Publisher

National Public Health Institute

Eläkeikäisten suomalaisten elintavat, koettu terveys ja toimintakyky ovat kohentuneet ajan myötä. Vaikka positiivinen kehitys on nähtävissä eri väestöryhmissä, ryhmien välillä on eroja. Etenkin koulutusryhmittäiset erot ovat säilyneet.

Kansanterveyslaitos on vuodesta 1985 lähtien kerännyt kahden vuoden välein tietoa eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytymisestä ja terveydestä (EVTK). Vuoden 2003 tutkimukseen poimittiin 65–84-vuotiaista henkilöistä sukupuolen ja iän mukaan ositetut otokset viisivuotisryhmittäin. Kuhunkin ryhmään poimittiin satunnaisotoksella 300 miestä ja naista. Lähtöotokseksi tuli näin 2 400 henkilöä.

Vuoden 2003 kyselyyn vastasi 914 miestä ja 949 naista eli 1 863 henkilöä. Vastausprosentiksi saatiin miehillä 76 ja naisilla 79. Kokonaisuudessaan kyselyihin on vastannut lähes 16 000 65–84-vuotiasta suomalaista vuosina 1985–2003.

Tutkimuksen kysymykset on pyritty pitämään pääpiirteiltään samoina vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi. Vuoden 2003 kyselyyn lisättiin kysymyssarja turvattomuutta aiheuttavista tekijöistä.

Elintavat

Eläkeikäisten suomalaisten ruokavalinnat ovat kehittyneet edelleen terveelliseen suuntaan.Vuonna 2003 voita leivän päällä ilmoitti käyttävänsä miehistä 13 ja naisista seitsemän prosenttia. Kasvistanoli- tai kasvisterolimargariinin käyttö on kasvanut hieman viime vuosina. Leivällä sitä käytti miehistä 12 ja naisista 13 prosenttia. Terveellisten rasvojen osuus on myös lisääntynyt kodin ruoanlaitossa.

Vuonna 2003 sekä miehistä että naisista reilu neljännes (27 %) ilmoitti käyttävänsä kasviöljyä valmistaessaan ruokaa. Eläinrasvojen osuus ruokavaliossa vähenee siis edelleen, mikä näkyy myös rasvattoman maidon käytön lisääntymisessä. Vaikka niin alempaan kuin ylempään koulutusryhmään kuuluvilla eläinrasvojen käyttö on vähentynyt, ryhmien välillä on vielä eroja. Terveellisempi ruokavalio kokonaisuudessaan on useammin osa ylempään koulutusryhmään kuuluvien arkea.

Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana miesten tupakointi on hieman vähentynyt ja naisten pysytellyt vähäisenä. Vuoden 2003 tutkimuksessa miehistä 13 ja naisista kuusi prosenttia ilmoitti tupakoivansa päivittäin. Tupakoivilla eläkeikäisillä sauhuttelu on hyvin piintynyt elintapa. Päivittäin tupakoivista miehistä 89 ja naisista 84 prosenttia ilmoitti tupakoineensa yli 25 vuotta. Väestöryhmittäisessä tarkastelussa päivittäin tupakointi oli yleisempää naimattomilla ja eronneilla kuin naimisissa olevilla. Tupakoinnin koulutusryhmittäiset erot olivat vähäiset.

Täysraittiiden eläkeläisten osuus on pienentynyt ja nautitut alkoholimäärät suurentuneet. Silti keskimääräinen kulutus on vähäistä. Viimeisen vuoden aikana edes vähän alkoholia käyttäneitä oli miehistä 73 ja naisista 51 prosenttia. Niin vuonna 2003 kuin koko seurannan aikana ovat miehet suosineet oluen ja naiset viinin juontia. Alkoholinkäyttö oli koulutusryhmäsidonnaista. Alkoholia käyttivät useammin ylempään kuin alempaan koulutusryhmään kuuluvat.

Kävelyä eläkeikäiset harrastivat aktiivisesti. Miehistä 66 ja naisista 63 prosenttia ilmoitti kävelevänsä ulkona vähintään 4–6 kertaa viikossa ainakin puoli tuntia kerralla.

Koettu terveys

Koettu terveys on kohentunut 1990-luvun alusta lähtien. Vuonna 2003 eläkeikäisistä miehistä 46 ja naisista 45 prosenttia arvioi oman terveytensä hyväksi tai melko hyväksi. Ikä ja koettu terveys olivat edellisten tutkimusvuosien tapaan yhteydessä toisiinsa. Sekä miesten että naisten nuorimassa ryhmässä oli noin kaksi kertaa enemmän vähintään melko hyvän terveyden omaavia kuin vanhimmassa ryhmässä.

