Publisher

National Public Health Institute

Kansallinen pandemiasuunnitelma valmistunut

Lintuinfluenssa on eläinten tauti, jonka vaikutukset ihmisiin ovat ennen muuta taloudelliset. Pahimmin viime viikkoina Eurooppaan levinneestä epidemiasta ovat kärsineet siipikarjan kasvattajat ja elintarviketeollisuus, kun munien ja kananlihan kulutus on romahtanut useissa maissa, joissa villilintujen tai siipikarjan tartuntoja on todettu. Uhkan epämääräisyys ja tiedon puute aiheuttavat kuitenkin suurta huolta myös tavallisten suomalaisten parissa.

Merkittävämpi miettimisen aihe on laajamittaisen ihmisen influenssataudin mahdollisuus. Aiheuttaakseen maailmanlaajuisen pandemian viruksen täytyy täyttää kolme ehtoa: sen pintarakenteiden täytyy olla ihmisille uusia (lintujen H5N1-virus täyttää tämän ehdon), sen pitää pystyä siirtymään linnusta ihmiseen (virus pystyy tekemään tämänkin, joskin vielä erittäin harvoin) ja sen pitää pystyä tarttumaan tautia aiheuttaen ihmisestä toiseen (tähän virus ei vielä kykene). Evoluution etenemistä viruspopulaatiossa ei pystytä ennustamaan. Tämän vuoksi ei myöskään voida sanoa, mikä pandemian synnyn todennäköisyys on tai milloin se mahdollisesti alkaisi; epävarmuus ja varautumista edellyttävä tilanne saattaa jatkua vuosia tai jopa kymmeniä vuosia. On myös mahdotonta ennustaa, kuinka virulentti virus olisi – millaisen taudin ja kuinka suuren kuolevuuden se väestössä aiheuttaisi.

On kysytty, onko varautuminen näin epävarmassa tilanteessa mahdollista tai edes järkevää. On kuitenkin vahvoja tekijöitä, jotka puoltavat aktiivista toimintaa. Pahimmat uhkakuvat laajamittaisen pandemian seurauksista ulottuvat kaikille yhteiskunnan toiminta-alueille, jopa häiriten yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja. Ensimmäistä kertaa historian aikana pystymme lisäksi seuraamaan uuden influenssaviruksen leviämistä ja muuntumista; siten meillä on paremmat mahdollisuudet valmistautua pandemian syntyyn kuin koskaan aiemmin. Päättäjien yksituumainen vastaus eri maissa on siksi ollut: olisi vastuutonta olla varautumatta.

Suomessa on päätetty ryhtyä torjumaan pandemiaa hankkimalla ehkäisyyn käytettäviä rokotteita ja potilaiden hoidossa tarvittavia lääkkeitä sekä ajantasaistamalla valmiussuunnitelmia. Sosiaali- ja terveysministeriön johtaman laaja-alaisen työryhmän valmistelema ja juuri valmistunut kansallinen varautumissuunnitelma esittää useita muitakin toimenpiteitä, jotka ulottuvat terveydenhuollon lisäksi kaikille muillekin hallinnonaloille.

Varautumisen viisaus punnitaan lopullisesti vasta pandemiatilanteessa. Tänään voidaan vain pyrkiä huolehtimaan, että varautumiseen käytettävät voimavarat arvioidaan järkevästi ja että nämä rajalliset voimavarat käytetään tehokkaasti. Työryhmän esitys lähtee nyt laajalle lausuntokierrokselle ja kansalaiskeskusteluun. Näiden annin pohjalta suunnitelmaa täydennetään, ja lähikuukausina laaditaan eri sektoreiden yksityiskohtaiset varautumissuunnitelmat. Juhani Eskola ylijohtaja Kansanterveyslaitos

Kansallinen varautumissuunnitelma influenssapandemiaa varten – STM, pdf-dokumentti