Publisher

National Public Health Institute

Naiset menettävät alkoholin käytön takia tuskin lainkaan terveitä elinvuosia, miehet sen sijaan tuntuvasti. Näin EU-maissa, joissa tilannetta voitaisiin parhaiten kohentaa yhteisin alkoholin hinnankorotuksin, valvontaa lisäämällä, tupakointia vähentämällä sekä omatoimisella kohtuuden harrastuksella.

Yhä useampi nainen haluaa juoda kuin mies. Suunnan soisi olevan päinvastainen. Mitä useampi mies joisi kuin nainen, sitä parempi olisi kansanterveys. Tämä näkyy kun katsoo laskelmaa alkoholin käytön vuoksi menetettyjen terveiden elinvuosien määrästä vuonna 2002 vauraan Euroopan alueella, johon kuuluvat mm. EU-maat (1). Suomea koskevaa arviota ei ole, mutta Suomi on osa vaurasta Eurooppaa. Suomen alkoholin kulutus on hieman pienempi, mutta humalajuominen yleisempää ja käyttö ruokajuomana harvinaisempaa kuin alueella keskimäärin. Alueen miesten terveiden elinvuosien menetyksistä 12 % laskettiin alkoholin syyksi, naisten vastaavasti 1 %. Eräisiin muihin riskitekijöihin verrattuna alkoholin aiheuttamat kuolemantapaukset kasautuivat nuorempiin ikäryhmiin ja alensivat enemmän toimintakykyä. Siksi eniten haittaa aiheuttavien riskitekijöiden listalla alkoholin sija voi olla korkeampi laskettaessa terveiden vuosien menetyksiä kuin laskettaessa kuolemantapausten tai sairauksien syyosuuksia.

Terveiden elinvuosien menetykset johtuvat sekä sairauksien aiheuttamista toimintakyvyn heikennyksistä että ennenaikaisista kuolemantapauksista. Miesten ennenaikaisten kuolemien johdosta menetetyistä elinvuosista 9 % laskettiin alkoholin syyksi, naisilla alkoholi lyhensi yhtä paljon kuin pidensi elinvuosia joten nettotulos oli nolla. Miesten kuolemista 3 % aiheutui alkoholista, naisten kuolemia olisi ollut 4 % enemmän ilman alkoholin käyttöä.

Terveiden elinvuosien menetyksistä 69 % johtui mielenterveyden häiriöiden ryhmään kuuluvista alkoholidiagnooseista, esimerkiksi alkoholiriippuvuudesta ja vieroitusoireyhtymästä. Enin osa aiheutui toimintakyvyn heikennyksistä. Menetetyistä elinvuosista niiden osuus oli vain 20 %. Muita suuria alkoholiperäisiä terveiden elinvuosien menetyksiä aiheuttaneita sairausryhmiä olivat tapaturmat, itsemurhat, krooniset ei-tarttuvat taudit ja syöpätaudit.

Tunnettujen riskitekijöiden aiheuttamien terveiden elinvuosien menetyksien joukossa alkoholin liiallinen käyttö oli toisella sijalla vauraan Euroopan miesväestöä tarkastellessa. Tupakka aiheutti eniten menetyksiä. Naisväestössä alkoholi oli viidentenä. Enemmän menetyksiä saivat aikaan korkea verenpaine, ylipaino, tupakka ja korkea kolesteroli. Riskitekijöiden piikkiin menevistä terveiden elinvuosien menetyksistä alkoholi aiheutti miehillä 17 % ja naisilla 5 % vuonna 2000. Yhteensä 66 % miesten ja 37 % naisten kaikista menetetyistä terveistä elinvuosista voitiin arvioida jonkin riskitekijän syyksi. Lopuille ei selitystä tiedetä.

Näihin arvioihin sisältyy lukuisia virhelähteitä. Oletukset toimintakyvyn heikennyksistä perustuvat diagnoosiin ja siihen liittyviin sosiaalisiin arvostuksiin. Ne vaihtelevat tutkimuksesta toiseen. Yhdestä terveenä eletystä vuodesta esimerkiksi diabetes on voinut vähentää 1–3 %, astma 6–10 %, alkoholiriippuvuus 18 %, AIDS 50 % ja dementia 64 %. Altistuksien ja vasteiden välisiä riskifunktioita, alkoholin kulutusta ja juomatapoja koskevat tiedot ovat epätarkkoja. Riskitekijöiden välisiä vuorovaikutuksia ei ole otettu huomioon. Arviot ovat suuntaa antavia.

On toki kiinnostavaa tietää, mitkä riskitekijät aiheuttavat eniten terveysmenetyksiä, mutta vielä tärkeämpää on selvittää, miten tehokkaasti, millä edellytyksillä ja millä kustannuksilla eri riskejä voidaan vähentää. Alkoholihaittojen vähentämiseksi tunnetaan kustannustehokkaita keinoja. Hinnan pitäminen korkeana verotuksen avulla olisi kustannustehokkainta. Mutta EU:n olisi kyettävä yhteisiin päätöksiin, jotta tuonti ulkomailta, salakauppa ja omatoiminen valmistus voitaisiin pitää kurissa. Myynti- ja käyttörajoitukset ovat melko tehokkaita, jos niitä valvotaan hyvin. Perusterveydenhuollossa asioiviin alkoholin suurkuluttajiin suunnattu lyhytneuvonta vähentää alkoholin päiväkulutusta keskimäärin noin 2–4 lasillisen verran, mutta suuri osa alkoholihaitoista sattuu muille kuin suurkuluttajille. Kouluikäisiin suunnattu valistus on tehotonta. Alkoholihaittoja voidaan vähentää tehokkaasti myös vastustamalla tupakointia. Tupakointi lisää huomattavasti sekä alkoholin käyttöä että alkoholiriippuvuutta ja pahentaa alkoholin käyttöön liittyvää sairastavuutta. Yhteisöllisten keinojen lisäksi jokainen voi vaikuttaa omilla päätöksillään.

Jos koko väestön miehet joisivat kuin keskivertonainen, juomiseen liittyvät terveysriskit olisivat yhtä suuret kuin haitat.

Kari Poikolainen
Alkoholitutkimussäätiö

Kirjallisuutta
1. Rehm J, Taylor B, Patra J.
Volume of alcohol consumption, patterns of drinking and burden of disease in the European region 2002. Addiction 2006;101:1086–95.