Publisher

National Public Health Institute
Original page

alcohol use, experiences , insecurity, parents

Julkaistu 9.3.2007

Arviolta 100 000 lasta elää perheessä, jossa vanhempien päihteiden käyttö aiheuttaa lapselle eriasteisia haittoja. Lapselle vanhemman näkeminen humaltuneena voi olla ahdistava kokemus silloinkin, kun se on satunnaista eikä vanhemmalla ole varsinaista päihdeongelmaa. Lapsen näkökulmasta alkoholi on pelottava aine, joka muuttaa tutun ja turvallisen aikuisen vieraaksi. Alkoholin käytön pohtiminen lapsen näkökulmasta olisi jokaisen vanhemman tehtävä. Päihdeperheissä elävien lasten tukemiseen tarvitaan kaikkia lasten kanssa toimivia ammattiryhmiä.

Lasinen lapsuus -projektin johtaja Teuvo Peltoniemen mielestä nyt on aika toimia lasten hyväksi.

A-klinikkasäätiön jo 20 vuotta vetämässä Lasinen lapsuus -projektissa on selvitetty lasten kokemuksia vanhempien päihteiden käytöstä ja kehitetty keinoja tukea lapsia vaikeassa elämäntilanteessa. - Projektimme on ensimmäinen hanke maailmassa, jossa alkoholin käyttöä on katsottu lapsen näkökulmasta. Kun lapsuudesta alkoholistiperheissä alettiin aikoinaan keskustella Englannissa ja Yhdysvalloissa, perustettiin tukiryhmiä alkoholistiperheissä kasvaneille jo aikuisille lapsille. Projektissamme huomioidaan päihdeperheissä kasvavien lasten lisäksi myös ne lapset, joiden vanhemmat eivät ymmärrä, että lapsi suhtautuu alkoholiin toisin kuin aikuinen ja juodessaan unohtavat lapset usein kokonaan, kertoo A-klinikkasäätiön viestintäjohtaja Teuvo Peltoniemi.

Lasinen lapsuus -projektia johtanut Peltoniemi korostaakin sitä, ettei vanhemmalla tarvitse olla päihdeongelmaa, kun lapsi jo saa haittoja. Valtaosa niistä, jotka kokevat saavansa haittoja eivät ole alkoholiperheen lapsia vaan lapsia perheistä, joissa toinen tai molemmat vanhemmat on ajoittain juonut liian paljon tai aina ei edes kovin paljon, mutta väärällä tavalla.

- Kun haastattelimme projektissa pieniä lapsia, hämmästyimme sitä miten paljon tavallisten perheiden lapsilla oli sanottavaa vanhempien alkoholin käytöstä. Juuri koulunsa aloittaneiden lasten kertomukset kuulostivat 15-vuotiaan puheelta. Tämä kertoo siitä rajuudesta, jolla lapsi kokee vanhemman humaltumisen.

Lapsi on tarkka havainnoija, jonka näkökulmasta aikuisesta mitättömät muutokset saattavat olla suuria.

- Aikuiset muuttuvat fyysisestikin juodessaan: kasvot punoittavat, liikkeet muuttuvat kömpelöiksi ja äänen korkeus nousee. Keskustelun sävy on riitaisa tai ainakin se kuulostaa siltä lapsesta. Lapset pelkäävät näitä tilanteita, joissa turvallinen ja yleensä aika samanlainen isä tai äiti muuttuu toiseksi ihmiseksi.

Alkoholin fysiologisiin ominaisuuksiin kuuluu myös se, ettei ole menneisyyttä eikä tulevaisuutta vain nykyhetki.

- Perheiden elämä ohjautuu nykyään pitkälle lasten mukaan, mutta silloin kun vanhemman käyttävät alkoholia, tilanne muuttuu ja lapset helposti unohdetaan. Vaikkei tähän liittyisi muuta laiminlyöntiä, voi aikuisen välinpitämättömyys aiheuttaa lapsessa turvattomuutta, korostaa Peltoniemi.

Aikuiset lapsen tukena

Lasinen lapsuus -projektissa on etsitty uusia keinoja tukea lapsia silloin, kun mahdollisuudet puuttua vanhemman juomiseen ovat rajalliset. Projektilla oli aiemmin valtakunnallinen tukipuhelin, jolle olisi edelleen tarvetta. Nyt toimiva verkkopalvelu antaa perheenjäsenille keinon hakea apua ilman, että asia täytyy ottaa esiin päihdeongelmaisen aikuisen kanssa.

Saksassa ja Hollannissa on jo toiminnassa verkkosivuja, joilla lapset voivat puhua nimettöminä muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Joissakin chattiryhmissä on aikuinen ohjaaja mukana. Peltoniemen mukaan keskustelu tällaisessa turvallisessa ryhmässä voi auttaa lasta paljon.

