Publisher

National Public Health Institute
Original page

accidental falls, aged, aged, 80 and over, footwear, prevention of accidents, winter

Julkaistu 27.11.2006

Ikääntyvien kaatumistapaturmat

Liukuesteet ja nastakengät antavat talvisin liikkumiseen varmuutta

Useat tutkimukset Pohjoismaissa ja muualla ovat osoittaneet vuodenaikojen ja sääolojen vaihtelun merkityksen liukastumis- ja kaatumistapaturmien määrään ja sattumistiheyteen. Suomalaisen tutkimuksen mukaan liukastumisten määrä talvella lisääntyi 47 % ja kaatumisten määrä 25 % verrattuna kesään.

Liukuesteiden ja nastakenkien hyödyistä liukastumis- ja kaatumistapaturmien torjunnassa on vähän tutkittua tietoa. Suomessa liukuesteiden käyttö oli harvinaista vielä vuonna 1985, jolloin esim. lehdenjakajista vain 5 % käytti liukuesteitä. Aivan viime vuosina liukuesteiden käyttö näyttäisi yleistyneen ja myös nastakenkien käytöstä kaatumistapaturmien torjunnassa on käyty paljon keskustelua tiedotusvälineissä.

Jalkineisiin kiinteästi integroidut tai niihin yhdistettävät erilliset liukuesteet ovat henkilönsuojaimia (kategoria II), joiden EY-tyyppitarkastus perustuu henkilönsuojaindirektiivin 89/686/EEC määräyksiin. Jalkineiden pohjien nastoituksesta ei ole määräyksiä tai ohjeita. Suomen viranomaiset (sosiaali- ja terveysministeriö, Kuluttajavirasto) selvittävät parhaillaan yhteistyössä EU:n kanssa kantaansa kengänpohjien nastoitukseen. Nykyinen kanta on, että kengänpohjaan kiinnitettävät nastat eivät ole henkilönsuojaimia, eikä niitä tästä syystä tarvitse tyyppitarkastaa kuten liukuesteitä.

Tutkimuksen tavoite ja osallistujat

Työterveyslaitos kartoitti eri-ikäisten aikuisten käyttökokemuksia liukuesteistä ja nastoitetuista kengistä koskien niiden turvallisuutta (pito, tasapainon hallinta, sattuneet tapaturmat ja läheltä piti -tilanteet) sekä käytettävyyttä (kestävyys, tekninen toimivuus, pukemisen ja riisumisen helppous, käytön hyödyt ja haitat). Lisäksi tavoitteena oli arvioida käytön vaikutuksia liukuesteiden ja nastakenkien toimivuuteen ja kestävyyteen.

Taitavat Suutarit ry:n jäsenliikkeet seitsemällä eri paikkakunnalla (Helsinki, Mikkeli, Oulu, Pori, Porvoo, Seinäjoki, Vantaa) valitsivat asiakkaidensa joukosta tutkimukseen halukkaita osallistujia. Vapaaehtoisesti tutkimukseen mukaan ilmoittautuneita liukuesteiden ja nastakenkien käyttäjiä oli yhteensä 104. Kokemuksia kysyttiin kahdelta 45 päivän pituiselta seurantajaksolta. Seuranjaksolla 1 (15.1–28.2.2005) 93 osallistujaa käytti joko liukuesteitä (64) tai nastakenkiä (29). Heistä 63 oli naisia, joiden keski-ikä oli 56,9 vuotta (21–80-vuotiaita), ja 30 miehiä, joiden keski-ikä oli 56,7 vuotta (34–78-vuotiaita). Seurantajaksolla 2 (2.3.–14.4.2005) 51 osallistujaa käytti liukuesteitä ja 21 nastakenkiä.

Tutkimuksessa oli mukana seitsemän erimerkkistä liukuestettä (Taulukko 1). Osallistujat saivat valita liukuesteen mallin ja he saivat sen veloituksetta omakseen.

Osallistujista 29 (31 %) sai omiin kenkiinsä suutarin tekemän nastoituksen veloituksetta. Nastoja kenkään laitettiin 3–24. Nastoitettuja kenkiä olivat vaelluskengät, talvikengät, lenkkarit tai talvilenkkarit, kävelykengät sekä kumisaappaat tai työjalkineet.

