Publisher

National Public Health Institute
Original page

(interventiohoito), ageing, alcohol problems, alcohol use, alcoholism, elderly, injurious effects

Julkaistu 9.3.2007

Ikääntyminen ja alkoholi – puuttumattomuuden ongelma

Ikääntyvien alkoholiongelmat kilpistyvät asenteisiimme: meidän on niitä vaikea huomata ja niihin puuttua – "eihän sitä ainoata iloa pidä vanhalta pois ottaa". Suhtaudumme nihilistisesti ikääntyvän mahdollisuuksiin muuttua. Lasku, joka lankeaa alkoholin aiheuttamista haitoista ikääntyvälle itselleen, hänen läheisilleen tai yhteiskunnalle, saattaa kasvaa kuitenkin kovin korkeaksi. Ikääntyvien alkoholiongelmien odotetaan merkittävästi lisääntyvän suurten ikäluokkien saavuttaessa eläkeiän muutaman vuoden sisällä. On muistettava että ikääntyvät ovat hyvin heterogeeninen ryhmä harmaahapsista mummoista ja vaareista hippisukupolven farkkuhousuisiin rokkaajiin.

"Hänhän ei näytä yhtään alkoholistilta!"

71-vuotias entinen pankkivirkailija Eeva (todellisiin tapauksiin pohjautuva fiktiivinen potilastapaus) joutui akuutin sekavuustilan takia sisätautiosastolle. Koholla olevat maksa-arvot nostattivat epäilyn myös mahdollisesta alkoholiongelmasta. Hänen sairauskertomustensa mukaan häntä oli eläkkeellejäämisen jälkeen tutkittu ja hoidettu huimauksen, kaatuilutaipumuksen, masentuneisuuden, muistinheikkenemisen ja ylävatsakipujen takia omalääkärin vastaanotolla ja erikoissairaanhoidon poliklinikoilla lähes kymmeneen otteeseen. Yhtään mainintaa ei löytynyt hänen alkoholinkulutuksestaan. Aluksi nuorekas ja muuten hyvin hoidettu Eeva ja hänen lapsensakin kielsivät alkoholiongelman. Sairaalassa ollessa sekavuus väistyi, muisti koheni ja Eeva myönsikin käyttäneensä päivittäin viiniä.

Alkoholin ongelmakäyttö ja alkoholiriippuvuus määritellään pitkälti sosiaalisten ongelmien kautta. Sellainen määritelmä on tehty työikäistä väestöä varten. Ikääntyville se sopii huonosti. Ongelmakäyttöä ja riippuvuutta voi ikääntyvillä esiintyä vaikka se ei näkyisikään ulospäin.

Eeva kertoi jatkohoitopaikassaan vanhuspsykiatrisella poliklinikalla, jonne hänet oli ohjattu masennuksen takia, että viini oli muodostunut päivittäiseksi ruokajuomaksi eläkkeellejäämisen jälkeen. Vain muutama lasillinen, harvoin enemmän. Miehen kuoleman jälkeen pari vuotta aikaisemmin ja varsinkin hanaviinipakkausten yleistyttyä oli vaikeampi seurata kuinka paljon tuli juotua.

Ensimmäiset ongelmat ovat usein terveyteen liittyviä kuten Eevallakin. Alkoholinsietokyvyn heikentyessä ikääntymisen myötä aiheuttaa alkoholi vanhenevalle keholle yllättävän helposti ja jo pienehköillä annoksilla terveydellisiä haittoja, altistaa tapaturmille ja aiheuttaa yhteisvaikutusriskejä ikääntyvillä yleisesti käytössä olevien lääkitysten kanssa (1).

Kuinka yleisiä ovat ikääntyvien alkoholiongelmat?

Tutkimusten mukaan 1–4 %:lla yli 60-vuotiaista on alkoholiriippuvuus, 10–15 % on ongelmajuojia. Luvut pohjautuvat pääasiassa amerikkalaisiin tutkimuksiin, mutta samansuuntaisia luvut ovat muuallakin.

Tunnistamme helposti nuorempana alkoholisoituneen jo heidän "vanhan juopon" historiastaan. Mutta vajaa kolmannes yli 65-vuotiaista alkoholiriippuvaisista alkoholisoituu vasta keski-iän jälkeen kuten esimerkin Eevakin. Tällöin aikaisempaan elämään on kyllä saattanut kuulua alkoholi, mutta se ei ole haitannut sosiaalista selviytymistä, työtä tai perhettä. Riippuvuus kehittyy sitten nopeasti muutamassa vuodessa, usein eläköitymisen jälkeen ja salakavalasti.

Milloin puuttua?

Sosiaali- ja terveysministeriön alkoholiohjelman erinomaisessa vihkosessa: "Otetaan selvää! Ikääntyminen, alkoholi ja lääkkeet" on riskijuomisen rajaksi terveillä yli 65-vuotiailla laitettu kaksi alkoholiannosta kerralla, eikä viikon kulutus saisi ylittää seitsemää annosta. Ohje perustuu Yhdysvaltain Geriatrian Seuran ohjeisiin.

On luonnollista että raja on yksilöllinen, mutta yllättävää varmaan useimmille on se kuinka nopeasti alkoholinsieto laskee ikääntymisen myötä ja riskit terveyshaitoista lisääntyvät.

Alkoholinkäytön kysyminen ja ongelmaan puuttuminen on harvinaista ikääntyvien kohdalla, kuten esimerkkini osoitti. Eräässä amerikkalaisessa seulontatutkimuksessa oli ongelmaan puututtu perusterveydenhuollossa vain 1 %:lla yli 60-vuotiaista riskikäyttäjistä.

