Publisher

National Public Health Institute
Original page

asthma, health service personnel, health services, hypersensitivity, influenza in birds, international cooperation, prophylaxis, vaccines

Julkaistu 11.4.2006

Ajankohtaista

Henkilöstö jäänyt vaille huomiota terveydenhuollossa Vuosittain 7.4. vietettävä Maailman terveyspäivä kohdisti tänä vuonna huomion henkilöstön merkitykseen terveydenhuollossa. Maailman terveysjärjestön, WHO:n, apulaispääjohtaja Tim Evans kertoi päivän aiheesta Suomen-vierailullaan. - Kaikkialla maailmassa terveydenhuollon kuluista noin puolet on henkilöstömenoja. Vaikka henkilöstö on terveydenhuollossa ratkaiseva tekijä ja suuri investointi, mietimme hyvin vähän sitä, miten tätä investointia tulisi hoitaa. Henkilöstö on jätetty huomioimatta aivan liian pitkään, sanoo Tim Evans.

Henkilöstön asemaa ja toimintaa voidaan kuitenkin parantaa monin eri tavoin hyvinkin nopeasti.

- Voimme kehittää työolosuhteita, parantaa turvallisuutta ja ohjausta, edistää elinikäistä oppimista, luettelee Evans ja korostaa, että näiden hyvin nopeasti toteuttavien toimien lisäksi henkilöstöresursseja pitää tarkastella myös pitkäjänteisemmin.

- Muutokset väestörakenteessa, ikääntyminen, hoidon tarpeen lisääntyminen ja työvoiman liikkuminen maasta toiseen edellyttävät varautumista ja suunnittelua. Meidän on varmistettava, että kunkin maan koulutustarjonta vastaa näihin tarpeisiin. Terveydenhuoltohenkilöstön suoriutumista tehtävästään tulisi myös kyetä arvioimaan kansallisesti.

Kansainvälisyys on välttämätöntä

- Yksikään maa ei voi edistää omien kansalaistensa terveyttä erillään muusta maailmasta, ja vastuu omalle väestölle edellyttää ymmärrystä siitä, mitä muualla tapahtuu. Influenssapandemiaan varautuminen on hyvä muistutus siitä, ettei kukaan ole turvassa, jos epidemiaseuranta ei toimi maailmanlaajuisesti. Olemme kaikki yhtä haavoittuvaisia, pohtii Evans.

Evans muistuttaa, ettei Kansanterveyslaitos tee työtä vain suomalaisten hyväksi. Laitoksella on merkittävä rooli maailmanlaajuisessa kansanterveystyössä, ja WHO arvostaa sitä hyvin paljon. Tämän vuoden alussa perustetulta kansanterveyslaitosten järjestöltä (IANPHI) Evans odottaa myös paljon.

- Järjestö täyttää todella suuren aukon. Maailmassa on aivan liian monta maata, joiden edellytykset edistää kansalaisten terveyttä ovat edelleen olemattomat tai hyvin heikot.

Kuvateksti: Maaliskuussa Suomessa vierailleen WHO:n apulaispääjohtaja Tim Evansin mukaan terveydenhuoltohenkilöstön ongelmat koskevat myös kehittyneitä maita, vaikka ongelmat ovatkin pahimpia köyhimmissä maissa.

---

Kansallinen asiantuntijaryhmä allergian ehkäisyä ja hoitoa selvittämään

Allergia ja astma ovat kansanterveydellisesti merkittävä kokonaisuus, jolla on monia yhteiskunnallisia ulottuvuuksia. Lääketieteellinen tutkimus on tuonut esiin uusia tärkeitä näkökulmia sekä allergian syntyyn että sen torjuntamahdollisuuksiin. Tutkimustieto voi antaa eväitä merkittävään kansanterveydelliseen vaikuttamiseen.

Kansanterveyslaitos asetti maaliskuun lopussa, sovittuaan asiasta sosiaali- ja terveysministeriön kanssa, kansallisen allergia-asiantuntijaryhmän. Ryhmän puheenjohtajana toimii professori Tari Haahtela Helsingin yliopistosta ja varapuheenjohtajana professori Matti Hannuksela Allergia- ja astmaliitosta. Ryhmän tehtävänä on "arvioida alan uusin tutkimustieto sekä, mikäli ryhmä siihen päätyy, tehdä esitys ja valmistelutyö valtakunnalliseksi allergiaohjelmaksi".

Ryhmän kymmenen kansallista asiantuntijaa edustavat monipuolisesti allergian eri ulottuvuuksia, kuten ihotauteja, keuhkotauteja, lastentauteja sekä allergologiaa ja immunologiaa.

Lisätietoja asiantuntijaryhmän toiminnasta antaa KTL:n Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osaston johtaja, professori Erkki Vartiainen, etunimi.sukunimi@ktl.fi.