Koulutusvuosien määrällä oli myös selvä yhteys oman terveyden arviointiin. Ylempään koulutusryhmään kuuluvista naisista 55 prosenttia arvioi oman terveytensä vähintään melko hyväksi, kun vastaava luku alempaan koulutusryhmään kuuluvilla oli 38 prosenttia. Miehillä vastaavat luvut olivat 57 ja 40 prosenttia. Miesten koulutusryhmittäinen ero oli hieman pienentynyt vuoden 2001 tuloksista.

Toimintakyky

Eläkeikäisten toimintakyky on kehittynyt myönteiseen suuntaan viimeisen kymmenen vuoden aikana. Toimintakyky parani useimpien indikaattoreiden mukaan vuodesta 2001 vuoteen 2003. Toimintakyky oli heikoin vanhimmilla vastaajilla. Tästä huolimatta kyky kulkea portaita, asioida ja liikkua ulkona, kantaa painavia tavaroita, peseytyä ja kylpeä sekä tehdä kevyitä tai raskaita kotitöitä kohenivat etenkin 80-84-vuotiailla vuodesta 2001 vuoteen 2003.

Vuonna 2003 miehistä 84 ja naisista 74 prosenttia kertoi kykenevänsä kulkemaan portaissa ilman vaikeuksia. Peseytyminen ja kylpeminen ilman vaikeuksia onnistui noin 93 prosentilta. Myös pukeutuminen ja riisuuntuminen sekä kyky päästä vuoteesta/vuoteeseen vaikeuksitta oli jakautunut tasaisesti miesten ja naisten välillä. Miehistä 81 ja naisista 74 prosenttia ilmoitti kykenevänsä käyttämään pankkiautomaattia ilman vaikeuksia. Väestöryhmittäisessä tarkastelussa toimintakyky oli kaikkien indikaattoreiden mukaan parempi ylempään kuin alempaan koulutusryhmään kuuluvilla.

Turvattomuus

Turvattomuutta koettiin yleisimmin eläketulojen niukkuudesta (miehet 29 %, naiset 30 %), muistin heikkenemisestä (miehet 29 %, naiset 35 %), joutumisesta riippuvaiseksi toisten avusta (miehet 26 %, naiset 39 %) ja laitoshoitoon joutumisesta (miehet 19 %, naiset 25 %). Eläketulojen niukkuus ja muistin heikkeneminen olivat hieman yleisempiä turvattomuutta aiheuttavia tekijöitä alempaan kuin ylempään koulutusryhmään kuuluvilla. Väkivaltarikollisuus sekä vaikeudet saada apua ja päästä hoitoon tarvittaessa aiheuttivat turvattomuutta yleisemmin kaupungeissa ja turvattomuuden kokeminen yksin asumisesta ja eläketulojen niukkuudesta olivat puolestaan yleisempiä muualla asuvilla.

Haasteet

Näiden tulosten valossa eläkeikäisen väestön elintavat, terveys ja toimintakyky näyttävät kohentuneen. Mikäli tämä kehitys jatkuu samassa suhteessa, tulevaisuuden terveyspoliittiset haasteet saatetaan kohdata lievempinä kuin on arvioitu. Kaikesta huolimatta väestön nopea ikääntyminen aiheuttaa lisäkuormitusta tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollolle. Elintapojen ja terveyden väestöryhmittäiset erot ovat säilyneet kutakuinkin samansuuntaisina viimeisen parin vuosikymmenen aikana. Yksi suuri haaste tulevaisuudessa onkin väestöryhmittäisten terveyserojen supistaminen, kuten Terveys 2015 –ohjelmassa todetaan. Alkoholinkäytön lisääntymisen hidastaminen on myös suuri tulevaisuuden haaste. Vaikka tämän päivän eläkeikäiset käyttävät vielä alkoholia melko vähän, kulutus on kasvussa. Eläkeikäisten terveyden, toimintakyvyn ja elintapojen seuraaminen ovat jatkossakin olleellinen osa kansanterveystyötä etenkin, kun suuret ikäluokat aloittavat siirtymisen eläkeelle.

Tommi Sulander
KTL, Epidemiologian ja terveyden edistämisen osasto
tommi.sulander@ktl.fi

Lisätietoja:

Sulander, Helakorpi, Nissinen, Uutela: Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen ja terveys keväällä 2003 ja niiden muutokset 1993-2003. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja, Sarja B6 / 2004.

http://www.ktl.fi/attachments/suomi/julkaisut/julkaisusarja_b/2004b6.pdf