Ohita navigaatiot ja siirry sisältöön

tervesuomi.fi

Apunavigaatio

Apunavigaatio

(tidningsartikel)

Nuorten seksin yhteydessä tarttuvat taudit - ajattelu ja torjunta uusiksi

  • Lehtinen, Matti
Julkaistu 30.8.2005

Nuorten seksin yhteydessä tarttuvat taudin - ajattelu ja torjunta uusiksi

Nuorten seksin yhteydessä tarttuvat taudit – ajattelu ja torjunta uusiksi

Osa herpesviruksista (herpes simplex virus, HSV tyypit 1 ja 2, ja Epstein-Barrin virus, EBV), osa papilloomaviruksista (human papillomavirus, HPV noin 40 tyyppiä) ja klamydia (Chlamydia trachomatis) ovat yleisiä, nuorilla enimmäkseen seksin yhteydessä tarttuvia mikrobeja. On aika lakata rinnastamasta meillä harvinaiset klassiset sukupuolitaudit, kuppa ja tippuri, näiden tartunnanaiheuttajien aiheuttamiin tauteihin. Näiden etupäässä nuorten tautien yleisyys, tartuntatapa, merkitys ja torjunta vaativat uutta ajattelua.

"Seksin yhteydessä tarttuvat yleiset nuorten taudit eivät ole perinteisiä sukupuolitauteja"

Vuosittaisiin koko väestössä esiintyviin 100–200 uuteen kuppa- ja tippuritapaukseen verrattuna meillä on vuodessa 2 000–40 000 uutta nuorilla tai nuorilla aikuisilla esiintyvää mononukleoosi- (kissing disease), genitaaliherpes-, papilloomavirusinfektio- ja klamydiatapausta. Seksuaalikäyttäytymisen muutos, joka alkoi jo 60-luvulla, on nostanut näiden kolmen infektion esiintyvyyden nuorilla aikuisilla 20 % ja 35 % välille, ja nousu jatkuu. Genitaaliherpeksestä jopa puolet on nykyisin suuseksissä tarttuvan HSV-1:n aiheuttamaa. Toisaalta mononukleoosista jopa kolmannes johtuu sukupuoliyhteydessä saadusta EBV:stä, tätä virusta kun voi erittyä kaikille limakalvoille.

Väärä rinnastus klassisiin sukupuolitauteihin aiheuttaa asiattomasta leimaamisesta johtuvaa ahdistusta, joka on yli sata kertaa yleisempää kuin klassisten sukupuolitautien aiheuttama ahdistus. Näihin yleisiin seksin yhteydessä tarttuviin tauteihin voi joskus liittyä vakavia komplikaatioita (HSV – vastasyntyneen herpes, HPV – anogenitaalialueen syövät, klamydia – hedelmättömyys). Tautien yleisyys tekee niistä myös terveystaloustieteen näkökulmasta ainakin sata kertaa merkittävämpiä kuin klassiset sukupuolitaudit. Useimpiin seksin yhteydessä tarttuviin yleisiin nuorten tauteihin on pystytty kehittämään rokotteita. Myös rokottamista tukevat seulonta ja valistus ovat uudelleenarvioinnin kohteena. Uusien mahdollisuuksien hyvä käyttöönotto alkaa siitä, ettei ”sukupuolitauti” -nimilappua ja leimaa enää aseteta näihin etupäässä nuorten tauteihin, sillä se ei sovi niihin.

Uudet torjuntakeinot

HPV-rokotteiden mahdollisuuksia on aikaisemmin esitelty tässä lehdessä (ks. Kansanterveyslehti nro 10/2004 ). Ensimmäiset faasin III tehotutkimukset ovat osoittaneet, että DNA-vapaalla, viruksen kaltaisella partikkelirokotteella saavutetaan vähintään 90 %:n teho HPV-infektiota vastaan. Suomalaiset 7 000 16–17-vuotiasta tyttöä muodostavat runsaan viidesosan koko maailmassa faasin III tutkimuksissa kokeellista HPV-rokotetta saaneista nuorista naisista. Suomi on myös ainoa maa, josta rokotettujen ja 18 000 18–19-vuotiaan rokottamattoman verrokin ansiosta saadaan vuoteen 2015 mennessä väestöpohjaista tietoa HPV-rokotteen tehosta kohdunkaulansyöpää vastaan. Tämä on erityisen tärkeätä, sillä HPV-rokotteet saanevat myyntiluvan jo runsaan vuoden päästä.

