Publisher

National Public Health Institute
Original page

aged, health promotion, hypertension, recommended treatments

Julkaistu 10.2.2006

Käyväksi hoidoksi käyvät terveelliset elintavat

Terveydenhuollon palveluista suurin osa kohdistuu kroonisten sairauksien hoitoon. Ravinto- ja liikuntatottumukset, tupakka ja päihteet ovat useimpien kroonisten sairauksien taustalla. Terveydenhuollon mahdollisuudet osallistua näiden sairauksien ehkäisyyn ovat hyvät. Samaan aikaan kun väestö ikääntyy, tutkimus ja teknologia tuovat uusia kroonisten sairauksien hoito- ja ehkäisymahdollisuuksia.

Yhteiset, selkeästi kirjatut hoitokäytännöt sekä hoitoja ja ennaltaehkäisyä tukevat tietotekniset ratkaisut edesauttavat uusien hoitomenetelmien käyttöönottoa. Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirissä tutkitaan Käypä hoito -suositusten soveltuvuutta terveyden edistämiseen elintapoihin liittyvien kroonisten sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Tämä Ikihyvä-hankkeen osana tehtävä tutkimus- ja kehittämisprojekti VALTIT toteutetaan vuosina 2004–2007. Tavoitteena on madaltaa elintapoihin puuttumisen kynnystä ja edistää moniammatillista toimintamallia.

Hoitosuositusten soveltaminen käytäntöön

Tammikuussa 2006 Suomessa on 64 valtakunnallista Käypä hoito -suositusta. Käytössä on myös suuri määrä alueellisia ja toimipaikkakohtaisia suosituksia ja ohjeita. Hoitosuositukset eivät välttämättä siirry toimiviksi käytännöiksi. Haasteena onkin saada juurrutettua elintapamuutosta tukevia toimintatapoja ja välineitä muuttuvan terveydenhuollon arkeen. Henkilöstön myöntyvyys käytäntöjen muuttamiseen on ratkaiseva tekijä suosituksen siirtymisessä käytännöksi (1). Rajoittavia tekijöitä ovat mm. suosituksen rakenne ja soveltuvuus käytäntöön (2–4).

Useat kroonisten sairauksien hoitosuositukset sisältävät suosituksen elintapojen muuttamisesta. Nämä terveyskäyttäytymistä koskevat tavoitteet ovat useissa suosituksissa varsin samansuuntaisia, joten niitä voidaan tarkastella rinnakkain. Näin voidaan vähentää hoidon hajanaisuutta. Selkeät hoitosuositukset ja niihin liittyvä elintapamuutosten ohjaamista tukeva koulutus voivat lisätä terveydenhuollon henkilöstön kiinnostusta terveyden edistämiseen (5).

Hoitosuositukset Ikihyvä-hankkeessa

Ikihyvä-hankkeessa toteutetaan hoitosuositusten jalkauttaminen ja juurruttaminen Päijät-Hämeen terveydenhuollon arkeen. Keskeisenä työvälineenä ovat Käypä hoito -suositukset, joissa elintapojen muuttaminen on joko tavoite tai/ja osa hoitoa. Pohjana ovat seuraavat suositukset: Kohonnut verenpaine, Tupakointi, nikotiiniriippuvuus ja vierotushoidot, Dyslipidemiat ja Aikuisten lihavuus. Näiden suositusten pohjalta rakennetaan alueellisia toimintamalleja.

Tutkimus- ja kehittämishanke on suunnattu perusterveydenhuoltoon sekä erikoissairaanhoidossa niille, jotka hoitavat kroonisia, elintapoihin liittyviä sairauksia. Toiminta-alueena ovat Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin 15 kuntaa, joista kaksi on kuntayhtymiä. Alueellisen hoitosuositusmallin luomiseksi on koottu työryhmä, jossa alueen kunnat ja kuntayhtymät ovat edustettuina. Työryhmä koostuu perusterveydenhuollon lääkäreistä ja terveydenhoitajista, erikoissairaanhoidon lääkäreistä ja hoitohenkilöstöstä sekä terveyden edistämiseen osallistuvista muista ammattilaisista, ja se toimii yhteistyössä sairaanhoitopiirin hoitoketjutyöryhmän kanssa.

Väylinä ammattilaisten päivittäiseen työhön toimivat hankkeessa kehitetty koko alueen kattava verkkoympäristö (materiaalit, mallit, osaamisen jakaminen), hankkeen koulutustilaisuudet ja pienryhmätyöskentely (taulukko 1).

Kohonneen verenpaineen hoitosuosituksen käyttö

Terveydenhuollon henkilöstön asenteita hoitosuosituksiin, niiden käyttöön ja elintapamuutoksiin kartoitettiin kyselylomakkeella ennen toiminnan alkamista. Lomake lähetettiin Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin alueen terveyskeskuksissa ja Lahden kaupungin työterveyshuollossa työskenteleville lääkäreille ja sairaanhoitajille, terveydenhoitajille ja työterveyshoitajille sekä keskussairaalassa metabolisen oireyhtymän parissa työskenteleville lääkäreille, terveydenhoitajille ja sairaanhoitajille. Täytetyn lomakkeen palautti 301 terveydenhuollon ammattilaista (vastausprosentti 59 %).

