Publisher

National Public Health Institute
Original page

aged, epidemics, influenza, influenza vaccines, injurious effects, risk groups, target groups

Julkaistu 8.9.2006

Riskiryhmien ja 65 vuotta täyttäneiden influenssarokotukset

Tehokkain tapa vähentää influenssaepidemioiden vaikutuksia on rokottaa riskiryhmät influenssaa vastaan joka vuosi. Koska riski sairastua vaikeaan influenssaan lisääntyy iän myötä, rokotusta tarjotaan myös terveille 65 vuotta täyttäneille.

Influenssaepidemiat

Influenssa A- ja B -virusten aiheuttamat epidemiat saapuvat Suomeen yleensä joulu- huhtikuussa. Paikalliset epidemiat kestävät 4–6 viikkoa. Tänä aikana väestöstä voi sairastua 2–15 prosenttia.

Merkittävin epidemioiden toistumiseen ja laajuuteen vaikuttava tekijä on influenssavirusten antigeeninen muuntuminen, jonka avulla virus väistää väestön perusimmuniteettia. Muuntumisen voimakkuus vaihtelee vuodesta toiseen. Erot epideemisten virusten taudinaiheuttamiskyvyssä (esim. A/H1N1 versus A/H3N2) vaikuttavat sairaanhoidon tarpeeseen ja kuolleisuuteen.

Eniten influenssaan sairastuu lapsia ja nuoria. He myös levittävät influenssaa eniten. Lasten ja aikuisten tautitapauksista valtaosa on lieviä. Sen sijaan vanhuksilla ja riskiryhmiin kuuluvilla influenssa on usein vakava tauti, joka voi johtaa sairaalahoitoon tai aiheuttaa ennenaikaisen kuoleman.

Influenssarokotuksen hyödyt ovat moninaiset

Eläkeikäisen väestön ja lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvien rokottaminen vähentää tehokkaasti vaikeaan influenssaan sairastumista, kuolleisuutta, sairaalahoitoja ja jopa laitostumista. Suurin hyöty rokotuksista saadaan, kun rokotetaan myös terveet ja vireät 65 vuotta täyttäneet. Rokotteen teho on parempi terveillä kuin kroonisesti sairailla tai laitoshoidossa olevilla vanhuksilla. Kansainväliset tutkimustulokset osoittavat, että tämän ikäryhmän rokottaminen vähentää sairaalahoitoja noin 40–70 % ja kuolleisuutta 50–70 %.

Rokotettukin voi sairastua influenssaan, mutta hänellä taudin oireet ovat yleensä lievempiä kuin rokottamattomilla.

Keille maksuton influenssarokotus?

Maksuttomaan influenssarokotukseen ovat oikeutettuja samat väestöryhmät kuin vuonna 2005 (taulukot 1 ja 2). Maksuttoman rokotteen antamisesta voi päättää rokotuksen antava terveydenhoitaja tai sairaanhoitaja. Epäselvissä tapauksissa päätöksen tekee hoitava lääkäri. Olennaista on, että hoitava lääkäri arvioi, mikä on influenssarokotuksella saavutettava hyöty verrattuna taudin sairastamisen aiheuttamaan terveydelliseen riskiin, kun otetaan huomioon henkilön perussairaus tai terveydentila.

Maksuttomaan rokotukseen ovat oikeutettuja myös lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvat kuusi kuukautta täyttäneet lapset, joilla ei ole vasta-aiheita rokottamiselle. Raskaana oleville lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluville voidaan raskauden vaiheesta riippumatta antaa influenssarokotus.

ääketieteellisiin riskiryhmiin kuulumattomien alle 65-vuotiaiden rokotukset

Terveille työikäisille influenssa aiheuttaa huomattavasti vähemmän haittaa kuin riskiryhmiin kuuluville. Niinpä vuosittain toistuviin rokotuksiin ei heillä olekaan aihetta. Rokotuksen voi toki antaa, jos henkilö sen haluaa. Tällöin on syytä muistuttaa, että influenssarokote suojaa vain influenssavirusten aiheuttamalta taudilta, ei flunssalta.

Henkilöt, jotka eivät kuulu yleisen rokotusohjelman riskiryhmiin, voivat hankkia influenssarokotteen apteekista lääkärin kirjoittamalla reseptillä.

Kenelle influenssarokotetta ei pidä antaa?

Influenssarokotetta ei tule antaa voimakkaasti kananmunalle allergisille (jos kananmunaa syödessä saa anafylaktisia oireita). Harkinta on myös paikallaan, jos aiemmasta influenssarokotuksesta on tullut voimakas reaktio. Kuumeisen infektion aikana ei tule rokottaa. Rokottamista siirretään, kunnes potilas on toipunut.

Influenssarokotteen haittavaikutukset

Influenssarokote on yleensä hyvin siedetty. Syksyn 2005 aikana annettujen influenssarokotusten haittoja oli 20.6.2006 mennessä ilmoitettu KTL:een 52 kpl, noin 6 ilmoitusta 100 000 jaettua rokoteannosta kohti. Tavallisimmat haitat olivat paikallisreaktioita, lihas- ja nivelsärkyjä. Vakaviksi luokiteltuja haittoja oli kolme: yksi tehohoitoon johtanut anafylaktinen reaktio, yksi sairaalahoitoon johtanut tajuttomuus-kouristuskohtaus ja yksi lyhyeen sairaalaseurantaan johtanut pahoinvointi ja oksentelujakso yli 80-vuotiaalla rokotetulla.

Mahdolliset vakavat tai odottamattomat haittavaikutukset tulee ilmoittaa haittavaikutusten ilmoituslomakkeella Kansanterveyslaitoksen rokoteosastolle.
Lomake löytyy osoitteesta www.ktl.fi – Terveyden ammattilaisille – Rokottaminen – Rokoteturvallisuus.

Rokotuskampanja käyntiin aikaisintaan lokakuun puolivälissä

Euroopan rokotevalmistajat (EVM) ilmoittivat kesäkuussa 2006, että syksyn influenssarokotetoimitukset viivästyvät ja pitkittyvät. Terveyskeskusten yleiset influenssarokotukset kannattaakin suunnitella alkaviksi aikaisintaan lokakuun puolessa välissä. Tarvittaessa rokotuksia voi jatkaa joulukuun loppuun.

Rokottaminen epidemian alettuakaan ei ole vaarallista. Rokotettu voi kuitenkin sairastua influenssaan, jos saa virustartunnan ennen kuin suoja on muodostunut. Suojaavien vasta-aineiden kehittyminen rokotuksen jälkeen kestää kaksi viikkoa.

Lisää tietoa influenssarokotuksista sekä rokotteiden hankinnasta ja jakelusta löytyy Kansanterveyslaitoksen verkkosivulta osoitteesta
www.ktl.fi – Terveyden ammattilaisille – Rokottaminen – Influenssarokotukset.
Siellä on luettavissa kokonaisuudessaan myös Influenssarokotussuositus syksylle 2006.

Saila Pitkänen
tiedottaja
KTL
Rokoteosasto
etunimi.sukunimi@ktl.fi