Elintarvikkeet ja sokeriaineenvaihdunta (ELSA) -tutkimuksessa. ELSA-tutkimuksen standardoidun menetelmän käyttöönottovaiheessa mm. vahvistettiin Kuopion yliopiston tutkimuksissakin saatu tulos ruisleivän ja perinteisen ranskanleivän aiheuttamasta hyvin samankaltaisesta aterianjälkeisestä verensokeritasojen muutoksesta. Molemmilla on suurehko GI. Ruisleivissä on kuitenkin eroja. Ruisleivälle on tyypillistä, että sen aiheuttama insuliinivaste on pienempi kuin verensokerin noususta voisi kaavamaisesti päätellä.

ELSA-tutkimuksen yhtenä tavoitteena on myös selvittää, minkälainen glykeeminen vaste suuren GI:n ruoalla on silloin, kun se nautitaan aterian osana eikä pelkältään, kuten testaustilanteessa yleensä tehdään. Kiinteiden ruokalajien lisäksi ELSA-tutkimuksessa analysoidaan juomien GI-arvoja. Tutkimuksen päätavoitteena on lisätä ymmärtämystä siitä, miten nauttimamme hiilihydraattipitoisen ruoan aiheuttamat aineenvaihdunnan muutokset voivat selittää ylipainoa ja lisääntynyttä kroonisten sairauksien riskiä.

ELSA-tutkimuksessa on tähän mennessä testattu lähes 40 suomalaisten hiilihydraattien saannin kannalta tärkeän elintarvikkeen tai elintarvikeyhdistelmän glykemiaindeksit. Näitä tietoja hyödynnetään edelleen glykemiaindeksin ja -kuorman yhteyksiä sairastavuuteen selvittävissä epidemiologisissa jatkotutkimuksissa. Tämän lisäksi lyhytaikaiskokeissa tutkitaan elintarvikkeiden aiheuttamia insuliini- ja rasva-aineenvaihdunnan vasteita vapaaehtoisilla tutkittavilla ja verivasteiden yhteyksiä kroonisten sairauksien riskiin väestöaineistoissa. Tutkimuksen päärahoittajia ovat Suomen Akatemia ja Maa- ja metsätalousministeriö.

Liisa Valsta, erikoistutkija
KTL, Ravitsemusyksikkö

Kirjallisuutta
Hätönen KA, Similä ME, Virtamo JR ym. Methodologic considerations in the measurement of glycemic index: glycemic response to rye bread, oatmeal porridge, and mashed potato. Am J Clin Nutr 2006;84:1055–61.

Kuva 1. Aterianjälkeiseen verensokerin nousuun vaikuttaa ruoan hiilihydraattien glykemiaindeksien lisäksi ruoan hiilihydraattien määrä ja se, mitä muuta aterialla syödään.

Kuva 2. ELSA-tutkimus osallistui kansainväliseen, yli 20 laboratorion GI-määrityksen vertailututkimukseen. Tutkimuselintarvikkeena olivat mm. maissinaksut.