Publisher

National Public Health Institute
Original page

babies, children, disease transmission, influenza, influenza vaccines, vaccination

Julkaistu 28.8.2007

Syksystä 2007 alkaen kaikki 6–35 kuukauden ikäiset lapset saavat maksuttoman influenssarokotuksen osana yleistä rokotusohjelmaa. Lasten rokotukset alkavat loka-marraskuun vaihteessa.

Lapset, jotka eivät aiemmin ole saaneet influenssarokotetta, tarvitsevat yhteensä kaksi rokoteannosta noin kuukauden välein. Pikkulasten rokottaminen on tärkeää, koska influenssan ilmaantuvuus on heillä suuri, ja 40 % sairastuneista saa jälkitautina bakteeriperäisen korvatulehduksen. Ehkäisemällä influenssaa rokotuksin ehkäistään myös sen jälkitauteja ja vähennetään näin taudin aiheuttamia lääkärikäyntejä, mikrobilääke- ja sairaalahoitoja.

Lasten influenssaa on kliinisesti vaikea erottaa muista korkeakuumeisista hengitystietulehduksista, ja vasta viimeaikainen tutkimustieto on osoittanut influenssan aiheuttavan heille merkittävän tautitaakan. Noin viidennes lapsista sairastaa influenssan vuosittain. Influenssavirus paljastaa bakteereille sopivia kiinnittymispaikkoja hengitysteiden limakalvoilla ja altistaa näin myös bakteeritaudeille kuten keuhkokuumeelle ja korvatulehdukselle. Lähes puolet saa bakteeriperäisen jälkitaudin, yleisemmin korvatulehduksen. Pikkulapsille annetaankin runsaasti antibioottihoitoja juuri bakteerien aiheuttamiin influenssan jälkitauteihin.

Lisäksi pienet lapset joutuvat sairaalahoitoon influenssan vuoksi yhtä usein kuin nykyisin rokotettavat riskiryhmät. Sairaalaan joutumisen syitä ovat sepsisepäily, alahengitystieinfektio, astman vaikeutuminen sekä kuumekouristus. Influenssa onkin yksi tärkeimmistä kuumekouristusten laukaisijoista. Harvinaisia influenssaan liittyviä vakavia komplikaatioita ovat esimerkiksi aivoaineen tulehtuminen eli enkefaliitti ja sydänlihaksen tulehdus. Suomalaisessa 683 lapsen aineistossa enkefaliitti diagnosoitiin viidellä lapsella, joista neljä toipui täysin (1).

Lapset hyviä tartuttamaan

Influenssa-aallon tullessa Suomeen lapset saavat influenssan todennäköisemmin kuin aikuiset. Lapset erittävät influenssaviruksia pidempään, jopa kahden viikon ajan oireiden alkamisesta. Myös influenssavirusten määrät lasten nenänieluissa ovat korkeammat. Lapset ovatkin merkittävimpinä influenssan levittäjiä esimerkiksi perheessään. Kaikkein herkimmin sairaalahoitoa vaativaan influenssaan sairastuvat alle 6 kuukauden ikäiset lapset. Heillä rokote ei kuitenkaan ole riittävän tehokas, eikä sitä siksi ole rekisteröity. Rokottamalla vanhempia lapsia vähennetään viruksen kiertoa pikkulasten joukossa, ja näin epäsuorasti suojataan myös alle puolivuotiaita.

Influenssarokotteen teho pikkulapsilla

Viruksen muuntumisen vuoksi joka syksy otetaan käyttöön uusi rokote. Maailman terveysjärjestö (WHO) valitsee rokotteen viruskannat kiertäviä viruksia vastaavaksi jo helmi-maaliskuussa, eikä silloin vielä voida olla täysin varmoja siitä mitkä virukset lopulta saapuvat Suomeen. Siksi rokotteen teho epidemian aikana kiertäviä viruksia kohtaan ei aina ole paras mahdollinen. Yleensä teho on kuitenkin hyvä.

Yhdysvalloissa on verrattu vain yhden, tai suositellun kahden annoksen saaneita 6–23 kuukauden ikäisiä lapsia (2). Huomattavaa on, että yhden annoksen jälkeen he sairastivat kuumeisia infektioita, keuhkokuumetta ja todettua influenssaa influenssakauden aikana yhtä paljon kuin rokottamattomat. Kaksi annosta saaneilla suoja kuumeista hengitystieinfektiota vastaan oli sen sijaan lähes 70 % ja todettua influenssaa ja keuhkokuumetta vastaan vielä parempi, yli 85 %.

Koska rokote ehkäisee influenssaviruksen tihutöitä limakalvolla, se ehkäisee välillisesti myös bakteerin aiheuttamia korvatulehduksia. Rokotetuilla on influenssakautena ollut jopa kolmannes vähemmän korvatulehduksia kuin rokottamattomilla. On muistettava, että influenssarokote suojaa vain influenssaviruksen aiheuttamilta infektioilta, kaikkia hengitystieinfektioita se ei poista.

Rokottaminen käytännössä

Kun influenssarokote annetaan ensimmäistä kertaa, lapsi saa yhteensä kaksi pistosta noin kuukauden välein. Seuraavina vuosina pistoksia tarvitaan vain yksi. Toinen pistos tarvitaan, koska ensimmäisellä kerralla influenssaviruksen kohdatessaan lapsen elimistö ei pysty tuottamaan suojaa.

Influenssarokote aiheuttaa pistokohdan kipua, turvotusta ja punoitusta noin joka neljännelle rokotetulle. Noin joka kymmenes alle 2-vuotiaista saa kuumeen. Oireet ilmaantuvat 1–2 vuorokautta rokotuksesta, ovat yleensä lieviä ja paranevat itsestään. Rokotuksesta tarkempia ohjeita löytyy KTL:n verkkosivuilta www.ktl.fi/influenssarokotukset.

Jos lapsi saisi valita

Korkean sairastuvuuden ja lukuisten jälkitautien vuoksi pikkulasten influenssarokottaminen on kustannustehokasta, ja säästää suomalaisaineistoon perustuvan tutkimuksen mukaan terveydenhuollon kustannuksia hieman yli 10 euroa lasta kohden (3). Tähän ei ole laskettu mukaan vanhempien poissaoloja tai muita epäsuoria kustannuksia. Lasten influenssarokottaminen ei näin ollen kuluta nettoresursseja, ja kuitenkin estää heiltä merkittävän määrän sairauksia. Influenssarokote on tällä hetkellä tehokkain korvatulehduksia estävä rokote. Lastenlääkärit ovat jo vuosia suositelleet rokotetta päiväkotilapsille sekä korvatulehduskierteisille lapsille. Nyt sitä voidaan tarjota kaikille.

Tuija Leino, erikoistutkija
KTL, Rokoteosasto
tuija.leino(at)ktl.fi

Kirjallisuutta
1. Peltola V, Ziegler T, Ruuskanen O. Influenza A and B virus infections in children. Clin Infect Dis 2003;36:299–305.
2. Allison MA Daley MF, Crane LA, ym. Influenza vaccine effectiveness in healthy 6-21-month-old children during the 2003-4 season. J Pediatr 2006; 149:755–62.
3. Salo H, kilpi T, Sintonen H, ym. (2006) Cost-effectiveness of influenza vaccination of healthy children. Vaccine 2006; 24:4934–41.