Ohita navigaatiot ja siirry sisältöön

tervesuomi.fi

Apunavigaatio

Apunavigaatio

(tidningsartikel)

Vieläkö BCG-rokotuksia?

  • Tala-Heikkilä, Marianna
Julkaistu 10.1.2004

Vieläkö BCG-rokotuksia?

 

Vieläkö BCG-rokotuksia?
Marianna Tala-Heikkilä
TYKS

Kansanterveyslaitoksessa on arvioitu Suomessa vuosikymmeniä käytetty BCG-rokotusohjelma. BCG-rokotuksia ei ole syytä lopettaa, mutta siirtymistä riskiryhmärokotuksiin pitää harkita.  

Suomessa uudistetaan parhaillaan lasten rokotusohjelmaa. Osana tätä työtä BCG-ohjelma on arvioitu ja arvioinnin tulokset julkaistu erillisessä raportissa. Vastasyntyneet on rokotettu Suomessa noin 50 vuotta. Tänä aikana tuberkuloosi on kukistettu kansantautina. Vuonna 2001 uusia sairastumisia oli koko väestössä 9.5/100 000. Alle 14-vuotiaista tuberkuloosi on häviämässä, vuosina 1995 1999 tuberkuloosirekisterin mukaan sairastui 22 lasta, joista 11 oli ulkomailla syntyneitä; sen lisäksi hoidettiin seitsemän lasta kliinisen taudinkuvan perusteella. BCG-rokotuksesta on luovuttu suurimmassa osassa läntistä Eurooppaa. Ruotsi siirtyi riskiryhmärokotuksiin 1975, silloin tuberkuloosin ilmaantuvuus koko väestössä oli 18/100 000 ( Suomessa 74).

BCG-raportissa arvioitiin nykyinen ohjelma, uuden ohjelman eri vaihtoehdot, kustannus-hyöty ja soveltuvuus Suomen oloihin . Lähinnä selvitettiin kolme vaihtoehtoa: 1. Nykyistä ohjelmaa jatketaan, 2. Siirrytään riskiryhmien rokotuksiin  tai  3. BCG-rokotusohjelma lopetetaan.
 

Arvioinnin perusteet ja niiden pohdinta

Jopa kontrolloitujen tutkimusten tulokset BCG-rokotteen tehosta ovat ristiriitaisia. Pohjoismaissa  teho on ollut 80 tuberkuloosia ja 85 prosenttia ympäristömykobakteerien aiheuttamia sairauksia vastaan  ja näin oletetaan raportissakin. Tuberkuloositilanne on koko ajan parantunut ja lasten riski saada tartunta vähentynyt. Niissä Euroopan maissa, jotka luopuivat 1980-1990-luvulla yleisistä BCG-rokotuksista, tuberkuloosin ilmaantuvuus on edelleenkin vähentynyt. Nyt tehdyssä Suomen BCG-rokotusohjelman arvioinnissa tällaista yleisistä elinoloista johtuvaa tautiriskin vähenemistä ei kuitenkaan otettu huomioon, vaan tuberkuloosiriskin ja ympäristömykobakteerien aiheuttamien tulehdusten riskin ajateltiin pysyvän nykyisellään seuraavat 15 vuotta. BCG:n haitat laskettiin nykyisen vuotuisen ilmaantuvuuden mukaan, imusolmuketulehduksia seitsemän ja luutulehduksia yksi kaksi/100 000. Haitat ovat olleet vähäiset, eikä niissä ole merkittävää vuotuista vaihtelua. Suomessa  käytetyn englantilaisen Medeva Pharman BCG-rokotteen laadussa ilmeni ongelmia. Siksi äskettäin siirryttiin muiden Pohjoismaiden tapaan tanskalaiseen rokotteeseen  (Copenhagen 1331) joka on edellistä reaktogeenisempi ja saattaa lisätä haittoja. Arvioinnissa ei ole pystytty ennakoimaan korkean tuberkuloosi-ilmaantuvuuden alueilta muuttavien määrää, heistä sekä aikuiset että lapset kuuluvat riskiryhmään. Huolimatta edellä mainituista epävarmuuksista  raportin ennusteet kuvaavat lähinnä huonointa vaihtoehtoa sairastumisen todennäköisyydestä. 
 

Nykyisen ohjelman jatkaminen

Jos koko syntymäkohortti noin 60 000 lasta rokotetaan edelleen, seuraavan 15 vuoden aikana tuberkuloosiin ja ympäristömykobakteerien aiheuttamiin tulehduksiin sairastuu kumpaankin viisi lasta.  Vuotuiset kustannukset ovat noin 170 000 euroa ja kustannus vältettyä sairastumista kohti  noin 8 400 euroa.
 

