Ohita navigaatiot ja siirry sisältöön

tervesuomi.fi

Apunavigaatio

Apunavigaatio

(tidningsartikel)

Tuberkuloosirokotukset vain riskiryhmiin kuuluville 1.9.2006 alkaen

  • Rapola, Satu
Julkaistu 8.9.2006

Tuberkuloosirokotukset vain riskiryhmiin kuuluville 1.9.2006 alkaen

Tuberkuloosirokotukset vain riskiryhmiin kuuluville 1.9.2006 alkaen

Sosiaali- ja terveysministeriö on Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän esityksen perusteella muuttanut rokotuksista antamaansa asetusta (421/2004) siten, että kaikkien vastasyntyneiden BCG-rokotusten sijaan rokotukset kohdennetaan lapsiin, joilla on lisääntynyt vaara saada tuberkuloositartunta. Näihin riskiryhmiin kuuluvilla tuberkuloosia esiintyy edelleen merkittävästi ja heillä BCG-rokotteen hyödyt ylittävät rokotteen harvinaiset haitat.

suomi/julkaisut/ktlehti2006/nro7/s21.jpg
 
BCG-rokote annetaan tästä lähtien vasempaan olkavarteen Oikein pistetty rokote tekee rokotuskohtaan vaalean paukaman.

Kenelle BCG-rokotusta suositellaan?

BCG-rokotetta tarjotaan lapselle vain silloin, kun hänellä on lisääntynyt tuberkuloositartunnan vaara. Suomessa asuva lapsi kuuluu riskiryhmään, jos hän itse, hänen äitinsä, isänsä, sisaruksensa tai kuka tahansa hänen kanssaan samassa taloudessa asuva henkilö on syntynyt maassa, jossa tuberkuloosia esiintyy merkittävästi (uusien tuberkuloositapausten ilmaantuvuus noin >50/100 000/vuosi), jos lapsen äidillä, isällä, sisaruksella tai hänen kanssaan samassa taloudessa asuvalla henkilöllä on todettu tuberkuloosi tai jos lapsi perheineen on ensimmäisen elinvuotensa aikana muuttamassa maahan, jossa tuberkuloosia esiintyy merkittävästi. Tällaisiin perheisiin syntyneiden lasten vaara sairastua tuberkuloosiin on enimmillään monikymmenkertainen muihin suomalaislapsiin verrattuna.

Lisäksi BCG-rokotusta suositellaan vastasyntyneisyyskauden jälkeen maahan muuttaville aiemmin rokottamattomille, tuberkuliininegatiivisille, riskiryhmiin kuuluville lapsille seitsemään ikävuoteen saakka.

Joskus lapsi voi hyötyä BCG-rokotuksesta, vaikka ei kuuluisikaan mihinkään edellä kuvatuista riskiryhmistä. Tällöin lapsella on yleensä muu säännöllinen ja läheinen kontakti henkilöön, joka on kotoisin suuren tuberkuloosiriskin maasta tai joka on sairastunut tuberkuloosiin.

BCG-rokote voidaan antaa ennestään rokottamattomalle lapselle siihen saakka, kun lapsi täyttää seitsemän vuotta. Yli kuuden kuukauden ikäisen rokotettavan tuberkuliininegatiivisuus on varmistettava Mantoux'n kokeella ennen rokottamista.

Miten BCG-rokotustarve arvioidaan?

Syntyvän lapsen tuberkuloosiriski arvioidaan jo raskauden keskivaiheessa äitiysneuvolassa. Mikäli arviota ei ole syystä tai toisesta tehty neuvolassa ennen synnytystä, se tehdään synnytyssairaalassa ennen lapsen kotiuttamista. Muiden kuin vastasyntyneiden lasten BCG-rokotustarpeen arviointi tapahtuu lastenneuvolassa edellä kuvattujen periaatteiden mukaisesti. Rokote voidaan antaa ennestään rokottamattomalle lapselle siihen saakka, kun lapsi täyttää 7 vuotta. Rokotettaessa 6 kuukauden ikäistä tai sitä vanhempaa lasta, lapsen tuberkuliininegatiivisuudesta tulee varmistua ennen rokotusta.

Mihin BCG-rokote pistetään?

Kansanterveyslaitoksen rokotussuositustyöryhmän suosituksen mukaan riskiryhmien rokotuksiin siirtymisen myötä pistospaikka vaihdetaan reidestä vasempaan olkavarteen. Maailmassa syntyy vuodessa 129 miljoonaa lasta ja näistä 85 % rokotetaan BCG-rokotteella (109 miljoonaa lasta). Kaikkialla muualla maailmassa pistospaikaksi on vakiintunut olkavarsi, josta etsitään arpea osoituksena BCG-rokotuksesta. Suomen BCG-rokotusohjelman muutoksen jälkeen maassamme rokotetaan vuosittain vain noin 3500 lasta. On järkevää, että myös Suomessa BCG-rokotettujen lasten arpi löytyy samasta paikasta kuin muualla maailmassa. Rokotevalmistajan ohjeen mukaan BCG-rokote tulisi pistää olkavarteen. BCG-rokotteen on myös esitetty aiheuttavan vähemmän haittavaikutuksia olkavarteen kuin reiteen annettuna, joskaan tästä ei ole olemassa tutkimusnäyttöä.

Missä BCG-rokotus annetaan?

Vastasyntyneet rokotetaan edelleen synnytyssairaalassa. Isompien lasten BCG-rokotusten toteutuksessa tulisi huolehtia siitä, että rokottaja hallitsee teknisesti rokotteen pistämisen ihon sisään. Rokotustaito säilyy ainoastaan, jos henkilöllä on mahdollisuus antaa BCG-rokotuksia säännöllisesti. Siksi BCG-rokotusten antaminen kannattaa keskittää toimipaikkohin, jossa on rokottamiseen koulutettua henkilökuntaa ja rokotettavia riittävästi.

Satu Rapola
erikoistutkija
KTL
Rokoteosasto
etunimi.sukunimi@ktl.fi

Lisätietoja BCG-rokotusohjelman muutoksesta
www.ktl.fi >Terveyden ammattilaisille > Rokottaminen > BCG-rokotukset






© TerveSuomi.fi 2008About us