Publisher

National Public Health Institute
Original page

fatness, hypertension, job descriptions, prophylaxis

Julkaistu 24.11.2006

AJANKOHTAISTA

Juhani Eskola Kansanterveyslaitoksen ylijohtajaksi

Tutkimusprofessori Juhani Eskola nimitettiin Kansanterveyslaitoksen ylijohtajan virkaan 17.10.2005 lukien. Tehtävä on Kansanterveyslaitoksessa uusi.

Tehtävässään Eskola toimii pääjohtajan tukena laitoksen strategisessa johtamisessa..

- Kansanterveyslaitoksen pitää jatkuvasti arvioida toimintaansa ja pohtia teemmekö väestön terveyden edistämisen kannalta oikeita asioita tehokkaalla tavalla. Mikä on sopiva tasapaino kansainvälisesti näkyvän huippututkimuksen ja sen kansanterveystyön välillä, johon laitoksen asiantuntijat osallistuvat terveydenhuollon käytännön toimijoiden kanssa?

Tuotammeko terveysalan ammattilaisille ja päätöksentekijöille juuri sitä tietoa, jota nämä kipeimmin tarvitsevat terveyttä edistävien päätösten tekemiseen? Osaammeko nähdä tulevaisuuden haasteet oikein ja varautua niihin viisaasti?, pohtii Eskola uutta tehtäväänsä.

- Laitoksessa on runsaasti erilaisia tukitoimintoja, jotka ovat välttämättömiä tutkimus-, seuranta- ja asiantuntijatehtäville. Tällaisia ovat esimerkiksi tietohallinta- ja tietopalvelujärjestelmät, näytteiden hallinnan sujuvuus ja monipuolinen viestintä. Ylijohtaja vastaa näiden kaikkia osastoja palvelevien tukitoimintojen kehittämisestä.

Juhani Eskola aloitti Kansanterveyslaitoksessa rokotetutkijana vuonna 1983. Hän osallistui keskeisesti uusien konjugaattirokotteiden ominaisuuksien ja optimaalisen käytön selvittämiseen. Suurelta osin näiden tutkimusten tulosten perusteella Hib-rokote on otettu käyttöön useimmissa länsimaissa ja osassa kehitysmaita. 1990-luvulla tutkitun pneumokokkirokotteen rekisteröinti ja laaja käyttöönotto on alkanut useissa maissa.

Vuosina 1991–1995 Eskola toimi Kansanterveyslaitokseen perustetun uuden Infektioepidemiologian osaston johtajana ja vuosina 1996–1999 Rokoteosaston johtajana. 2000-luvun neljä ensimmäistä vuotta hän toimi Aventis-Pasteurin, maailman suurimman rokotevalmistajan lääketieteellisenä johtajana Lyonissa, Ranskassa. Eskola vastasi yrityksessä rokotteiden kliinisestä kehityksestä sekä lääketieteellisistä asioista ja johti runsaan 300 tutkijan osastoa Ranskassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa.

Suomeen palattuaan vuoden 2004 alusta Juhani Eskola on toiminut sosiaali- ja terveysministeriön neuvottelevana virkamiehenä sekä sittemmin Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessorina. Tänä aikana hän on tehnyt muun muassa selvityksen terveydenhuollon varautumisesta biologisiin uhkatilanteisiin ja ehdotuksen Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategiaksi.

Merkittävä HIV/AIDSia koskeva aineisto tutkimuskäyttöön

Dosentti Sirkka-Liisa Valle lahjoitti laajan yksityisen arkistonsa Kansanterveyslaitokselle. Kansanvalistajana tunnetulla Vallella oli merkittävä rooli Suomen HIV/AIDS-tutkimuksen aloittajana ja maamme HIV/AIDS-politiikan muotoilijana.
Valle valistajana – iho- ja sukupuolitautilääkärin elämäntyö -nimellä rekisteröityä aineistoa voidaan käyttää tieteelliseen tutkimukseen ja opinnäytetöiden laatimiseen Kansanterveyslaitoksen luvalla. Luennot, lehtileikkeet, tutkimus- ja kirjoitustoiminnan, esitelmät, haastattelut ja radio- ja videotallenteet sisältävä aineisto kattaa Vallen elämäntyön seksiteitse tarttuvien tautien parissa vuodesta 1966 vuoteen 2004. 