---

Sopimus H5N1-influenssarokotteen hankinnasta

Kansanterveyslaitos on allekirjoittanut hollantilaisen influenssarokotevalmistajan Solvay Pharmaceuticalsin kanssa sopimuksen, joka koskee H5N1-virusta vastaan ihmiselle annettavan ns. mallirokotteen hankintaa. Solvay valmistaa Suomea varten H5N1-rokkoainetta määrän, joka tavanomaista annostusta käyttäen riittää 5,2 miljoonan rokoteannoksen valmistamiseen. Kauppahinta on 20,8 miljoonaa euroa.

Tämä rokote on suunniteltu annettavaksi koko väestölle, jos nyt linnuissa leviävä H5N1-lintuinfluenssavirus muuttuu ihmisestä toiseen leviäväksi ja aiheuttaa pandemian. Rokotetta ei aiota käyttää nykyistä, linnuista ihmisiin huonosti tarttuvaa H5N1-lintuinfluenssaa vastaan.

Rokkoaineen valmistuksessa käytettävä H5N1-viruskanta valitaan viimeistään 3 kuukautta ennen tuotannon aloitusta. Tuotanto alkaa todennäköisimmin syksyllä 2006.

Rokotteen koostumuksen varmistuttua H5N1-rokote ampulloidaan Hollannissa ja toimitetaan Suomeen varastoitavaksi vuoden 2007 aikana. Rokote varastoidaan keskusvarastoon ja jaetaan kuntiin vasta, jos rokotukset päätetään aloittaa.

LISÄTIETOJA Terhi Kilpi ylilääkäri Rose-Marie Ölander erikoistutkija Kansanterveyslaitos Rokoteosasto etunimi.sukunimi@ktl.fi

Sopimuksen mallirokotteesta allekirjoittivat Kansanterveyslaitoksen puolesta
erikoistutkija Rose-Marie Ölander ja pääjohtaja Pekka Puska

---

Isyystutkimuspäivä kiinnosti lastenvalvojia

KTL:n Isyystutkimuslaboratorion luento- ja keskustelupäivään 30.3. osallistui 110 lastenvalvojaa Hangosta Pelloon. Tilaisuus oli ajankohtainen, koska uusi oikeusgeneettistä isyystutkimusta koskeva laki ja siihen liittyvät asetukset tulivat voimaan viime vuoden lopulla.

Isyystutkimuksen kentän monipuolisesti kattaneen tilaisuuden avauksessa pääjohtaja Pekka Puska korosti KTLn korkeatasoisen palvelutoiminnan suurta merkitystä.

Isyyslaeista ja -säännöksistä puhui lainsäädäntöneuvos Markku Helin Oikeusministeriöstä. Esityksessä käytiin läpi lakiuudistuksen aiheuttamat muutokset nimenomaan lastenvalvojien työssä. Erityisesti kiinnostusta ja keskustelua herättivät menettelyt tapauksissa, joissa näyte isyystutkimusta varten otetaan isäehdokkaan sukulaisista.

Ulkoministeriön edustaja lainsäädäntösihteeri Hanna Rantala kertoi UM:n tarjoamasta virka-avusta isyystutkimuksissa. Hän totesi, että Suomen ulkomaanedustoissa on isyysselvityksiä viran puolesta hoitavaa henkilökuntaa, joihin lastenvalvojien tulee ensisijaisesti ottaa yhteyttä kun selvitys koskee ulkomailla oleskelevaa henkilöä, tai kun hänestä halutaan näyte DNA-tutkimusta varten.

Lastenvalvojan näkökohtia isyystutkimukseen esitti Lastenvalvojien yhdistyksen puheenjohtaja, Turun lastenvalvoja, Marian Tuomi. Hänen puheensa sisälsi monia kuvauksia ongelmallisista isyysselvityksistä. Esitys herätti vilkkaan keskustelun siitä, voisiko tarpeellisissa tapauksissa isyystutkimusnäytteet ottaa jo synnytysosastoilla esimerkiksi napaverestä.

KTL:ssä tehtävää isyystutkimusta, sen menetelmiä sekä isyyslausunnon tulkintaa esittelivät Isyystutkimuslaboratorion henkilökunnasta laboratorion päällikkö Matti Lukka, esimies Ismo Ulmanen ja toimistosihteeri Marika Strang.

Kansanterveyslaitoksen Isyystutkimuslaboratoriossa tehdään isyystutkimuksia vuosittain noin 1000 isyystapauksessa. Valtaosa tutkimuksista tehdään lastenvalvojan esityksestä, ja jonkin verran myös tuomioistuimen määräyksestä. Myös yksityishenkilö voi pyytää isyystutkimusta. Isyystutkimuksen tekeminen kestää vähintään kaksi viikkoa ja tutkimuksen verollinen hinta on 252,28 €/henkilö.

Runsaasti lisätietoa isyystutkimuksesta ja sen tekemisestä löytyy www-sivuiltamme www.ktl.fi/isyys