Publisher

National Public Health Institute
Original page

consumer education, fatness, foods, prophylaxis, school-age children

Julkaistu 27.11.2005

Ajankohtaista

Lasten lihavuuden ehkäisyssä tarvitaan kodin, koulun ja elinkeinoelämän yhteistyötä

Kouluikäisistä lapsista 10–20 % on ylipainoisia tai lihavia. Kaksikymmentä vuotta sitten vastaava luku oli 5–10 %. Lihavista lapsista puolet on aikuisena lihavia, nuorista neljä viidestä.

- Lasten lihavuuden nopea yleistyminen on saatava katkaistua. Jos lasten lihominen jatkuu nykyistä vauhtia, Suomessa on vuonna 2050 puoli miljoonaa diabeetikkoa, minkä seuraukset olisivat hirvittävät, totesi Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja Pekka Puska Lapset & elintarvikkeiden markkinointi -suosituksen julkistamistilaisuudessa.

Kansanterveyslaitoksen ja Kuluttajaviraston yhteistyössä Opetushallituksen ja Elintarvikeviraston kanssa antamassa suosituksessa haastetaan elintarviketeollisuus kantamaan yhteiskuntavastuuta lasten terveydestä. Useimmat lapsille markkinoidut elintarvikkeet sisältävät runsaasti rasvaa, sokeria tai suolaa. Tuotteita markkinoidaan suoraan lapsille yhdistämällä ne sarjakuvahahmoihin, kylkiäisleluihin ja kilpailuihin. Mainoksissa saatetaan myös esittää harhaanjohtavia terveysväittämiä, korostaen vaikkapa lähes pelkästään sokerista koostuvan tikkarin rasvattomuutta. Lapsille kohdistetut mainokset ohjaavat perheen ostopäätöksiä ja vaikuttavat ravintotottumuksiin, siksi niillä on kansanterveydellistä merkitystä.

Suosituksessa linjataan mainonnan hyvää tapaa ja muistutetaan mainostajia markkinointia koskevista laista ja pelisäännöistä. Lakia ei ole toistaiseksi tiukennettu toisin kuin Ruotsissa ja Norjassa, missä elintarvikkeiden mainonta lapsille on kokonaan kielletty.
Pääjohtaja Pekka Puskan mukaan huomion kiinnittäminen elintarvikkeiden markkinointiin on otettu esille sekä EU:ssa että WHO:ssa etsittäessä keinoja edistää terveyttä. Mainontaa voidaan käyttää myös hyvän asian edistämiseen. Mainonnan avulla voidaan tehdä terveellisistä tuotteista ja elintavoista lapsia ja nuoria houkuttelevia.

Lapset ja elintarvikkeiden markkinointi:www.ktl.fi  ks. ajankohtaiset arkisto

Lapsen lihavuuden hoito on koko perheen asia

Lasten lihavuuden hoidosta annettiin lokakuun alussa Käypä hoito -suositus, jossa korostetaan koko perheen sitoutumista hoitoon. Lapsen lihavuudessa ei hoideta lasta ja hänen painoaan, vaan pyritään lisäämään lapsen hyvinvointia muuttamalla koko perheen elintapoja terveellisemmiksi. Lihavalla lapsella on harvoin hoikat vanhemmat, joten lasten ylipainossa on useimmiten kyse aikuisten valinnoista. Aikuinen viime kädessä päättää, mitä perheessä syödään.

Lapsuusiän lihavuuden hoito on ensisijaisesti perusterveydenhuollon tehtävä. Neuvola ja kouluterveydenhuolto vastaavat lihavuuden seulonnasta. Hoitoon tarvitaan kuitenkin moniammatillista osaamista. Lapsen itsetunnon vahvistaminen ja positiivisen ruumiinkuvan syntyminen on hoidossa keskeistä.

Lasten lihomisen taustalla ovat monet muutokset elintavoissa. Ruokailutottumukset ovat muuttuneet ja liikunta on vähentynyt merkittävästi. Samoin kuin aikuisten myös lasten liikunta on yhä useammin erillisiä suoritteita jokapäiväisen arkisen liikkumisen sijaan.

