Apunavigaatio
Vaativa seksi vaurioittaa nuorta
- Kuronen, Maria
Vaativa seksi vaurioittaa nuorta
Seksuaalisuus kuuluu tasapainoiseen nuoruuteen eikä seksuaalivalistus saisi olla vain sairauksilla pelottelua. Turvallisen kumppanin kanssa nuori voi rauhassa rakentaa seksuaalista identiteettiään ja tutustua kehoonsa. Tv:n ja netin tarjoamat seksuaalisuuden mallit voivat kuitenkin vahingoittaa nuorta.
Median tarjoama vaativan seksin malli ei tee seksuaalisuuttaan rakentavan nuoren elämää helpoksi. Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön gynekologi Riitta Heikkilä Helsingistä arvostelee voimakkain sanoin tv-ohjelmien tapaa käsitellä seksuaalisuutta.
- En osaa heti sanoa yhtään ohjelmaa, jossa esitettäisiin normaali parisuhde. Monissa nuorten suosimissa ohjelmissa seksi on omaa tyydytystä hakevaa vaativaa seksiä, jossa pitää saada hyvä pano joka kerta tai joka päivä. Tärkeintä on oma tyydytys ja voimakkaat elämykset. Kumppanille asetetaan myös korkeat ulkonäkövaatimukset. Parisuhteelle tärkeiden tunteiden, läheisyyden, rakkauden, hellyyden ja yhteisen kokemuksen puuttuminen tekee näistä malleista nuorelle vahingollista. Ohjelmia katsovilla nuorilla on hirveät paineet aloittaa yhdynnät heti, korostaa Heikkilä. Poikien paineita suoriutua tv-ohjelmien antaman mallin mukaan lisäävät tyttöjen kovat vaatimukset. Heikkilän mukaan on jo melko yleistä, että tytöt testaavat poikia ja etsivät seksuaalisesti tyydyttävää suhdetta yhden illan jutuilla, vaikka ne harvoin johtavat pysyvämpään suhteeseen. |
|
Heikkilä toivoo, että nuoret ystävystyisivät ensin ja tutkisivat toistensa kehoa koskettelemalla ja vasta myöhemmin ajattelisivat seksiä.
- Nuorelle olisi tärkeää tuntea miten hyvä on olla toisen ihmisen lähellä, jota rakastaa ja joka rakastaa ilman painetta yhdyntään. Rauhassa kasvanut nuori päästää lähelleen vain sellaisen ihmisen, jota todella rakastaa. Parisuhde tulisi solmia kahden tasavertaisen ihmisen kesken, jotka tuntevat iloa omasta kehostaan ja haluavat tuottaa nautintoa toiselle. Siihen ei kuulu se, että vaaditaan toiselta suorituksia tai poimitaan virheitä toisesta.
Seksuaali-identiteetti kehittyy hitaasti
Nuori rakentaa identiteettiään useilla alueilla. Ammattikoulutus tukee nuorta antamalla hänelle ammatti-identiteetin, mutta seksuaalista identiteettiään etsiessään nuori törmää vaihtoehtojen runsauteen. Auktoriteetteja on paljon ja nuori menee helposti sekaisin siitä, ketä hänen tulee uskoa. Hänen pitäisi itse päättää, mikä on oikein, mikä väärin ja millaisiin arvoihin hän haluaa elämänsä perustaa.
Seksuaali-identiteetin kehittyminen alkaa jo lapsena omaan kehoon tutustumisesta. Heikkilä opettaisi jo 7-vuotiaille vaikka vatsatanssin avulla sitä, miten oma keho liikkuu, tuntemaan mielihyvää omasta kehosta. - Nuorten pitäisi saada olla ja kehittyä rauhassa ja iloita kehon muutoksista. Tyttöjen pitäisi voida kokeilla naisen vaatteita ja korkokenkiä turvallisesti ilman, että kukaan huutelee hänelle siitä ja tunkeutuu näin hänen reviirilleen. Seksuaalisuuteen tai ulkonäköön liittyvä kommentointi johtaa monesti siihen, että tytöt kätkeytyvät jättikokoiseen t-paitaan. Vaikka nuori on fyysisesti täysi nainen, oman seksuaalisuuden, halujen ja tarpeiden hyväksyntä tulee vasta myöhemmin. Siksi on tärkeää, että hän saa varttua rauhassa, painottaa Heikkilä.