- Pohjimmiltaan on kyse lapsen turvattomuudesta, ja turvallisuutta voivat antaa monet erilaiset ihmiset eri tavoin.

Lasinen lapsuus - projektissa eri alojen ammattilaisille järjestettyjen virikekoulutusten tavoitteena on ollut tuoda lapsen näkökulma keskusteluun alkoholista. Projekti antaa koulutuksissa apua sisällön tuottamiseen, mutta järjestelyvastuu on paikallisilla toimijoilla. Näin on tehty jo noin 150 koulutustilaisuudessa, mikä osoittaa, että ammattilaiset ovat nykyisin todella kiinnostuneita auttamaan päihdeperheiden lapsia. Peltoniemi pitää tärkeänä, että jokainen lasten kanssa toimiva ammattiryhmä miettisi itse mitä lasten tukeminen voisi käytännössä tarkoittaa.

Opettajan perustehtävä ei ole ohjata juovaa vanhempaa hoitoon, vaan tukea lasta koulussa.

- On tärkeää ymmärtää, että silloinkin, kun emme voi puuttua lapsen ongelman perussyyhyn, vanhemman juomiseen, voimme etsiä välillisiä keinoja tukea lapsia ja nuoria heidän vaikeassa tilanteessaan. Hoidamme oiretta, mutta sekin auttaa.

Valtuutus puuttua vanhemman alkoholin käyttöön rajoittuu Peltoniemen mielestä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisiin. Arassa asiassa valta- tai valtuutussuhteella on suuri merkitys.

Opettajalle tai päiväkodin työntekijälle lapsen ongelmien huomaaminen voi olla raskasta, jos ammattiryhmän sisällä ei ole mietitty, miten näissä tilanteissa pitää toimia. Projektin tavoitteena on ollut paitsi opettaa lasten kanssa työskenteleviä tunnistamaan tapaukset, myös kehittää välineitä auttaa heitä.

Lasinen lapsuus -projektissa selvitettiin miten usein seitsemän eri ammattiryhmän työntekijät olivat tunnistaneet alkoholiperheen lapsen työssään.

- Suuret erot tunnistettujen lasten määrässä kertoo minusta enemmän siitä, että kaikissa kouluissa ei ole valmiuksia käsitellä tätä asiaa kuin alkoholiperheiden lasten todellisesta määrästä, toteaa Peltoniemi.

Suomi ei ole yksin ongelmien kanssa, sillä huoli vanhempien alkoholin käytön vaikutuksista lapsiin on ajankohtainen myös muualla Euroopassa. Palveluja rakennetaan yhteistyössä (www.encare.info), ja EU:n strategiassa alkoholiin liittyvien haittojen vähentämiseksi lapset ja nuoret on asetettu etusijalle.

- Lasten ongelmat päihdeperheissä olivat ensin pitkään kokonaan piilossa, sitten niistä tuli ammattilaisten työsarkaa, ja nyt ne ovat nousemassa tärkeäksi asiaksi yhteiskunnan esityslistalla.

Maria Kuronen

Verkkosivuja:
www.lasinenlapsuus.fi
www.encare.info

Kuvateksti: Lasinen lapsuus -projekti on tehnyt pohjatyötä lasten hyväksi jo 20 vuotta. Projektia johtaneen Teuvo Peltoniemen mielestä nyt on laajemman yhteiskunnallisen keskustelun ja toiminnan aika.

Lapsiasiavaltuutetulta ja A-klinikkasäätiöltä aloite lasten suojelemiseksi aikuisten alkoholin käytön haitoilta

Lapsiasiavaltuutettu ja A-klinikkasäätiö jättivät tammikuun lopussa sosiaali- ja terveysministeriölle aloitteen siitä, miten vanhempien alkoholin käytön lapsille aiheuttamia ongelmia tulisi ehkäistä. Aloitteessa todetaan, että lapsille tällä hetkellä tarjolla oleva apu ja tuki on riittämätöntä ja vaikeasti löydettävissä. Aloitteessa esitetään, että lasten tukemisen tulisi olla tärkeä osa kansallista mielenterveys- ja päihdeohjelmaa. Lähiajan tavoitteina esitetään alkoholiperheiden lapsia tukevien verkkopalveluiden ja tukipuhelinten kehittämistä sekä lasten vertaistukitoiminnan laajentamista. Aloitteen allekirjoittajina ovat lapsiasiavaltuutetun ja A-klinikkasäätiön lisäksi Ensi- ja turvakotien liitto, Nuorten Ystävät ry ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry.