Publisher

National Public Health Institute
Original page

ability, ageing, elderly, health promotion, intervention, life style, mensuration

Julkaistu 28.8.2007

Ikääntymiseen liitetään monia toimintakyvyn heikkenemiseen johtavia tekijöitä. Heikko toimintakyky ei kuitenkaan ole vanhenemisen väistämätön seuraus, vaan elintavat vaikuttavat suuresti toimintakyvyn säilymiseen. Ikääntyvän väestön toimintakykyisyys -hankkeessa kehitetään uusia menetelmiä toimintakyvyn arviointiin ja parantamiseen.

Tutkimukset mukaan fyysisen aktiivisuuden ja terveellisen ravitsemuksen edistäminen tuottavat hyviä tuloksia myös ikääntyneiden parissa. Samoin on osoitettu, että sosiaaliset suhteet ja osallistuminen sosiaaliseen toimintaan ovat tärkeitä fyysistä toimintakykyä ylläpitäviä tekijöitä ikääntyneillä.

Motivaation ja taitojen puute ovat haitanneet iäkkäiden liikunta-aktiivisuutta. Liikkumattomuutta ovat ylläpitäneet myös käsitykset siitä, että liikunta ei olisi sopivaa ikääntyneille – ’vanhana on parempi levätä’. Liikkumisvaikeudet hankaloittavat kaupassa käyntiä ja ostosten tekemistä, mikä yhdessä heikentyneen maku- ja hajuaistin sekä huonon ruokahalun kanssa johtaa ravitsemuksen yksipuolisuuteen. Lisäksi terveellistä ruokaa koskevia ohjeita pidetään usein monimutkaisina ja vaikeaselkoisina, mikä luonnollisesti haittaa niiden noudattamista.

Tavoitteet määritetään itse

Ikääntyneiden toimintakyvyn edistämisessä onkin yhteen ongelma-alueeseen keskittymisen sijasta syytä katsoa haasteita laaja-alaisesti. Yksinäisyys, liikkumattomuus ja yksipuolinen ravitsemus liittyvät toisiinsa ja vahvistavat toisiaan, joten toimintakyvyn edistämisen pitää kohdentua niihin kaikkiin. Nuoremmissa ikäryhmissä henkilökohtaisten tavoitteiden asettaminen auttaa elintapamuutosten tekemistä.

Missään ei kuitenkaan ole tehty kontrolloituja tutkimuksia, joissa ikääntyneiden toimintakykyä pyrittäisiin edistämään laaja-alaisesti siten, että ikääntyneet itse määrittelevät omat arkipäiväiset tavoitteensa. Ikääntyvän väestön toimintakykyisyys -hankkeessa lähdettiin kehittämään tavoitteellisen toiminnan työtapaa (TT) ikääntyneiden liikunnan lisäämiseksi, terveellisen ravitsemuksen edistämiseksi ja sosiaalisen verkoston vahvistamiseksi (taulukko 1)

Taulukko 1.
Toimintakykyhankkeen tavoitteena kehittää ja arvioida kotipalvelun ja kuntoutuksen käyttöön soveltuvia työkaluja:
1) Mittareita heikentyneen toimintakyvyn ja korkean kaatumisriskin omaavien henkilöiden tunnistamiseksi.
2) Voima- ja tasapainoharjoitteluohjelmia ikääntyneiden liikkumiskyvyn parantamiseksi ja kaatumisten ehkäisemiseksi.
3) Tavoitteellisen toiminnan työtapa (TT) arkiliikunnan suunnitelmalliseksi lisäämiseksi, ravitsemuksen monipuolistamiseksi ja sosiaalisten verkostojen vahvistamiseksi.

Hankkeen toteutus

Ikääntyvän väestön toimintakykyisyys -hanke toteutettiin yhteistyössä Päijät-Hämeen kuntien kotipalvelun ja terveyskeskusten fysioterapian kanssa, ja siihen sisältyi laajamittainen henkilöstön koulutus uusien työtapojen käyttöön (taulukko 2).

Taulukko 2. Hankkeessa toteutettu koulutus
Kotihoidon henkilöstö:
- kuntouttavan työotteen VALSSI I
- koulutus (Ikäinstituutti)
- fyysisen toimintakyvyn mittaus
- kotivoimisteluohjelma ikääntyneille (Ikäinstituutti)
- tavoitteellisen toiminnan työtapa
Fysioterapeutit:
- fyysisen toimintakyvyn mittaus
- voima- ja tasapainoryhmien vetäminen
- tavoitteellisen toiminnan työtapa

Tutkimusvaihe toteutettiin kuudessa alueen kunnassa. Kodinhoitajat rekrytoivat tutkimukseen tulevat henkilöt, tekivät heille perustason toimintakykymittaukset, opastivat ja kannustivat kotivoimisteluun sekä sovelsivat TT:n periaatteita tutkittavien motivoimisessa ja keinojen löytämisessä arkiliikuntaan, terveelliseen ravitsemukseen ja sosiaalisten suhteiden ylläpitoon.

Kunnan fysioterapeutit osallistuivat perusteellisempien toimintakyvyn mittausten tekemiseen sekä ohjasivat voima- ja tasapainoryhmät. Tutkimuksen interventiovaihe kesti 12 viikkoa ja kokonaisseuranta-aika oli 15 kuukautta. Lisäksi tutkimukseen kuului perusteellinen haastattelu, jossa kartoitettiin mm. terveystilannetta, elämänlaatua, sosiaalisia suhteita ja elintapoja.