Painon seuranta tärkeää lihavuuden ehkäisyssä

Lihavuutta käsitellyt konsensuskokous totesi, että lihomiselle alttiit tulisi tunnistaa varhaisessa vaiheessa, ja heidän painonsa kehitystä tulisi seurata läpi elämän.

Lihavuuden hoito on vaikeaa, ja siksi ehkäisyn merkitys on erityisen suuri.

KTL:n tutkimusprofessori Pirjo Pietinen alusti kokouksessa ravintoon liittyvistä kysymyksistä.

- Meidän täytyy tunnustaa se tosiasia, että nykyinen elinympäristömme edesauttaa lihomista. Aiemmin lihominen ei ollut yhtä helppoa. Istumatyötä tekevä ja vähän liikkuva ihminen ei voi syödä vapaasti. Isot annokset ovat haitallisia.

Pietisen mukaan terveydenhuollossa on oltu liian häveliäitä ottamaan paino puheeksi.
- On epäreilua puuttua asiaan vasta sitten, kun lihavuuden terveyshaitat, kuten kohonnut verenpaine, ovat ilmeiset, jos ei ole yritetty auttaa ajoissa. Nyt henki on toinen ja asiaan ollaan valmiimpia puuttumaan. Mittanauha ja vaaka pitäisi mieltää normaaleiksi työvälineiksi terveydenhuollossa ihan samaan tapaan kuin verenpainemittari.    

Lihavuuden ehkäisyssä ja hoidossa eivät yksittäiset toimenpiteet tehoa. Ongelmaan tulisi puuttua yhteiskunnan, yhteisön ja yksilön tasolla monin eri keinoin, joista vain osa liittyy terveydenhuollon kenttään. Kokouksen mielestä yksilön vastuulla on seurata oman painonsa kehitystä ja tuntea lihavuuden aiheuttamat terveysriskit.


Lihavuus – painavaa asiaa painosta konsensuskokouksen lausuma löytyy Duodecim-seuran verkkosivuilta: www.duodecim.fi -> Konsensuskokoukset -> Lausuma

Verenpaineen hoito täsmentyy

Verenpaineen hoitoa tarkennetaan päivitetyssä Käypä hoito -suosituksessa. Edelleen vain puolet tavoitearvot ylittävistä suomalaisista tietää kohonneesta verenpaineestaan. Kansainvälisissä vertailuissa suomalaisten verenpaineet ovat korkeita ja sairastuvuus ja kuolleisuus aivohalvaukseen ja verenkiertoelinten sairauksiin suurta.

Elintapaohjaus on verenpaineen hoidossa keskeistä. Vaikka painonpudotus on yleisesti hyödyksi, se ei vielä saa aikaan pysyvää verenpaineen laskua, jollei potilas samalla vähennä pysyvästi suolan käyttöään. Suolan vähentäminen on erityisen tärkeää, koska suola kertyy 

Alkoholi ja ylipaino nostavat verenpainetta.

Lääkehoidossa suositellaan pienten annosten yhdistelmähoitoa. Kun käytetään eri mekanismeilla käytettäviä lääkkeitä, ne tehostavat toistensa vaikutuksia. ACE:n estäjät vähentävät angiotensiinin vaikutusta, joka supistaa tehokkaasti

Kun verenpaine on todettu kohonneeksi, tulee potilaalta kartoittaa sydän- ja verenkiertoelinsairauksien vaaratekijät. Kokonaisvaaran arviointiin suositellaan eurooppalaisia SCORE-taulukoita aiemmin käytettyjen Framingham-taulukoiden sijaan.