HSV-2 ja EBV-rokotteet perustuvat viruksen pinnan hyvin immunogeenisen glykolysoituneen valkuaisaineen (gD ja gp340) käyttöön. Nämä rokotteet ovat faasi II–III vaiheessa. Parhaat tulokset HSV-2 rokotteen antamasta suojasta ovat olleet noin 75 % aikaisemmin yskänrokkoa tai genitaaliherpestä sairastamattomilla nuorilla. Korkean hygienian ansiosta 80 % suomalaisista varhaisnuorista kuuluisi tähän ryhmään. EBV-rokotteen tiedetään olevan hyvin immunogeeninen, mutta tuloksia tehotutkimuksista ei vielä ole saatu.

Klamydiarokotteen ongelmana oli pitkään immunogeenisen komponentin valinta, mutta nyt se on etenemässä ensimmäisiin ihmiskokeisiin. Klamydian torjunnassa on nuoriin kohdistetulla seulonnalla ja hoidolla saatu lupaavia tuloksia. Uusi aluevaltaus on omaan näytteenottoon perustuvien seulontamenetelmien (ensivirtsanäyte tai vaginaalinen näyte) kokeilu, joka suomalaisella osallistumisaktiviteetilla voisi tuottaa erinomaisia tuloksia. Tähän menetelmään voitaisiin liittää myös herpes- ja papilloomavirusseulonta, jotka oikein ajoitettuna olisivat hyvin kustannustehokkaita ja merkittävällä tavalla tukisivat rokotusten vaikuttavuutta.

Rokotteiden, seulonnan ja valistuksen yhdistäminen on myös keino torjua näitä tauteja. Valmistaudumme parhaillaan paikkakuntasatunnaistettuun yleisten nuorten tautien torjuntatutkimukseen. Vuonna 2007 varhaisnuorten keskuudessa alkava tutkimus avaa uuden näkökulman nuorten seksuaaliterveyteen.

Nuorten seksuaaliterveys terveydenhuollon painopistealueeksi

Yhteiskunta tarjoaa, lähinnä kouluterveydenhuollon kautta, varhaisnuorille ja nuorille huomattavan määrän ennaltaehkäiseviä terveyspalveluja. Suuri ongelma kuitenkin on, että nuoret eivät useinkaan miellä palveluja itseään ja omaa terveyttään koskettaviksi eivätkä saatuja hyötyjä tärkeiksi. Viimeinkin on mahdollista luoda sisältöä vanhalle sanonnalle: ”rippikoulun käynyt ja rokotettu”. HPV-rokotus näyttäisi olevan erinomaisen tehokas, ja se voisi parhaimmillaan toimii päänavaajana muille rokotteille (HSV- ja EBV-rokotteet, tulevaisuudessa ehkä myös klamydiarokote) seksin yhteydessä tarttuvia yleisiä nuorten tauteja vastaan.

Rokotuksille synergistiset keinot torjua tartuntoja, kuten herpes- ja klamydiainfektioiden seulonta ja kondomin käytön edistäminen, on myös tärkeää pitää mielessä. Eri menetelmien vaikuttavuutta pitää arvioida yhdessä. On myös etsittävä keinot saada nuoret, varhaisnuoret ja heidän vanhempansa mukaan torjumaan näitä hiljaisen epidemian mittasuhteet saavuttaneita, seksin yhteydessä tarttuvia yleisiä nuorten tauteja. Erityisesti kouluterveydenhuollolla on tässä paljon voitettavaa nuorten seksuaaliterveydelle.

Matti Lehtinen
tutkimusprofessori
KTL, Oulu
etunimi.sukunimi@ktl.fi

Jorma Paavonen, professori HYKS, Naistenklinikka

© TerveSuomi.fi 2008Tietoja sivustosta