Raportoimme esimerkkinä Kohonneen verenpaineen hoitosuosituksen käyttöä ennen hoitosuositushankkeen käynnistämistä avoterveydenhuollossa koko Päijät-Hämeen alueella (vastaajia 219). Verenpaineen Käypä hoito -suosituksen tunnettavuus erosi ammattiryhmien välillä. Lääkärit olivat useammin perehtyneet suositukseen kuin hoitajat (kuvio 1). Viimeisen 12 kuukauden aikana lääkäreistä 17 % ja hoitajista 48 % ei ollut osallistunut mihinkään hoitosuosituksiin liittyvään koulutukseen. Henkilöt, jotka olivat osallistuneet verenpaineen hoitoa koskevaan koulutukseen, käyttivät aktiivisemmin suositusta. Lisäksi osallistuminen mihin tahansa hoitosuosituskoulutukseen viimeisen 12 kuukauden aikana lisäsi hoitosuositusta käyttävien osuutta erityisesti hoitohenkilökunnalla (kuviot 2 ja 3.).

Hoitajia oli kehotettu osallistumaan hoitosuosituksia koskeviin koulutuksiin useammin kuin lääkäreitä, ja osallistuminen lisäsi suositusten käyttöä hoitajilla. Hoitosuositusten potilasversiota tai muita potilasmateriaaleja oli kaiken kaikkiaan jaettu varsin harvoin. Kuitenkin ne lääkärit ja hoitajat, jotka olivat osallistuneet hoitosuosituskoulutukseen, jakoivat muita useammin potilasmateriaalia.

Missä haasteita?

Käypä hoito -suositukset on tehty koko terveydenhuollolle, mutta niiden tunnettavuus ei ole yhtä hyvä kaikissa ammattiryhmissä. Tutkimuksessa mukana olevat lääkärit ja hoitajat työskentelevät päivittäin verenpainepotilaiden kanssa, ja suositus on parhaimmillaan hyvä tuki työlle. Tietoa elintapamuutoksista on tarjolla ja verenpaineen hoitosuosituksesta on olemassa potilasversio. Ilmeisesti talon tapoihin ei usein kuulu jakaa potilasmateriaalia, joka antaisi potilaalle lisää aikaa perehtyä sairauteensa ja elintapoihinsa ja tukisi omien elintapojen seuraamista ja muuttamista.

Koulutuksella on toimintatapojen kehittymiseen suuri vaikutus. Koulutuksissa tulisikin käydä läpi myös potilasversiot ja kannustettava niiden käyttöä. Käytännöistä tulisi myös sopia yhteisesti ja huomioida, että potilasmateriaalit eivät korvaa vastaanottotoimintaa ja että potilailla on oltava mahdollisuus keskustella potilasversion herättämistä kysymyksistä esimerkiksi seuraavalla vastaanotolla. VALTIT-hankkeen tavoitteena on lisätä projektissa mukana olevien suositusten käyttöä ja luoda yhteisiä käytäntöjä, joilla elintapamuutoksia voidaan tukea kroonisissa sairauksissa.

Kuvio 1. Ammattiryhmien tutustuminen Kohonneen verenpaineen -hoitosuositukseen.

Kuvio 2. Hoitosuositusten käyttö lääkäreillä sen mukaan onko osallistunut hoitosuosituskoulutukseen yleensä tai koulutukseen kohonneen verenpaineen hoitosuosituksesta.

Kuvio 3. Hoitosuositusten käyttö hoitajilla sen mukaan onko osallistunut hoitosuosituskoulutukseen yleensä tai koulutukseen kohonneen verenpaineen hoitosuosituksesta.

Kristiina Patja
asiantuntijalääkäri

Piia Jallinoja
erikoistutkija

Kansanterveyslaitos
etunimi.sukunimi@ktl.fi

Risto Kuronen
terveyskeskuslääkäri
Asikkalan terveyskeskus

Kirjallisuutta

1. Rousseau N, McColl E, Newton J, Grimshaw J, Eccles M. Practice based, longitudinal, qualitative interview study of computerised evidence based guidelines in primary care. BMJ 2003;326:314.

2. Dobbins M, Davies B, Danseco E, Edwards N, Virani T. Changing nursing practice: evaluating the usefulness of a best-practice guideline implementation toolkit. Can J Nurs Leadersh 2005;18:34–45.

3. Grol R, Wensing M. What drives change? Barriers to and incentives for achieving evidence-based practice. Med J Aust 2004;180(6 Suppl):S57–60.

4. van der Sanden WJ, Mettes DG, Plasschaert AJ, Grol RP, Mulder J, Verdonschot EH. Effectiveness of clinical practice guideline implementation on lower third molar management in improving clinical decision-making: a randomized controlled trial. Eur J Oral Sci 2005;113:349–54.

5. Ketola E. Elämäntapamuutosten edistäminen perusterveydenhuollossa. Duodecim 2003;119:1501–2.