Publisher

National Public Health Institute

Tieteelliset tutkimukset osoittavat, että lapsuudessa ja nuoruudessa aloitettu alkoholin käyttö on terveydelle haitallista ja johtaa merkittävästi useammin alkoholiriippuvuuteen kuin myöhemmin aloitettu alkoholin käyttö. Lasten ja nuorten alkoholinkäyttöön tulisi perheissä ja yhteiskunnan kaikilla tasoilla suhtautua nykyistä huomattavasti tiukemmin.

Varhain aloitettu alkoholin käyttö on alkoholiriippuvuuden tärkeä riskitekijä (Grant ja Dawson 1997). Oman perheen alkoholinkäyttötavoista riippumatta säännöllinen alkoholin käyttö ennen 14 vuoden ikää aiheuttaa kolminkertaisen riskin alkoholiriippuvuuden syntymiseen vasta 21-vuotiaana aloittaneisiin verrattuna (Hingson ym. 2000).

Suomalaisissa tutkimuksissa on todettu, että lukioikäisten alkoholinkäyttö ennustaa runsasta alkoholin käyttöä viiden vuoden seurannassa (Poikolainen ym. 2001). Alle 18 vuoden iässä opittu alkoholinkäyttö on kriittinen tekijä sille, miten alkoholia käytetään myöhemmin elämän aikana.

Vaikka perintötekijöillä on selvä rooli alkoholismin synnyssä, alkoholinkäytön aloittamiseen perintötekijöillä ei ole juurikaan vaikutusta (Rose ym. 2001 ja 2003). Haastattelulla tutkimiemme 1 852:n 14-vuotiaan kaksosen joukossa neljällä prosentilla esiintyi alkoholiriippuvuutta tai alkoholin väärinkäyttöä (Kaprio 2003). Tässä aineistossa suurin merkitys alkoholin käytön aloittamiseen oli ei-geneettisillä perhetekijöillä. Vaikka perheen suhtautuminen alkoholin käyttöön onkin tärkeää, erityisesti poikien kohdalla muun ympäristön merkitys alkoholin käytön aloittamiseen on merkittävä (Rose ym. 2001).

Yhdysvaltalaisen seurantatutkimuksen perusteella tutkijat päätyivät suosittelemaan täydellistä pidättäytymistä alkoholin käytöstä raskauden aikana (Sood ym. 2001), koska pienenkin alkoholialtistuksen raskauden aikana todettiin johtavan yli kolminkertaiseen riskiin käyttäytymishäiriöiden lisääntymisessä myöhemmällä lapsuusiällä. Baer ym. (2003) ovat äskettäin osoittaneet, että raskaudenaikainen alkoholialtistus lisää nuorten aikuisten alkoholiongelmien todennäköisyyttä.

Alkoholi vaikuttaa merkittävällä tavalla lapsen ja nuoren aivojen kehitykseen sekä myöhempään riskikäyttäytymiseen. Raskauden aikaista nollatoleranssia tulisi siksi laajentaa koskemaan myös lapsia ja nuoria. Yhteiskunnassamme tulisi ottaa kaikilla tasoilla huomattavasti tiukempi ja yhtenäinen kanta lasten ja nuorten alkoholin käyttöön.

Jaakko Kaprio, professori
HY, Kansanterveystieteen laitos
KTL, Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto
jaakko.kaprio@ktl.fi

Kirjallisuutta:

Baer JS, Sampson PD, Barr HM, Connor PD, Streissguth AP. A 21-year longitudinal analysis of the effects of prenatal alcohol exposure on young adult drinking. Arch Gen Psychiatry 2003;60:377–85.

Grant BF, Dawson DA Age at onset of alcohol use and its association with DSM-IV alcohol abuse and dependence: Results from the National Longitudinal Alcohol Epidemiologic Survey. Journal of Substance Abuse 1997; 9:103-110.

Hingson RW, Heeren T, Jamanka A, Howland J (2000) Age of drinking onset and unintentional injury involvement after drinking. JAMA 284:1527-1533.

Kaprio J. Onko alkoholismi perinnöllistä? Duodecim 2003;119:2514-2519.

Poikolainen K, Tuulio-Henriksson A, Aalto-Setälä T, Marttunen M & Lönnqvist J. Predictors of alcohol intake and heavy drinking in early adulthood: a 5-year follow-up of 15-19-year-old Finnish adolescents. Alcohol & Alcoholism 2001 ;36:85-8.

Sood B, Delaney-Black V, Covington C ym. Prenatal alcohol exposure and childhood behavior at age 6 to 7 years: I. Dose-response effect. Pediatrics 2001;108:e34.

Rose RJ, Dick DM, Viken RJ, Pulkkinen L, Kaprio J. Drinking or abstaining at age 14? A genetic epidemiological study. Alcohol Clin Exp Res 2001;25:1594–604.

Rose RJ, Viken RJ, Dick DM, Bates JE, Pulkkinen L, Kaprio J. It does take a village: nonfamilial environments and children's behavior. Psychol Sci 2003;14:273–7.