Publisher

National Public Health Institute

Terveys kaikissa politiikoissa

Sydänterveys kaikissa politiikoissa

Terveyden perusteet rakentuvat paljolti tekijöistä, joihin terveydenhoitosektorilla ei ole välitöntä vaikutusmahdollisuutta. Onnistuneen terveyspolitiikan edellytyksenä onkin terveysvaikutusten arviointi, tunnistaminen ja huomioon ottaminen yhteiskunnan muiden sektoreiden toiminnassa.

Euroopan yhteisön perustamisasiakirja edellyttää terveyden suojelun huomioimista kaikessa yhteisön päätöksenteossa ja Suomen perustuslain mukaan terveys on yksi kansalaisten perusoikeuksista. Laaja-alaisen terveyden edistämisen lainsäädännöllinen pohja on siis vahva, vaikka sen huomioon ottaminen yhteiskunnan poliittisessa ja taloudellisessa päätöksenteossa onkin vielä monelta osin puutteellista.

Sydän- ja verisuonitaudit ovat hyvä esimerkki siitä, miten yhteiskunnan eri sektorit vaikuttavat terveyteen. Terveellinen ruokavalio, riittävä liikunta, tupakoimattomuus ja painonhallinta ovat keskeisiä tekijöitä sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä. Näiden yksilöllisten elintapojen taustalla vaikuttaa joukko yhteiskunnallisia, taloudellisia ja kulttuurisia tekijöitä, jotka ohjaavat yksilön toimintaa sekä terveyttä edistävään että sitä vahingoittavaan suuntaan. Esimerkiksi nuoren tupakoinnin aloittamiseen vaikuttavat perheen ja ystäväpiirin arvot ja sosiaalinen paine, tupakan hinta ja saatavuus sekä nuorisokulttuuri, jota markkinointi ja mainonta pyrkivät muokkaamaan.

Sydänterveyden edistäminen on ennen kaikkea yhteistyötä

Sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyssä tärkeitä toimijoita terveydenhuollon ohella ovat opetus- ja sivistystoimi, liikuntatoimi, yhdyskuntasuunnittelu ja rakentaminen, liikennesuunnittelu, maatalous, elintarviketeollisuus, kauppa, joukkoruokailu- ja ravintolapalvelut, kuluttaja- ja muut kansalaisjärjestöt sekä joukkotiedotus. Euroopan yhteisön maatalous-, alkoholi- ja tupakkapolitiikka ohjaavat jäsenmaiden kansallista päätöksen tekoa ja vaikuttavat sitä kautta merkittävästi myös suomalaisten terveyteen.

Väestötasoinen ehkäisystrategia on ollut suomalaisen sydänterveystyön kulmakivi ja erityispiirre viimeisen 30 vuoden ajan. Terveydenhuollon lisäksi strategian toteuttamiseen ovat osallistuneet monet muut julkisen, yksityisen ja järjestösektorin toimijat. Vaikuttamiskeinoja ovat olleet terveyskasvatus ja tiedotus, tuotekehittely ja markkinointi, hintapolitiikka ja lainsäädäntö. Tiedotuksen – esim. Sydänmerkin – avulla on luotu sydänystävällisten tuotteiden kysyntää, johon teollisuus ja kauppa ovat vastanneet tuomalla markkinoille uusia vähärasvaisia ja vähäsuolaisia tuotteita. Sauvakävelystä on tullut suosittu kuntoilulaji ja kävelysauvoista menestyvä vientituote. Lainsäädännöllä ja hintapolitiikalla on vaikutettu erityisesti tupakan kulutukseen.

Suomalaisten sydänterveys onkin kehittynyt viime vuosikymmeninä erittäin myönteisesti. Myönteinen kehitys jatkuu kuitenkin vain siinä tapauksessa, että tupakointi vähenee ja ravintotottumukset paranevat entisestään, väestö liikkuu riittävästi ja lihavuuden lisääntyvä trendi saadaan pysäytettyä ja käännettyä laskuun. Terveydenhuollon mahdollisuudet näiden tavoitteiden toteuttamisessa ovat rajalliset.

Haasteina vapaakauppa ja ylipaino

Vaikka viime vuosikymmenien kokemukset yhteiskunnan eri sektorien välisestä yhteistyöstä sydänterveyden edistämisessä ovat pääosin myönteisiä, tulevaisuuteen liittyy monia haasteita. Vapaakauppa ja rajojen avautuminen ovat vähentäneet hintapolitiikan mahdollisuuksia tupakoinnin ehkäisyssä. Tupakkamainonnan rajoittaminen on myös vaikeaa ylikansallisessa mediamaailmassa. Juustot, leivonnaiset ja pikaruoka ovat nykyään merkittävä tyydyttyneen rasvan lähde myös Suomessa, ja niiden käytön myötä väestön kolesterolitasojen lasku on pysähtynyt. Sekä lasten että aikuisten lihavuus ja ylipaino yleistyvät nopeasti. Vuonna 2002 suomalaisista aikuisista 40 % oli ylipainoisia ja 20 % lihavia. Terveyden tasa-arvon kannalta on huolestuttavaa, että koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa ja lihavuudessa ovat viime vuosina kasvaneet.

Menestyksellinen terveitä elintapoja edistävä toiminta ehkäisee kustannustehokkaasti myös monia muita keskeisiä kansansairauksia. Koko väestöön kohdistuva sydänterveyden edistäminen parantaa työikäisen väestön terveyttä ja työssä jaksamista, edesauttaa tervettä ikääntymistä ja parantaa kasvavan ikääntyvän väestön toimintakykyä. Onnistuessaan väestötason toimenpiteet vähentävät myös terveyden yhteiskunnallista eriarvoisuutta.

Pekka Jousilahti
tutkimusprofessori
Kansanterveyslaitos
kroonisten tautien epidemiologian yksikkö
etunimi.sukunimii@ktl.fi