Kiinnostus seksuaalisuuteen on yksilöllistä
Ihmiset reagoivat ja toimivat eri tavoilla suhteessa seksuaalisten halujensa voimakkuuteen. Suomalaisessa tutkimuksessa erotettiin neljä kokemuksiltaan erilaista ryhmää (Papp ym, 2000). Osa käyttäytyy seksuaalisen halukkuutensa mukaisesti. He ovat tyytyväisiä kokemuksiinsa ja innokkaita kokeilemaan kaikenlaista. Heillä voi olla runsaasti kumppaneita (ns. seksuaalisesti suuntautuneet ). Toiset aloittavat sukupuolielämänsä vasta kun he ovat löytäneet ihmisen, jonka kanssa he uskovat viettävänsä loppuelämänsä yhdessä (ns. monogaamiset). Seksuaalielämä on kuitenkin heidän halujensa ja arvojensa mukaisessa hallinnassa.
- Kaikki ihmiset eivät luonnollisestikaan käyttäydy kahden edellisen ideaalimallin mukaisesti. Osa ihmisistä ei ole ilmaissut tai tiedostanut muihin ihmisiin kohdistuvaa seksuaalista halua, vaan ajautuu seksuaalisiin kokemuksiin (ns. kokemuksiin ajautuneet). He kokevat liian paljon liian nuorina ja jotkut haluaisivat pyyhkiä osan kokemuksistaan pois. Osa kokee tulleensa seksuaalisesti hyväksikäytetyiksi, eikä seksuaalielämä ole ollut kunnolla heidän hallinnassaan.
Toisaalta on nuoria, jolla on ollut jo varhain vahva mielenkiinto seksuaaliasioihin, mutta ovat hankkineet kokemuksia melko myöhään. Esteenä voi olla esimerkiksi ujous ja toisen ihmisen lähestymisen kehitys on tästä syystä pysähtynyt (ns. estoiset halukkaat). Kokemusten hankinta jatkuu vasta vuosien tauon jälkeen. Kun suhteiden solmiminen on onnistunut, he ovat olleet halukkaita hankkimaan kokemuksia erilaisten kumppaneiden kanssa. He kokevat, että seksuaalielämä ei ole ollut kunnolla heidän omassa hallinnassaan.
- Jos nuori on saanut kotona hyvän perusturvallisuuden ja itsetunnon, hän luottaa elämään ja siihen, että kaikki menee hyvin. Hän kokee itsensä arvokkaaksi omana itsenään, eikä vain suoritteiden kautta. Vaikeita asioita kuten alkoholismia, hyväksikäyttöä ja väkivaltaa kotona kokenut nuori sen sijaan on epävarma ja saattaa hakea parisuhteesta varsinkin alkuvaiheessa jotain sellaista, mikä kotona on jäänyt saamatta. Nämä nuoret ovat vaarassa joutua hyväksikäytetyiksi, sanoo Heikkilä.
Alkoholi lisää riskinottoa
Riskinotto kuuluu nuoruuteen, mutta silti olisi tärkeää, että kehitys olisi turvallista. Mahdollisuus hankkia kokemuksia turvallisesti luotettavan kumppanin kanssa suojaa nuorta parhaiten myös sukupuolitaudeilta ja traumaattisilta kokemuksilta. Yksin jäänyt tai hylätyksi tullut nuori hakee helpommin alkoholista rohkeutta sosiaalisiin tilanteisiin ja samalla riskikäyttäytyminen lisääntyy
- Alkoholi on usein syy harkintakyvyn pettämiseen, kun nuori on yhdynnässä ilman kondomia, jää tutusta porukasta pois ja lähtee tuntemattoman mukaan, korostaa Heikkilä.