Missä alkoholihaittoja nähdään?

Tavallisissa terveydenhuollon tilastoissa ikääntyvien alkoholiongelmat eivät juuri näy. Niistä ei kirjata, todennäköisimmin leimaamisen pelossa, kuin murto-osa vaikka ongelmat olisivat selvästi näkyvillä. Alkoholi aiheuttaa erityisen riskin ajautua varhain laitoshoitoon, useimmiten sen aiheuttamien aivovaurioiden takia.

HUS:n Peijaksen sairaalan päivystyksessä tehdyn tutkimuksen mukaan hälyttävän suuri osa päivystykseen hakeutuvista potilaista oli päihtyneitä tai alkoholiriippuvaisia (2). Ikäjakaumaa tarkasteltaessa koko päihtyneiden tai riippuvaisten ryhmästä 11 % oli yli 60-vuotiaita. Huolestuttavin oli kuitenkin 50–60-vuotiaiden ryhmä, jossa päihtyneitä tai riippuvaisia oli reilusti yli kolmannes. Tämä ryhmä ennakoi seuraavan eläkeläiskohortin ongelmia.

Pohjois-Kymenlaakson tapaturmahankkeen alustavissa löydöksissä (3) lonkkamurtumien taustalla esiintyi humalatila yli 65-vuotiailla miehillä 17 %:ssa ja naisilla 3 %:ssa tapauksia. Myös tässä hankkeessa 55–64-vuotiaiden ryhmässä humalatila oli selkeästi yleisempää: 35 %:lla miehistä ja 18 %:lla naisista.

Onko asiaan puuttumisesta hyötyä?

Eeva hyötyi hoidosta. Terveys koheni ja hän pystyi lopettamaan alkoholinkäyttönsä muutamia repsahtamisia lukuunottamatta. Ongelmana oli erityisesti hänen kokemuksensa yksinäisyydestä ja merkityksettömyydestä. Hänen oli vaikea hyväksyä vanhenemistaan ja ulkonäkönsä rapistumista. Häpeä ja syyllisyys vaivasivat vaikeuttaen sosiaalisten kontaktien solmimista. Vihdoin hän uskaltautui lähtemään ikääntyville alkoholiongelmaisille tarkoitettuun kokeelliseen ryhmään, jossa hän pystyi jakamaan kokemuksiaan toisten kanssa.

Hoito- ja puuttumattomuusnihilismiä perustellaan sillä, että ikääntyvän alkoholinkäyttöä ei voi muuttaa tai että tarjolla olevat hoitovaihtoehdot eivät iäkkäille sovi. Erittäin vähän yli 60-vuotiaita hoidetaankin esimerkiksi A-klinikoilla. Eevaakaan olisi tuskin voinut A-klinikalle lähettää.

Ikääntyvien alkoholiongelmia ja erityisesti interventioita on tutkittu vasta vähän. Interventiotutkimukset ovat pääasiassa Yhdysvalloista kotoisin. Niiden mukaan ikääntyvien interventiot onnistuvat yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin nuorempien ikäluokkien (4). Ryhmähoidolla, jossa kaikki jäsenet ovat ikäihmisiä, on saatu parempia tuloksia kuin kaikenikäisten ryhmissä. Ikääntyvän alkoholiongelmaan liittyy kaksi vaikeaa asiaa: alkoholi ja vanheneminen. Kummastakin pitää päästä puhumaan.

Mitä tulisi kehittää?

Suomessa on meneillään muutamia ikääntyvien alkoholiongelmiin liittyviä kehittämis- ja tutkimushankkeita (mittava Sininauhaliiton "Liika on aina liikaa - projekti", sekä joitain pienempiä kuten Vanhusten Kotiapusäätiön Vantaalla vetämä Vetoketju-toiminta).
Koulutusta, tutkimusta ja interventioiden kehittämistä tarvittaisiin kuitenkin vielä paljon lisää ainakin seuraavilla alueilla:
1. Ikääntyvien alkoholiongelmien tunnistamista. STM:n "Otetaan selvää" -vihkosen tulisi olla käytössä kaikissa terveydenhuollon toimipisteissä.
2. Riskijuojien ja myöhään alkoholisoituneiden hoitointerventioita (edellyttää osaamista sekä päihdetyöstä että vanhenemisesta).
3. Kotihoidon ja palvelutalojen henkilökunnan osaamista kohdata ongelmajuojia ja alkoholisoituneita vanhuksia työssään.
4. Ikäihmisten katkaisuhoidon järjestämistä.
5. Alueellisia ikääntyvien päihdestrategioita.

Pirjo Juhela, vanhuspsykiatri
HYKS, Peijas
pjuhela(at)netlife.fi

Kirjallisuutta
1. Aira M. Viinaa lääkkeeksi?Alkoholineuvontaa vanhuksille – mutta minkälaista? Suom Lääkäril 2005; 33:3137–9.
2. Kantonen J, Niittynen K, Mattila J, Kuusela-Louhivuori P, Manninen-Kauppinen E, Pohjola-Sintonen S. Päihtyneet ja päihdeongelmaiset potilaat Peijaksen sairaalan päivystyspoliklinikalla. Suom Lääkäril 2006;47:4923–7.
3. Nurmi-Lüthje I. Alkoholi ja vanhusten tapaturmat – voimistuva yhteys. Suom Lääkäril 2006;35:3433.
4. Gurnack AM, Atkinson R, Osgood NJ (toim.). Treating Alcohol and Drug Abuse in the Elderly. New York: Springer Publishing Company, 2002.

"Otetaan selvää! Ikääntyminen, alkoholi ja lääkkeet" -esitteen tilaus: alkoholiohjelma@stm.fi