Käyttäjäkyselyn toteutus

Osallistujia kehotettiin käyttämään liukuesteitään tai nastoitettuja jalkineitaan normaalissa liikkumisessaan tutkimuksen seuranta-aikana sopivaksi katsomallaan tavalla. Tutkimuksen aineisto kerättiin kysely- ja haastattelulomakkeilla. Vastausprosentti oli 90 seurantajaksolla 1 ja 75 seurantajaksolla 2. Osallistujat ilmoittivat ulkona liikuttaessa sattuneista tapaturma- tai läheltä piti -tilanteista tapaturmailmoitus -lomakkeella, jota täydennettiin puhelinhaastattelulla.

Käytön vaikutukset liukuesteiden ja nastoitettujen kenkien turvallisuuteen ja käytettävyyteen arvioitiin liukuesteiden testaukseen perehtyneen Työterveyslaitoksen asiantuntijan kanssa. Liukuesteitä arvioitiin 24 paria ja nastoitettuja jalkineita kaksi paria. Arvioinnissa käytettiin apuna osallistujien täyttämää kyselylomaketta ja kengänpohjapiirrosta.

Kokemukset liukuesteiden ja nastakenkien käytöstä

Liukuesteitä ja nastakenkiä käytettiin useimmiten (Taulukko 2) kävelylenkillä sekä jalkaisin kaupungilla asioitaessa.
Liukuesteet riisuttiin ja/tai puettiin enimmäkseen kumarassa seisten tai kyykistyen. Moni käytti apunaan tuolia. Valtaosa (81 %) riisui liukuesteet sisätiloissa, jotta lattiapäällyste ei vahingoittuisi. Myös huoli liukastumisesta (38 %) tai kompastumisesta (22 %) sisätiloissa, sai käyttäjät riisumaan liukuesteet. Joka kolmas koki liikkumisen sisätiloissa hankalaksi ja riisui liukuesteet siksi.

Liukuesteitä käytettiin eniten kun oli nolla-asteinen jääkeli, jäinen pakkaskeli tai kovaksi aurattu tai poljettu polanteinen lumihanki. Nastakenkiä käytettiin eniten polanteella, kuivalla pakkaslumella, nolla-asteisella jääkelillä sekä jäisellä pakkaskelillä. Kuivalla pakkaslumella nastakenkiä käytettiin enemmän kuin liukuesteitä. Liukuesteet ja nastakengät eivät sopineet märälle lumisohjolle, pehmeälle nuoskalumelle ja vesisateelle.

Noin 20 % osallistujista riisui liukuesteet kulkuneuvoissa, ettei lattia vahingoittuisi, ettei liukastuisi tai ettei kompastuisi. 30 % osallistujista ei riisunut liukuesteitä kulkuneuvoissa, koska ne eivät haitanneet liikkumista. Osallistujista 13 % koki riisuminen ja pukemisen niin hankalaksi, että ei riisunut liukuesteitä kulkuneuvoissa. Henkilöautolla ajaminen koettiin vaikeaksi tai mahdottomaksi liukuesteillä.

Nastakenkiä käyttäneistä 60 % ilmoitti kävelleensä sisätiloissa normaalisti ja 28 % varovaisesti. Osa vastaajista (12 %) vaihtoi kengät tai otti ne pois sisätiloihin mennessään.

Liukuesteitä käyttäneistä 87 % ja nastakenkiä käyttäneistä 93 % ilmoitti, että he voivat kävellä normaalisti ja varomatta. Puolet liukuesteitä ja 72 % nastakenkiä käyttäneistä kertoi kulkevansa niillä normaalisti myös ulkona katukivetyksellä tai muulla kovalla alustalla. Varoen em. kovilla alustoilla liikkui 33 % liukuesteiden ja 25 % nastakenkien käyttäjistä.

Liukuesteiden käyttäjät kokivat pidon olleen paras jäisellä pakkaskelillä. Nastakenkien käyttäjistä pito oli paras pakkaslumella. Liukuesteiden pito oli huono kovalla katukivetyksellä tai muulla kovalla alustalla. Pito joustavalla puu tms. lattialla ja kulkuneuvoissa oli liukuesteiden käyttäjien mielestä huonompi kuin nastakenkiä käyttäneiden mielestä.