Epävarmuus heikentää harkintaa ja yritetään miellyttää toista ja neuvottelematta suostutaan vaatimuksiin ilman omaa tahtoa, ettei jäätäisi yksin. Vuorovaikutustaidot ja omien toiveiden ilmaisu, kyky sopeutua erilaisiin kumppaneihin ja kondomien saatavuus tarvittaessa auttavat varautumaan tilanteisiin ja suojautumaan riskeiltä.
Tartuntojen ehkäisy on vain pieni osa seksuaaliterveyttä
Riitta Heikkilä toivoo, ettei seksuaaliterveyttä miellettäisi vain sairauksien ehkäisemiseksi.
- Vastaanotolla ei hoideta pelkästään hiivaa tai klamydiaa, vaan pyrimme tukemaan nuorta ottamaan vastuuta omasta elämästään ja kehostaan ja hyväksymään oman kehonsa muutokset.
YTHS:n asiakkaat ovat lukion jälkeen opiskelemaan tulleita nuoria, joille kotoa pois lähteminen on ensimmäinen suuri haaste. Edessä on uuteen ryhmään sopeutuminen ja parisuhteen muodostaminen. Useimmilla vastaanotolle tulevilla nuorilla on seksuaalisuuteen tai parisuhteeseen liittyviä ongelmia, joihin etsitään ratkaisua.
- Yksin jääminen, se ettei ole tarpeeksi hyvä jollekin toiselle, on nuoren suurin pelko, sanoo Riitta Heikkilä.
Kouluihin Heikkilä kaipaa enemmän puhetta siitä, miten nuori on niin arvokas, ettei omaa kehoa voi antaa kenelle tahansa. Pelkkä seksitaudeilla pelottelu ei riitä. Kouluissa seksuaalisuudesta puhutaan terveystiedon tunneilla, mutta Heikkilä toivoisi, että myös kouluterveydenhoitajilla olisi mahdollisuus lähestyä nuoria.
- Terveydenhoitaja on usein opettajaa neutraalimpi henkilö, jolle voi olla helpompi puhua myös seksiin liittyvistä asioita. Harva nuori uskaltaa lähestyä opettajaansa.
Myös perusasiat fyysisistä muutoksista tulisi käsitellä kaikissa kouluissa. Näin ei aina ole, sillä Heikkilän mukaan lukion käynyt tyttökään ei välttämättä tunne kuukautiskierron vaiheita ja muutoksia kehossa tai synnytinelinten rakenteita.
- Nuoren on parempi kuulla seksiin liittyvät asiat turvalliselta ihmiseltä kuin lukea vain netistä tai pahimmassa tapauksessa jäädä kaverien kertomien, hurjasti liioiteltujen juttujen varaan.
Maria Kuronen
Kansanterveys-lehti
Internet-sivustoja ja kirjallisuutta
Tiede- ja taidekorkeakouluopiskelijoille tarkoitettu www.nyyti.fi tarjoaa keskusteluapua ja tukea erilaisiin elämäntilanteisiin. Nyytin ryhmissä käsitellään myös yksinäisyyttä ja parisuhteeseen liittyviä asioita.
Nuorten seksuaaliterveyttä käsittelevä nettipalvelu löytyy osoitteesta: http://www.vaestoliitto.fi/seksuaaliterveys/seksuaaliterveysklinikan_nettipa/nuoret/
Brandt P, Korteniemi-Poikela E, Cacciatore R, Huovinen M. Hei Beibi, mä oon tulta. WSOY, 2004.
Cacciatore R, Korteniemi-Poikela E, Ryynänen J, ym. Legopalikoista leopardikalsareihin. Tammi, 2001.
Nykänen A-S. Parhaat puoleni. Nemo, 2005.
Papp K, Kontula O, Kosonen K. Nuorten aikuisten seksuaalikäyttäytyminen ja seksuaaliset riskinotot. Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitos D 36.
Sinkkonen M. Naisen itsetunto. Kirjapaja, 2005.
Wieck W. Haluan sinua, rakasta minua. Otava, 1990.