Lasten lihavuus Käypä hoito -suositus:www.kaypahoito.fi

Lapsesta valistunut kuluttaja

Kulutusvalintoja ja niihin vaikuttavia tekijöitä voidaan opetella päiväkodista alkaen. Lelupäivänä käsitellään vaikka muropakettien kylkiäisiä tai keskustellaan kaupan kassalla vastaan tulevista houkutuksista.
- Lapsen kanssa voi pohtia yhdessä onko mieliteko tarve vai halu ja mistä halu syntyy, kertoo kuluttajakasvatuksen suunnittelija Taina Männistö Kuluttajavirastosta.

Kuluttajakasvatusta annetaan esiopetuksesta alkaen kaikilla kouluasteilla. Koulun tehtävänä on opettaa oppilaat tunnistamaan itseensä kohdistuvat ulkopuoliset vaikutteet erityisesti silloin, kun on kysymys nuorten omasta elämäntyylistä, kulutustottumuksista, arvostuksista ja asenteista.

Ala-asteella kuluttaminen on osa ympäristö- ja luonnontietoa. Yläasteella kuluttajakasvatusta voidaan opettaa uuden opetussuunnitelman mukaan aihekokonaisuutena, jolloin sitä käsitellään esimerkiksi kotitalouden, terveystiedon ja äidinkielen tunneilla. Kuluttaja-asioiden käsittely on aina opettajan valinta.

Kuluttajavirasto tuotti hiljattain yläasteelle opetusaineiston dokumenttielokuvaan Supersize me, jossa päähenkilö eli kuukauden ajan hampurilaisravintolan ruoalla. Opetukseen kuului pitää ruokapäiväkirjaa, jonka kautta nuoret pohtivat omia kulutustottumuksia ja mainonnan vaikutusta niihin.
- Elokuva antoi mahdollisuuden pohtia laajasti sitä, mitä nuoret syövät ja miksi, kertoo Taina Männistö.
- Kulutustottumuksia pohdittaessa parhaita menetelmiä ovat erilaiset roolipelit ja draama, joissa nuoret kohtaavat omat valintansa. Nuoret ovat tarkkoja itsemääräämisoikeudestaan ja oppivat nopeasti katsomaan mainoksia kriittisesti, painottaa Männistö.

Kuluttajakasvatus: www.kuluttajavirasto.fi > opettajalle

Kysymys limppari- ja karkkiverosta eduskunnalle

Kansanedustaja, Diabetesliiton puheenjohtaja Matti Väistö (kesk.) on jättänyt eduskunnassa kirjallisen kysymyksen lasten ja nuorten terveellisen ravitsemuksen edistämisestä ja mahdollisesta limppari- ja karkkiverosta.
Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja Pekka Puska nosti mahdollisesti määräaikaisen veron esille keinona edistää lasten ja nuorten terveyttä. Vero olisi niin pieni, ettei sillä olennaisesti vaikutettaisi kulutukseen. Merkittävämpää olisikin käyttää verolla kerättävät varat terveellisen ravitsemuksen tukemiseen, keskeisenä keinona kouluruokailun ja terveellisten välipalojen saannin tukeminen. Lasten ja nuorten ravitsemuskasvatusta tulisi myös lisätä eri tavoin. Kysymys jätettiin valtioneuvoston vastattavaksi 6.10.

Julkilausuma kouluruokailun puolesta

Terveyden, ravitsemuksen ja opetuksen asiantuntijat vetoavat kouluruokailun puolesta. Kouluruokailun arvostus on laskenut, ja yhä useampi lapsi tai nuori jättää tarjotun aterian kokonaan tai osittain syömättä. Ruoka korvataan epäterveellisillä välipaloilla.
Kouluruokailuun käytettävistä rahoista päätetään kunnissa. Kouluruuan valmistajat on pakotettu toteuttamaan nuoren ateria minimaalisin kustannuksin. Julkilausumassa todetaan, että kunnan päättäjien tulisi tutustua kouluruokailun kustannuksiin – kouluruokailu ei ole oikea säästökohde.
Vastuu lasten hyvistä ruokailutavoista kuuluu kotona vanhemmille ja koulussa kaikille koulun aikuisille.

Julkilausuma kouluruokailusta: www.ktl.fi ks. ajankohtaista-arkisto