Riskiryhmien rokotusohjelma

BCG-rokotuksen  kohdentamista harkittiin seuraaviin riskiryhmiin Ruotsin mallin mukaan: vastasyntyneet ja nuoret aikuiset, jotka ovat altistuneet tai vaarassa altistua tuberkuloositartunnalle; lapset ja nuoret aikuiset, joiden perheessä tai lähipiirissä on todettu tuberkuloosia; Suomeen korkean sairastuvuuden alueilta muuttaneiden lapset tai näiltä alueilta suomalaisiin perheisiin adoptoidut lapset; korkean riskin alueilla pitemmän aikaa perheissä asuvat lapset, koulu- ja teini-ikäiset. Rokotettavia lapsia arvioitiin olevan noin 6000 eli 10 prosenttia ikäkohortista. Tässä ryhmässä tuberkuloosin riskin arvioitiin olevan vähintään kaksi kertaa ja enintään 50 kertaa suurempi kuin muilla lapsilla. Jos rokotetun ryhmän riski on 50-kertainen, sairastuu kahdeksan lasta ja ympäristömykobakteerit aiheuttavat 31 sairastumista. Ohjelman vuotuiset kustannukset ovat noin 40 000 euroa ja kustannus vältettyä sairastumista kohti noin 2 300 euroa. Riskiryhmien BCG-rokotusohjelman teho sitoutuu ratkaisevasti siihen, miten hyvin riskiryhmä onnistutaan määrittelemään ja tavoittamaan. Jos riski on 50-kertainen, tuberkuloosin väheneminen on merkittävää ja lähenee nykyisen ohjelman tehoa. Kustannus-hyöty paranee ja haitat vähenevät. Ympäristömykobakteeri-infektiot lisääntyvät, mutta ne eivät tartu lapsesta toiseen. Riskiryhmien rokotus oli kustannustehokkain tarkennetussa laskelmassa, jossa otettiin huomioon myös tautitapausten hoidon kustannukset. 
 

BCG-rokoksen lopettaminen

Tuberkuloosiin sairastuminen lisääntyy siinä määrin, ettei tätä vaihtoehtoa suositella. Tosin rokotuskustannukset ja haitat poistuvat, mutta sairastuneiden hoito aiheuttaa kustannuksia.
 

Tuberkuloosiohjelmaa uudistetaan

Kansainvälisen Tuberkuloosiunionin (IUATLD) asiantuntijatyöryhmän edellyttämät BCG-rokotusohjelman lopettamisen kriteerit täyttyvät Suomessa, mutta tällöin maassa tulisi olla ajantasainen ja toimiva tuberkuloosin torjuntaohjelma. Ohjelmaa uudistetaan parhaillaan, mutta sen käynnistäminen vaatii aikaa. Siksi BGC:n arviointiraportissa suositellaan kahden vuoden ylimenoaikaa. Tänä aikana tulisi selvittää myös lasten tuberkuloositapausten tausta riskiryhmien määrittelyn tarkentamiseksi ja rokotuksen kohdentamiseksi.

Riippumatta BCG-rokotusohjelman vaihtoehdosta on tehtävä seuraavat toimenpiteet, jotka painottuvat valitun vaihtoehdon mukaan. Tuberkuloositartunnalle altistuneiden tutkiminen ja seuranta sekä latentin tuberkuloosi-infektion hoito ohjeistetaan valtakunnallisesti. Tuberkuliinikokeiden ja BCG-rokotuksen tekniikan  täydennyskoulutusta tehostetaan. BCG-rokotuksen haittojen määrittely ja niiden ilmoittaminen täsmennetään. Lasten tuberkuloositapausten ilmoittamista ja rekisteröintiä uudistetaan siten, että bakteriologisesti varmistamattomat, mutta täyden kemoterapian saaneet rekisteröidään erikseen. Nykyisin lasten tuberkuloositapausten, latentin tuberkuloosi-infektion hoitoa saaneiden, BCG-haittojen ja ympäristömykobakteeri-infektioiden ilmoittamisessa on epätarkkuutta.

Suomen 50 vuotta jatkuneen menestyksellisen BCG-ohjelman arviointi osoittaa, että riskiryhmien BCG-ohjelma on nykyoloissa tehokkain. Tämä kuitenkin edellyttää, että korkean tuberkuloosiriskin lapset onnistutaan tavoittamaan ja rokottamaan. Rokotuksen haitat vähenevät, mutta ympäristömykobakteerien aiheuttamat tulehdukset lisääntyvät. Uuden ohjelman käynnistämiseksi tarvitaan kahden vuoden ylimenoaika ja tuberkuloosiohjelman ajantasaistaminen. Riskiryhmien BCG-ohjelma on Ruotsissa toiminut hyvin. Suomessa nykyistä BCG-rokotusohjelmaa voidaan jatkaa, mutta rokotuksesta luopumista ei suositella.

Kirjallisuutta:
Tala-Heikkilä M, von Reyn CF, Hersh A, Tosteson ANA, Eerola M, Jäntti V, Kilpi T. Evaluation of the Finnish newborn BCG vaccination programme. National Public Health Institution publications, KTL B 12/2001

Hersh A, Tala-Heikkilä M, Tala E, Tosteson ANA, von Reyn CF. A cost-effectiveness analysis of universal versus selective immunization with Mycobacterium bovis, Bacille Calmette-Guérin in Finland. Int J Tuberc Lung Dis (hyväksytty)
 
Lehden aineistoa lainattaessa lähde on aina mainittava.
Takaisin sisällysluetteloon
© TerveSuomi.fi 2008About us