Ohita navigaatiot ja siirry sisältöön

tervesuomi.fi

Apunavigaatio

Apunavigaatio

(tidningsartikel)

Lintuinfluenssaan liittyvät riskikäsitykset suomalaisturisteilla Aasiassa

  • Selänniemi, Tom
  • Turtiainen, Pirjo
  • Schreck, Marjut
  • Vartti, Anne-Marie
  • Aro, Arja
Julkaistu 14.2.2007

Lintuinfluenssaan liittyvät riskikäsitykset suomalaisturisteilla Aasiassa

Lintuinfluenssaan liittyvät riskikäsitykset suomalaisturisteilla Aasiassa

Lintuinfluenssaepidemian aikana Aasiassa turistimatkalla olleet kokivat tartuntariskinsä hyvin pieneksi. Osa heistä suojautui parantamalla käsihygieniaa matkalla sekä välttämällä tiettyjä ruokia. Epidemiariskiin liittyvää tiedonsaantia on varaa parantaa. Parhaiten tämä tapahtuisi yhteistyössä KTL:n ja matkanjärjestäjän kanssa, sillä matkailijat luottavat molempiin tahoihin.

Kansanterveyslaitoksen ja Aurinkomatkojen yhteistyönä selvitettiin suomalaisten ryhmämatkailijoiden riskikäsityksiä ja -käyttäytymistä vuonna 2004, jolloin lintuinfluenssaepidemia oli ajankohtainen Aasiassa. Aurinkomatkat lähetti kyselylomakkeen 600 henkilölle, jotka olivat olleet matkalla kyseisenä ajankohtana. Lomakkeen kysymykset olivat osin kansainvälisen SARS Psychosocial Research Consortiumin laatimia. Lomakkeen palautti 338 matkailijaa (58 %), joiden ikä vaihteli alle 20 vuodesta yli 70 vuoteen, ja joista 215 (62 %) naisia. Useimmat matkat oli tehty Thaimaahan. Muita kohteita olivat Vietnam, Kiina ja Singapore.

Koettu riski

Yli kolme neljästä matkailijasta koki lintuinfluenssariskinsä hyvin matalaksi. On mielenkiintoista että ryöstön kohteeksi joutumisen ja ruokamyrkytyksen saamisen riskin koki matalaksi vain 1–2 kymmenestä. Vastaajia pyydettiin määrittelemään miten taipuvaisia he olivat omasta mielestään yleensä ottamaan riskejä matkoillaan. Miehistä 17 % ja naisista 14 % ilmoitti ottavansa joitakin riskejä, naimattomat helpommin kuin naimisissa olevat. Miehistä 16 % ja naisista 12 % uskoi pystyvänsä hallitsemaan kaikkia matkaan liittyviä riskejä. Vastaajat olivat halukkaampia hyväksymään lomamatkaan kuin työmatkaan liittyviä riskejä – naiset vastasivat näin miehiä useammin. Riskinottoon vaikuttivat eniten mahdolliset terveysvaikutukset, vaikutukset läheisiin (erityisesti naisilla), ja tilastollinen todennäköisyys, taloudelliset seuraukset ja kokemusten saanti. Kolmannes ei tehnyt tietoista päätöstä riskinottamisesta. Noin kuudesosa jätti asian kohtalon huomaan ja joka kymmenes luotti Jumalan suojelukseen.

Riskin välttäminen

Matkan aikana naisista 78 % ja miehistä 62 % pesi käsiään tavallista useammin lintuinfluenssariskin takia, ja reilu neljännes naisista ja kymmenes miehistä käytti käsien desinfiointiainetta. Sen sijaan matkailijat eivät rajoittaneet paljoakaan paikallisissa ravintoloissa syömistä, mutta yli puolet oli välttänyt tiettyjen ruokien syömistä. Noin kaksi kolmesta oli matkustanut maaseudulla ja puolet vältteli joutumasta kosketuksiin eläinten kanssa.

Tiedon saanti

suomi/ktlehti2007/nro2/101-0189_img.jpgEnnen matkaa 60 % oli saanut mielestään riittävästi tietoa lintuinfluenssaan liittyvistä matkustussuosituksista ja 53 % liikkumisesta matkakohteessa, mm. retkien valinnoista. Matkan aikana riittävästi tietoa sai huomattavasti harvempi, vain noin kolmannes. Eniten tietoa oli saatu mediasta (73 %), sitten matkaoppailta (50 %), internetistä (34 %), KTL:stä ja matkatoimistosta (30 %), ja omalta lääkäriltä (12 %). Luotettavimpana tiedonlähteenä pidettiin KTL:ää (82 % luotti), omaa lääkäriä (80 %), matkaopasta (72 %), eri viestimiä (52–67 %). Vähiten luotettiin paikallisiin terveysviranomaisiin (36 %).

Mitä opimme?

Tutkimus osoitti, että lintuinfluenssaepidemia ei vaikuttanut paljoakaan matkalle lähteneiden toimintaan, tartuntariski koettiin pienenä. Kuitenkin osa matkailijoista lisäsi suojautumista mm. käsihygieniaa parantamalla ja välttämällä tiettyjä ruokia. Tiedonsaannissa ennen matkaa oli parantamisen varaa, mutta vielä puutteellisemmaksi tiedonsaanti koettiin matkan aikana. Matkan aikana tapahtuvan tiedotuksen merkitystä ei voi liiaksi korostaa tilanteissa, joissa yllättävä terveysuhka kehittyy matkan aikana ja matkailijat ovat pahimmillaan kuulotiedon varassa. KTL:llä luotettavana tiedonlähteenä on merkittävä rooli tiedonkulussa ja sen kehittämisessä.

Epidemiatilanteissa KTL lähettää epidemiatiedotteita matkatoimistoille matkatoimistoalojen liiton kautta. Lintuinfluenssan aikana KTL:n palvelimella oli lintuinfluenssalta suojautumisohjeita. Tutkimuksen mukaan tiedottamista kannattaa edelleen kehittää yhteistyössä matkanjärjestäjien ja matkaoppaiden kanssa, joihin matkailijat myös luottavat ja luonnollisesti helposti turvautuvat epidemiatilanteissa. Nyt yhteistyössä Duodecimin kanssa kehitteillä oleva Matkailijan terveysportaali tulee tulevaisuudessa palvelemaan matkailijoiden tiedontarvetta.

Arja R Aro, professori
University of Southern Denmark
araro(at)health.sdu.dk
Anne-Marie Vartti, tutkija
Marjut Schreck, ATK-asiantuntija
Pirjo Turtiainen, terveydenhoitaja
Kansanterveyslaitos
Tom Selänniemi, tutkimusjohtaja
Aurinkomatkat

© TerveSuomi.fi 2008About us