Publisher

National Public Health Institute
Original page

(varhainen puuttuminen), alcohol use, alcoholism, guides, primary health care

Julkaistu 9.3.2007

Mini-interventio on osoitetusta tehostaan huolimatta omaksuttu hitaasti terveydenhuollon jokapäiväiseksi työvälineeksi. Eräänä tekemisen esteenä on pidetty soveliaiden työvälineiden puutetta. Nyt tämä ulkoasultaan houkutteleva, ketään leimaamaton aineisto on kaikkien ammattilaisten ulottuvilla.

Ensimmäiset tulokset mini-intervention tehosta saatiin yli 20 vuotta sitten. Runsas tutkimustieto on eri puolilla maailmaa johtanut ponnisteluihin istuttaa toiminta terveydenhuoltoon (1). Tieteellisestä näytöstä huolimatta terveydenhuollon henkilökunnan on ollut vaikea omaksua tutkimusten mukaisen mini-interventiohoidon tekemistä osaksi jokapäiväistä työtään (2).

Tarvitaan lisää käytännön valmiuksia ja taitoja, asenteiden tarkastamista ja preventiivisen työn merkityksen ymmärtämistä, mutta myös hyvät työvälineet.

Tekemisen esteet

Tutkimustietoa mini-intervention toteuttamisesta on vähän. Kaikille Suomen perusterveydenhuollon lääkäreille vuonna 2002 suunnatun kyselyn perusteella 9 % teki mini-interventiota säännöllisesti, 50 % silloin tällöin ja 41 % ei lainkaan (2). Miltei jokainen, joka ei tehnyt, oli kuitenkin sitä mieltä, että hänen pitäisi tai hän haluaisi tehdä.

Syinä vähäiseen aktiviteettiin on pidetty terveyspoliittisten päätösten heikkoa tukea, kiirettä, riittämätöntä koulutusta, niukkoja resursseja, uskoa, että omat taidot eivät riitä, hoidon kohderyhmän epäselvyyttä, selkeiden ohjeiden puutetta ja kohderyhmän tunnistamisen vaikeutta; lisäksi on kyseenalaistettu tekemisen oikeutus (2). Tiedetään myös, että koulutus lisää niiden lääkäreiden mini-interventioaktiviteettia, jotka kokevat viihtyvänsä roolissaan, kun taas huonosti yleislääkärin rooliin sitoutuneiden lääkäreiden aktiviteettia koulutus vähentää. On ymmärrettävää, että hoitomuotoa, jossa reseptin kirjoittamisen sijasta on käytettävä omaa itseä työvälineenä, voi olla vaikea omaksua.

Kansalliset ponnistelut

Suomessa mini-intervention toteuttaminen on nostettu esiin valtioneuvoston periaatepäätöksessä, ja se on myös Alkoholiohjelma 2004–2007:n selkeä painopistealue. Mini-interventiota terveydenhuollossa edistävät suuret hankkeet: Työterveyshuollon mini-interventiohanke ja valtakunnallinen mini-interventioprojekti VAMP.

VAMP:ssa 41 kuntaa eri puolilta Suomea, joissa asuu neljäsosa suomalaisista, on sitoutunut tekemään mini-interventiota terveyskeskuksissaan. Lääneittäin palkatut lääkäri- ja hoitajakoordinaattorit kouluttavat ja tukevat alueen lääkäreitä ja hoitajia mini-intervention tekemisessä. Tavoitteena on istuttaa mini-interventio terveyskeskusten rutiinityöksi. Tähän on pyritty moninaisin keinoin, kouluttaen, tiedottaen ja tuottamalla myös hankkeeseen sitoutumattomien kuntien saataville toimintaa tukevaa aineistoa.

Työkalut

VAMP-hanke on yhdessä Alkoholiohjelman kanssa tuottanut aineistoa käytännön mini-interventiotyön helpottamiseksi (www.alkoholiohjelma.fi). Uusimmat tuotteet tässä aineistoperheessä ovat ’Vähennä vähäsen’ -opas sekä Alkoholin riskikäytön tunnistaminen ja mini-interventio -neuvontakortti, jotka löytyvät Alkoholiohjelman internetsivuilta myös PDF-muodossa.

’Vähennä vähäsen’ -opas on tarkoitettu potilaalle, jonka alkoholin kulutus on riskialueella. Ajan salliessa voidaan oppaan sisältöä käydä läpi vastaanottotilanteessa. Oppaan pieni koko ja neutraali ulkoasu mahdollistavat siihen tutustumisen ilman leimautumista. Sisältö perustuu tutkittuun tietoon väestön alkoholin käytöstä ja alkoholihaitoista. Opas neuvoo oman tilannearvion tekemiseen, siinä annetaan vähentämisen keinoja ja kerrotaan vähentämisen hyödyistä. Se sisältää myös juomapäiväkirjan oman tilanteen seuraamiseksi.

Neuvontakortti (pdf) on kaksipuolinen, laminoitu työväline. Sen toisella puolella ovat keskeiset, mini-interventioneuvonnassa potilaan kanssa läpi käytävät asiat hänen alkoholin käyttönsä arvioimiseksi; alkoholiannos, suurkulutuksen rajat, vähentämisen hyödyt ja väestön alkoholin käyttäjäryhmät. Toinen puoli sisältää periaatteet alkoholin käytön selvittämiseksi potilaskontakteissa. Päämääränä on, että kaikilta potilailta kysyttäisiin alkoholin käyttöä jossain hoitosuhteen vaiheessa, että tiedot kirjattaisiin ja kysyminen uusittaisiin tietyin määrävälein.

Kaija Seppä, professori
Tampereen yliopisto ja Tampereen yliopistollinen sairaala
Mauri Aalto, erikoistutkija
Kansanterveyslaitos

Kirjallisuutta
1. Heather N (toim.). WHO collaborative project on identification and management of alcohol-related problems in primary health care. World Health Organization: Geneva, 2006.
2. Nilsen P, Aalto M, Bendtsen B, Seppä K. Effectiveness of strategies to implement brief alcohol intervention in primary health care ? A systematic review. Scand J Primary Health Care 2006;24:5–15.
3. Aalto M, Hyvönen S, Seppä K. Do primary care physicians’ own AUDIT-scores predict their use of brief alcohol intervention? A cross-sectional survey. Drug Alcohol Depend 2006; 83:169–73.

Valtakunnallinen mini-interventioprojekti VAMP