Liukuesteitä käyttäneistä 39 % ja nastakenkien käyttäjistä 65 % ilmoitti tasapainon säilyttämisen helpoksi kovalla alustalla. Liukuesteitä käyttäneistä 46 % koki tasapainon hallinnan helpoksi joustavalla puu tms. lattialla ja nastakenkiä käyttäneistä vastaavasti 86 %. Kulkuneuvoissa 55 % liukuesteiden ja 86 % nastakenkien käyttäjistä koki tasapainon hallinnan helpoksi. Liukuesteitä ja nastakenkiä käyttävien turvallisuuden tunne lisääntyi ja pelko väheni talvisäällä ulkona liikuttaessa. Liikkuminen muuttui varmemmaksi ja pito parani siinä määrin, että liukastumisetkin estyivät. Lenkkeilyä ja juoksua harrastavat pystyivät liukuesteiden ansiosta juoksemaan liukkailla keleillä lähes samoin kuin sulalla tiellä.

Joidenkin liukuesteiden kumiosat rikkoutuivat muutaman käyttökerran jälkeen. Kumiosien venymisen seurauksena nastat siirtyivät pois paikoiltaan, mikä aiheutti vaaratilanteita. Jotkut liukuestetyypit koettiin hankalaksi pukea ja riisua. Osallistujat, joilla oli käytössään kantapään alla sijaitsevat liukuesteet, ilmoittivat kaivanneensa lisäpitoa myös päkiään ja päinvastoin. Nastakengistä oli nastoja mennyt vinoon, painunut pohjamateriaalin sisään tai katkennut.

Sekä liukuesteiden että nastakenkien käyttäjät olivat huolissaan lattiapintojen rikkoontumisesta. Vaaratilanteiden lisääntymisen riski sisällä ja kovalla alustalla käveltäessä, koettiin myös haittana. Käyttäjistä joka viidennen mielestä liukuesteistä tai nastakengistä ei ollut mitään haittaa.

Tapaturmat ja läheltä piti -tilanteet

Seurantajaksolla 1 tapaturmia ilmoitettiin kolme (kaksi naista, yksi mies) ja läheltä piti -tilanteita kuusi (neljä naista, kaksi miestä). Seurantajaksolla 2 tapaturmia ei sattunut yhtään, ja läheltä piti -tilanteita oli kaksi. Liukuesteet jalassa sattui yksi tapaturma ja 3 läheltä piti -tilannetta ja nastakengillä 2 läheltä piti -tilannetta. Muissa tapauksissa liukuesteitä tai nastakenkiä ei ollut käytetty.

Lopuksi

Liukuesteiden ja nastakenkien käytön merkitystä tapaturmien torjunnassa ei voida varmuudella osoittaa tässä tutkimuksessa. Seurantajaksojen aikana sattui kolme kaatumistapaturmaa, mikä suhteutettuna 20–84-vuotiaisiin suomalaisiin, joita on noin 3,9 miljoonaa, vastaisi noin 125 800 kaatumistapaturmaa 90 päivän aikana.
Liukuesteiden pitoa pidettiin merkittävästi huonompana kuin nastakenkien sisätiloissa joustavalla lattialla ja kovalla kivilattialla sekä kulkuneuvoissa. Myös tasapainon hallinta em. pinnoilla osoittautui nastakengillä helpommaksi kuin liukuesteillä. Jäällä pakkaskelillä liukuesteiden pito oli parempi kuin nastakenkien.

Liukuesteet kestivät hyvin kulutusta, kun käyttökertoja oli 2–4 viikossa. Liukuestemallien välillä oli laatueroja. Toiset rikkoontuivat toisia herkemmin, nastoja irtosi tai kumiset remmit venyivät. Nastakenkien nastoitus kesti yleensä hyvin eri kengänpohjissa, vaikkakin lähes kaikista pohjista irtosi tai vääntyi joitain nastoja.

Liukuesteiden ja nastakenkien käyttö näyttäisi mahdollistavan melko normaalin liikkumisen säällä kuin säällä. Näin ollen jopa ikääntyneet ihmiset voivat liukuesteitä tai nastakenkiä käyttäen toimia mahdollisimman itsenäisesti omia asioitaan hoitaen ja fyysistä kuntoaan ylläpitäen.



Taulukko 1. Liukuestemerkit ryhmiteltynä liukuesteen sijainnin mukaan (ko. liukuestettä käyttäneiden määrä suluissa).


Taulukko 2. Liukuesteiden ja nastakenkien käyttö erilaisissa tilanteissa.


Kuva 1. Esimerkkejä tutkimuksessa käytetyistä liukuesteistä ja nastakengistä.

Kirjoittajat
Pauliina Juntunen
Raoul Grönqvist
Susanna Mattila
Työterveyslaitos, työturvallisuusosasto