Publisher

National Public Health Institute
Original page

alcohol use, alcohol-related disorders, depression, drinking habits, drunkenness, hangover

Julkaistu 2.1.2006

KTL tutkii

Humalahakuinen juominen lisää masennusta

Vaikka alkoholin käytön haittoja ja yhteyttä masennukseen on tutkittu paljon, ei juomatapaan ole juurikaan kiinnitetty huomiota. Uusi tutkimus osoittaa, että alkoholin runsas kertakäyttö liittyy masennukseen vaikka kulutettu alkoholin kokonaismäärä ja eräät muut masennukseen liittyvät tekijät vakioidaan. Yhteyden saattaa selittää krapulavaiheeseen liittyvä aivojen serotoniinipitoisuuden lasku.

Useimmissa väestötutkimuksissa alkoholinkäyttöä on arvioitu keskimääräisen kulutuksen avulla, jolloin erilaiset juomatavat jäävät huomiotta. Kaksi annosta alkoholia joka ilta tai 14 annosta alkoholia kerran viikossa: kokonaiskulutus on sama, mutta juomatapa kovin erilainen. Alkoholin juomatavalla on kuitenkin havaittu olevan itsenäistä vaikutusta kuolleisuuteen ja koettuun terveydentilaan silloinkin kun käytetyn alkoholin määrä on keskimäärin sama. Aikaisemmassa tutkimuksessamme huomasimme, että alkoholia runsaasti kerralla käyttävillä oli suurempi kokonaiskuolleisuuden ja sydäntautikuolleisuuden riski, vaikka alkoholin kokonaiskulutus oli sama.

Tässä tutkimuksessa selvitimme alkoholin juomatavan yhteyttä masennukseen sen jälkeen kun alkoholin kokonaiskulutus oli vakioitu. Aineistona käytimme vuoden 1997 FINRISKI-väestötutkimuksen aineistoa, jossa on yhteensä 3 124 henkilöä. Masennusta arvioimme 21 kysymyksen Beck Depression Inventory (BDI) -kysymyssarjalla, jossa masennuksen rajaksi asetettiin 10 pistettä tai enemmän. Tutkittavien itse täyttämän kyselylomakkeen avulla selvitettiin alkoholin juomatiheys ja kulutusmäärä.

Tutkittavat jaettiin alkoholin käytön lopettaneisiin, alkoholista aina pidättyneisiin, alkoholia runsaasti kerralla käyttäviin ja kohtuudella kerralla käyttäviin. Naisilla kohtuukäytön rajana pidettiin alle neljää alkoholiannosta juomakertaa kohti ja miehillä alle kuutta annosta.

Alkoholin käytön kokonaan lopettaneilla ja kerralla runsaasti alkoholia käyttävillä oli enemmän masennusta kuin muilla. Juomatavan lisäksi myös ikä lisäsi masennusoireilua. Suurin masennuksen riski oli vanhoilla naisilla ja miehillä jotka käyttivät yhdellä juomakerralla runsaasti alkoholia. Tutkimuksessa huomioitiin sukupuolen, iän ja kulutetun alkoholin kokonaismäärän lisäksi koulutustaso, siviilisääty, työttömyys ja krooninen sairastavuus, joilla kaikilla tiedetään olevan yhteys sekä alkoholin kulutukseen että masennukseen.

Krapulassa aivojen serotoniinipitoisuus on matala

Humalatilaa usein seuraavat krapulajaksot saattavat selittää runsaaseen kertakulutuksen liittyvän lisääntyneen masennusoireilun. Samoin kuin kliinisessä masennuksessa, myös krapulavaiheessa aivojen serotoniinipitoisuus on matala. Runsas kertajuominen aiheuttaa humalatilan, josta seuraavien vieroitusoireiden aikana aivojen serotoniinipitoisuus laskee aiheuttaen masennusta. Usein vieroitusoireisiin liittyvä masennus on kuitenkin lyhytaikaista. Masennusoireiden on huomattu selvästi helpottuvan tai kokonaan häviävän neljän viikon aikana alkoholin käytön lopettamisesta. Toistuvat vakavat vieroitusoireet ja krapulajaksot yhdistyneenä heikkoon sosiaaliseen tukeen pidentävät kuitenkin masennusoireilua, ja krapulajaksojen toistuessa riittävän usein masennusoireilusta saattaa tulla pysyvää.

Tämän tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että alkoholin runsas kertajuominen on itsenäisesti yhteydessä masennukseen. Vähäinen tai keskimääräinenkin kulutus voi johtaa masennukseen, jos alkoholia nautitaan humalahakuisesti.

Kysyessään potilaan alkoholin käytöstä lääkärin tulisi kiinnittää huomiota myös juomatapaan silloinkin, kun potilaan kokonaiskulutus ei täytä riskikulutuksen kriteerejä. Alkoholin käytön riskejä selvittävässä AUDIT-testissä kysytään kuinka usein potilas on juonut kerralla kuusi tai useampia alkoholiannoksia. Vastauksen perusteella lääkäri voi arvioida runsaaseen kertakulutukseen liittyviä terveysriskejä.

Ennestään tiedetään, että alkoholin suurkuluttajilla on enemmän masennusta kuin alkoholia kohtuudella käyttävillä. Yhteyden on eräissä tutkimuksissa arvioitu selittyvän yhteisillä perimään ja ympäristöön liittyvillä altistavilla tekijöillä. Toisissa tutkimuksissa taas on löytynyt syy-seuraussuhde alkoholinkäytön ja masennuksen välille. On esitetty, että miehillä alkoholin runsas käyttö altistaisi myöhemmälle masennukselle, kun taas naisilla masennus ilmenee useimmiten ensin ja altistaa myöhemmälle alkoholin suurkulutukselle. Lyhytaikainen alkoholin käyttö mahdollisesti lieventää masennusoireita, mutta pitkään jatkunut oireiden lievitys alkoholin avulla johtaa useimmiten masennuksen pahentumiseen.

Alkoholia runsaasti käyttävien lisäksi myös alkoholista kokonaan pidättäytyneillä on havaittu olevan enemmän psyykkistä sairastavuutta kuin alkoholia kohtuudella käyttävillä. Tätä on selitetty sillä, että osa raittiista väestöstä on entisiä alkoholisteja, jotka raitistuessaan ovat luopuneet alkoholin käytöstä kokonaan, mutta joiden terveydentilaan alkoholin pitkäaikainen käyttö on jo ehtinyt vaikuttaa.

Kuva: Teemu Möttönen

Laura Manninen
tutkija

Erkki Vartiainen
tutkimusprofessori

Tiina Laatikainen
ylilääkäri

KTL, kroonisten tautien ehkäisyn yksikkö

Kari Poikolainen
tutkimusjohtaja
Alkoholitutkimussäätiö

Manninen L, Vartiainen E, Laatikainen T, Poikolainen K. Heavy drinking occasions and depression. Alcohol and Alcoholism. Tutkimus julkaistaan lähiaikoina.