Kohderyhmänä kotipalvelun asukkaat

Tutkimukseen otettiin yli 70-vuotiaita kotihoidon piirissä olevia kotipalvelun asiakkaita. Tutkittavat satunnaistettiin viiteen tutkimusryhmään: 1) Kotijumppa-ryhmässä kodinhoitaja ohjasi kotivoimisteluohjelman ja seurasi sen toteutusta kotikäynneillä. 2) Voima- ja tasapaino-ryhmässä harjoittelu toteutettiin fysioterapeutin ohjaamana ryhmätoimintana. Tavoitteellisen toiminnan työtapaa (TT) tutkittiin lisäksi kahdessa ryhmässä: 3) TT + kotijumpparyhmässä kodinhoitaja ohjasi yksilöllisten ravitsemukseen, liikuntaan ja sosiaalisiin verkostoihin liittyvien tavoitteiden asettamista ja tuki niiden toteutusta kotijumpan ohella. 4) TT + voima- ja tasapainoryhmässä fysioterapeutti ohjasi kunto-ohjelman ja kodinhoitaja ohjasi yksilöllisten ravitsemukseen, liikuntaan ja sosiaalisiin verkostoihin liittyvien tavoitteiden asettamista ja tuki niiden toteuttamista. 5) Vertailuryhmään kuuluville jaettiin terveelliseen ravitsemukseen ja liikuntaan sekä kaatumisen ehkäisyyn tarkoitettu ’Turvallisia vuosia’ -vihkonen.

Fyysistä toimintakykyä mitattiin käyttäen Toimiva-testiä, Bergin tasapainotestiä ja ns. Guralnikin testiä (Short Physical Performance Battery, SPPB). Kaikki nämä mittarit sisältävä toimintakyvyn testaus tehtiin kolme kertaa: ennen interventiota, heti intervention jälkeen ja 12 kuukautta intervention päättymisestä. Lisäksi kodinhoitajat tekivät Guralnikin testin myös puoli vuotta intervention päättymisestä. Kaatumisia seurattiin koko tutkimusjakson ajan päiväkirjojen avulla.

Vanhusten huono toimintakyky yllätti

Tutkimuksen kenttävaihe toteutettiin pääosin vuonna 2006 ja viimeiset seurantamittaukset tehdään vuoden 2007 syksyllä. Tutkimukseen osallistui 172 henkilöä, joiden keski-ikä oli 82 vuotta. Interventioiden tuloksia tullaan raportoimaan vuoden 2008 aikana, mutta alkumittauksissa havaittu tutkittavien heikko fyysinen toimintakyky ja suurentuneessa kaatumisriskissä olevien suuri määrä yllätti tutkijat.

Toimintakyvyn mittaamisen menetelmät ovat osoittautuneet käyttökelpoisiksi kotihoidossa, ja mittausten avulla voidaan tunnistaa korkeassa kaatumisen riskissä olevia henkilöitä.

Heikkokuntoiset hyötyvät

Näyttää siltä, että myös jo hyvin heikkokuntoisten vanhusten toimintakykyä kyetään parantamaan. Kun tutkimusryhmien väliset erot on analysoitu, saadaan tietoa siitä, mikä toimintatavoista tuottaa parhaat tulokset lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä ja mitä kuntien kannattaa ryhtyä toteuttamaan. Tuetaanko ikääntyneitä jumppaamaan yksin, ryhmässä vai arkielämän tavoitteellisella toiminnalla rikastettuna?

Ohjelman toteutusta arvioidaan kahdella tasolla. Lahden ammattikorkeakoulu toteuttaa syksyllä 2007 kodinhoitajien ryhmähaastatteluja, joissa nostetaan esiin intervention toteutukseen liittyviä vahvuuksia ja haasteita. Ryhmähaastatteluissa luotujen teemojen pohjalta tehdään kyselylomake toteutuksen tarkemmaksi arvioimiseksi.

Interventio jatkuu

Huolimatta tutkittavien keskimääräisesti korkeasta iästä ja sangen heikosta fyysisestä suoritustasosta hankkeen tuottamat kokemukset ja alustavat tulokset ovat rohkaisevia. Toimintakyvyn mittauksen ja edistämiseen soveltuvia työkaluja löytyy, ja niiden käytöllä on positiivisia vaikutuksia.

Tulosten ja toteutuksen arviointi antavat perustan kehittää työtapoja ja laajentaa kohderyhmää koskettamaan myös niitä ikääntyneitä, jotka eivät vielä tarvitse kotihoidon palveluja.

Jatkossa toimintatapoja tullaan soveltamaan Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirin 2006 aloittamassa Hyve-hankkeessa, jonka tarkoituksena on juurruttaa tutkittuja terveyden edistämisen menetelmiä osaksi arkitoimintaa.

Heikki Heinonen, erikoistutkija
KTL, Terveyden edistämisen tutkimusyksikkö
heikki.heinonen(at)ktl.fi

Ikääntyvän väestön toimintakyisyys -hankkeen pääyhteistyökumppaneita ovat kuntien lisäksi olleet Kansanterveyslaitos ja Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Lahdessa. Ikäinstituutti osallistui koulutuksen järjestämiseen ja antoi asiantuntija-apua suunnittelussa.