Apunavigaatio
Leivänmurupolku
- Index
- invertebrates
invertebrates
- arthropods (23)
- protozoa (4)
- worms (3)
Kihomato
Kihomatotautia sairastavat maailmassa sadat miljoonat ihmiset. Kihomatoa esiintyy vain ihmisillä. Se on myös Suomen tavallisin matotauti, ja sitä esiintyy erityisesti lapsilla. Tartunta saadaan nielemällä madon munia. Suolessa toukka kehittyy madoksi ja hakeutuu peräsuoleen, jossa se aiheuttaa peräaukon kutinaa ja munii muniaan. Kutinasta kärsivät varsinkin lapset, aikuisilla tauti on usein oireeton.
Hyönteisten pistot ja puremat
Ihminen reagoi hyönteisten pistoihin ja puremiin yksilöllisesti. Useimpien hyönteisten pistoista ja puremista tulee paikallinen punoitus ja turvotus niiden erittämän myrkyn tai niiden syljen sisältämien ärsyttävien aineiden takia. Myrkkyreaktio kestää yleensä tunteja tai päiviä. Myrkyt ja syljen entsyymit ovat usein myös allergeeneja, joille allergiaan taipuvainen henkilö voi herkistyä. Allerginen reaktio on voimakkaampi ja kestää kauemmin kuin myrkkyreaktio.
Nokkosjäkälä (strofulus)
Strofulus eli strophulus eli nokkosjäkälä eli urticaria papularis on melko tavallinen keväinen tai kesäinen vaiva, jota joillakin on nuoruudessaan ympäri vuoden. Kesällä reaktio johtuu yleensä hyttysistä, ja nokkosjäkälä on eräänlainen yliherkkyysreaktio hyttysten pistoille. Keväällä ja syksyllä aiheuttajia lienevät lintujen ja hiirien, rottien ja muiden jyrsijöiden, harvemmin koiran ja kissan kirput, jotka ovat kadottaneet oman isäntänsä. Niiden ollessa nälissään niille kelpaa ravinnon lähteeksi myös muiden eläimien veri. Ne käyvät ruokailemassa myös ihmisessä, mutta ne eivät jää loisimaan meihin. Lintujen ja eläinten kirput ovat niin pieniä, ettei niitä tahdo erottaa paljain silmin.
Peräaukon ongelmat lapsella
Lapsella voi peräaukon tietämillä esiintyä kipua, kutinaa ja ympäröivän ihon punoitusta. Mikäli ongelmana on kipu ja veriviirut ulosteessa, kyse on useimmiten peräaukon haavaumasta. Se on limakalvon pieni rikkouma, joka voi syntyä ulostamisen seurauksena. Osalla lapsista esiintyy ummetusta, jota kipeytynyt peräaukko edelleen pahentaa. Suurella osalla ei kuitenkaan altistavaa syytä todeta. Haavauma paranee viikkojen kuluessa itsestään eikä yleensä vaadi hoitoa.
Alkueläintaudit ja matotaudit
Alkueläintaudit ovat Suomessa harvinaisia kylmän ilmanalan ja hyvän hygieniatason vuoksi. Tropiikissa nämä sairaudet ovat suuria sairastuvuuden ja kuolleisuuden aiheuttajia, mutta niitä esiintyy jossain määrin myös lauhkeiden vyöhykkeiden maissa. Suomalaiset altistuvat alkueläin- ja loistaudeille pääasiassa matkustaessaan tautien esiintymisalueille.
Heisimadot
Heisimadot ovat sekä ihmisen että selkärankaisten eläinten suolistossa loisivia pitkäikäisiä matoja. Aikaisemmin ihmisillä yleinen lapamato eli leveä heisimato saadaan tartuntana tietyistä makean veden raaista kaloista, kuten hauesta, ahvenesta, kiiskestä tai mateesta. Lapamadon pituus voi olla jopa 10 metriä. Kun lapamadon munat joutuvat takaisin makeaan veteen, sen väli-isäntinä toimivat äyriäiset ja kalat. 1940-luvulla jopa viidesosa suomalaisista kantoi lapamatoa suolistossaan. Nykyään mato on harvinaisempi.
Pölypunkki
Pölypunkkeja on kodeissamme kahta lajia (
Aivotulehdus ("aivokuume")
Aivotulehdus eli enkefaliitti on yleensä viruksen aiheuttama sairaus. Yleisimpiä aiheuttajia ovat herpesvirukset, punkkienkefaliittivirus ja enterovirukset. Aivotulehdusta epäillään, kun kuumeen ja muiden infektio-oireiden lisäksi potilaalla on tajunnan tilan häiriöitä sekä muisti tai keskittyminen ovat heikentyneet.
Clostridium perfringens
Mukana valvontatutkimuksissa silloin, jos talousveden lähteenä käytettävä raakavesi on pintavettä. Cl. perfringens on luonnonvesissä esiintyvä, hyvin säilyvä, itiöivä bakteeri.
Borrelioosi eli Lymen tauti
Borrelioosi on hämähäkkieläimiin kuuluvan puutiaisen (