Publisher

National Public Health Institute
Original page

adult, asthma, atopy, child, environment, exposure, farms, hypersensitivity, microbes

Julkaistu 11.4.2006

Allergioiden syita etsimässä Maatalousympäristö, mikrobit ja allergiat Maataloustyössä altistutaan voimakkaasti erilaisille pölyille ja mikrobeille, minkä on jo pitkään tiedetty olevan haitallista hengitysteille. Maatiloilla työskentelevillä onkin runsaasti alahengitysteiden oireita ja sairauksia, myös astmaa. Tätä taustaa vasten ovat viime vuosina useista maista saadut tulokset yllättäviä: maatiloilla asuvilla lapsilla on alentunut atopiariski. Maatiloilla kasvaneilla lapsilla on havaittu vähemmän atopiaa eli taipumusta tuottaa runsaasti IgE-luokan vasta-aineita ympäristön yleisille allergeeneille, kuten koivun siitepölylle tai kissalle, ja myös vähemmän allergisia sairauksia, kuten heinänuhaa ja astmaa. Maatalousympäristö näyttääkin olevan hyvä esimerkki siitä, miten ympäristön mikrobeilla saattaa olla hengitysteihimme sekä hyödyllisiä että haitallisia vaikutuksia.

Maatilalla asuvien lasten alentunut atopiariski liittyy erityisesti siihen, miten paljon he ovat tekemisissä maatilan hyötyeläimien kanssa. Alun perin löydös tehtiin Alppien perinteisillä maitotiloilla, mutta sama yhteys on havaittu myös itäsuomalaisilla tiloilla. Sen sijaan Suomessa ei voitu toistaa havaintoa, että myös käsittelemättömän maatilamaidon juominen vähentäisi atopiariskiä. Suomessa on äskettäin osoitettu, että maatilalla asuminen ja kodin mikrobipitoisuus vaikuttavat immuunijärjestelmän kehittymiseen ensimmäisten elinkuukausien siten, että lapsella on jatkossa todennäköisesti alentunut allergiariski (1).

Ympäristön mikrobialtistus yhteydessä toleranssiin

Nykykäsityksen mukaan allergioiden kehittyminen alkaa raskauden aikana ja varhaislapsuudessa. Vastasyntyneen altistuessa elinympäristön yleisille allergeeneille, hän yleensä oppii sietämään niitä eli kehittyy toleranssi. Osa lapsista kehittää kuitenkin niitä kohtaan yliherkkyyden. Mihin suuntaan kehitys kääntyy, johtuu monista tekijöistä, mm. perimästä. Jännittävin uusi havainto on, että ympäristöstä saatu mikrobialtistus ilmeisesti tukee toleranssin kehittymistä. Hengitysilman ohella toinen keskeinen mikrobialtistuksen lähde on ruoka.

Hengitysteitse tuleva mikrobialtistus voi olla toisaalta haitallista. Tämä on tuttua esimerkiksi kosteusvaurioituneiden rakennusten sisäilman aiheuttamista ongelmista. Mikrobialtistuksella voikin olla kahtalainen vaikutus hengitysteiden terveyteen. Tästä ovat hyvänä esimerkkinä endotoksiinit, jotka ovat gram-negatiivisten bakteerien solukalvon rakenneosia. Endotoksiinit ilmeisesti ohjaavat kehittyvää immuunijärjestelmään sellaiseen suuntaan, joka edistää toleranssin kehittymistä yleisille allergeeneille.

Toisaalta endotoksiinit ovat hengitysteitä voimakkaasti ärsyttäviä aineita ja siksi ongelma esimerkiksi monilla työpaikoilla. Ärsytysvaikutusta on kuitenkin havaittu myös matalilla pitoisuuksilla. Pikkulapsilla altistuminen endotoksiinille on ollut yhteydessä lisääntyneeseen hengitystieärsytykseen, mutta pienentyneeseen allergisten sairauksien, kuten maitoruven, riskiin.

Mikrobialtistuksen allergioilta suojaava vaikutus on herättänyt toiveita allergioiden ennaltaehkäisystä. Vielä on kuitenkin epäselvää, millainen mikrobialtistus todella suojaa allergioilta. Aiemmin tutkimuksen painopisteessä olivat erilaiset infektioita aiheuttavat bakteerit ja virukset, mutta kokonaisuudessaan näyttö infektioiden allergioilta suojaavasta vaikutuksesta on heikko. Tällä hetkellä uskotaankin, että oleellisempaa on altistuminen yleensä erilaisille mikrobeille ja niiden rakenneosille. Tutkimus on nykyisin keskittynyt paljon mm. hengitysilman endotoksiiniin, ruoan maitohappobakteeriin ja bakteeriDNAn tiettyihin osiin.

Myös aikuisiän mikrobialtistuminen saattaa suojata allergialta

Toinen ratkaisemattoman kysymys on, milloin mikrobialtistuksen tulee tapahtua. Nykykäsityksen mukaan oleellista on raskauden ja ensimmäisen elinvuoden aikana tapahtuva mikrobialtistus, jolloin immuunijärjestelmä on vielä kehitysvaiheessa. Joissain tutkimuksissa on kuitenkin havaittu käänteinen yhteys mikrobialtistuksen ja allergisen yliherkkyyden välillä maatiloilla asuvilla aikuisillakin, myös Suomessa. Jos tulokset varmistuvat, saattaa mikrobialtistuminen osoittautua allergian kannalta hyödylliseksi myös aikuisiässä

Maatalousympäristö muodostaa erinomaisen koeasetelman, jossa voidaan tutkia mikrobien hyödyllisiä ja haitallisia vaikutuksia hengityselimiin ja allergioihin. Tulokset voivat osoittautua ratkaiseviksi allergioiden ennaltaehkäisylle tulevaisuudessa. KTL tutkii kattavasti mikrobien terveysvaikutuksia maatalousympäristössä ja pyrkii näin erottelemaan allergioiden kannalta hyödyllisiä ja haitallisia mikrobeja.

Juha Pekkanen
tutkimusprofessori
Kansanterveyslaitos
Ympäristöepidemiologian yksikkö

Kirjallisuutta

1. Roponen M, Hyvarinen A, Hirvonen MR, Keski-Nisula L, Pekkanen J. Change in IFN-gamma-producing capacity in early life and exposure to environmental microbes. J Allergy Clin Immunol 2005;116:1048–52.