Näyttää ilmeiseltä, että tartunta edellyttää melko läheistä kontaktia potilaan kanssa. Sairastuneet ovat olleet potilaita hoitavia hoitajia ja lääkäreitä tai perheenjäseniä. Yhtään varmaa seuraavan polven sekundaaritartuntaa ei toistaiseksi ole todettu. Se, ettei tauti tarttuisi satunnaisessa kontaktissa muokkaisi epidemian kehittymistä jatkossa erittäin merkittävällä tavalla.

Epidemia näyttää saaneen alkunsa Kiinasta tai Vietnamista. Eniten tapauksia on tähän mennessä Hong Kongissa, Vietnamissa (Hanoi) ja Singaporessa. Kokonaiskuvan saamista vaikeuttaa se, ettei yksittäisen tapauksen varmistamiseksi ole olemassa spesifistä mikrobiologista tutkimusta. Oireet kuten kuume, lihaskivut ja keuhkotulehdus sopivat moneen tautiin ja vasta kun muut tavanomaiset taudinaiheuttajat on pystytty sulkemaan pois, alkaa diagnoosi varmistua. Tästä syystä tapauksiksi epäillään alkuvaiheessa monia sellaisia, jotka alkuselvityksen jälkeen voidaan pudottaa listalta pois. Tätä vaikeuttaa kuitenkin se, ettei kaikilta potilailta muutenkaan läheskään aina pystytä osoittamaan taudin aiheuttajaa. SARS-lukuihin tuleekin siis eksymään huolellisista tutkimuksista huolimatta myös vääriä tapauksia. 

Kokonaiskuvan kirkastamiseksi on muun muassa EU-maissa tapausten seurantaa tehostettu ja tapausmäärittelyä tarkennettu. Käsitys taudin leviämisestä ja muista piirteistä kirkastuneekin lähitulevaisuudessa.

Tutkijat Hong Kongissa ovat raportoineet löytäneensä taudin aiheuttajan. Elektronimikroskooppisen kuvan mukaan se kuuluisi paramyksoviruksiin. Pelkän morfologian perusteella ei kuitenkaan voida sanoa mitään viruksen tarkemmasta laadusta. Tarkempaa luonnehdintaa joudutaan vielä siis odottamaan. Ilmeistä kuitenkin on, ettei nykyisin käytössä olevista viruslääkkeistä ole taudin hoidossa sanottavaa hyötyä.