Tavoite

Kliinisen hoitotutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa päihteiden väärinkäytöstä sekä kehittää keinoja päihteiden väärinkäytön ja päihderiippuvuuden ennaltaehkäisemiseksi ja hoitamiseksi. Näihin tavoitteisiin pyritään tutkimalla alkoholin ja huumeiden runsaan käytön suhdetta muuhun terveyteen, toimintakykyyn ja elämänlaatuun, sekä kehittämällä uusia ja arvioimalla jo käytössä olevia hoitomuotoja.

Tutkimus

Päihteiden käyttö on tänään ja lähitulevaisuudessa suomalaisten vakavin terveysuhka. Suomalaiset joivat vuonna 2003 ennätyksellisesti noin 9.6 litraa sataprosenttista alkoholia henkeä kohti, josta tilastoidun kulutuksen osuus oli 7.8 litraa. Alkoholin aiheuttamien terveysongelmien tiedetään olevan suorassa suhteessa alkoholin kokonaiskulutukseen. Alkoholin ja huumeiden kulutus oletettavasti kasvaa ja päihdesairaudet ja -kuolemat yleistyvät.

Kliininen hoitotutkimus pyrkii selvittämään alkoholinjuomatapojen sekä terveyden ja sairauden välisiä yhteyksiä ja kehittää tietojen avulla sekundaariprevention eli ehkäisevän terveydenhoidon malleja. Sekundaariprevention ansiosta alkoholiongelmat voidaan havaita varhaisessa vaiheessa ja potilas saa tarvitsemansa hoidon. Eräs ennaltaehkäisevistä malleista on mini-interventio, jonka arvioidaan vähentävän joka toisen suurkuluttajan alkoholinkäyttöä. Mini-interventio perustuu siihen, että henkilö saadaan strukturoidun kyselylomakkeen, keskustelun ja maksa-arvojen mittausten avulla havaitsemaan ongelmansa. Menetelmä on kustannuksiltaan kohtuullinen ja tapahtuu luontevasti minkä tahansa sairauden hoidon yhteydessä.

Toinen tutkimuskohde kliinisessä hoitotutkimuksessa on uusi päihderiippuvuuden hoitomalli, jossa päihderiippuvuutta hoidetaan opiaattiantagonisteilla (naltreksoni tai nalmefeeni) ja ns. poisoppimismallilla. Mallia voidaan soveltaa alkoholi- ja opiaattiriippuvuuksien ja mahdollisesti myös amfetamiini- ja kokaiiniriippuvuuksien hoidoissa. Tavoitteena on selvittää uusien hoitomuotojen teho, kustannusvaikutukset ja vaikuttavuus ja luoda näin yhä parempia hoitomalleja. Uusien hoitomuotojen vaikuttavuuden seurantamittareina ovat mm. alkoholinkäyttö, elämänlaatu ja mielenterveys.

Tutkimuksissa olemme mm. osoittaneet naltreksonihoidon tehokkuuden alkoholiriippuvuuden hoidossa, sekä ettei ns. ilokaasuhoito ole tehokas vieroitusoireiden tai alkoholiriippuvuuden hoidossa. Tällä hetkellä käynnissä olevassa FMI-tutkimuksessa selvitetään yhdistetyn mini-interventio- ja naltreksonihoidon tehokkuutta alkoholin suurkulutuksen vähentämisessä. Tutkimuksessa verrataan naltreksonikohoidon tehoa muihin hoitomalleihin.

Lisätietoja: