Publisher

National Public Health Institute
Original page

accidents, alcohol use, elderly people, finns, men, monitoring, prevention of accidents, suicide, violence, women

Julkaistu 1.11.2007

Suomalaisille sattuu muita pohjoismaalaisia enemmän sairaalahoitoa vaativia tapaturmia. Karkean arvion mukaan tapaturmat maksavat suomalaisille 4 miljardia euroa vuodessa. Kouvolan seudulla on tuotettu ensimmäistä kertaa paikallisesti kattava ja luotettava tilastotieto tapaturmista ennalta ehkäisyn parantamiseksi.

Kouvolan seudun tapaturmahanke on tuottanut ainutlaatuista väestötason tapaturmatietoa, sillä hankkeessa on tilastoitu kaikki alueella tehdyt perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tapaturmakäynnit vuosilta 2004–2006. Tätä ennen suomalaisille sattuneista tapaturmista on tilastoitu ainoastaan kuolemaan johtaneet tai sairaalahoitoa vaatineet tapaturmat.

- Tarvitsemme nykyistä enemmän tietoa tapaturmien ilmaantuvuudesta ja riskiryhmistä, jotta voimme ehkäistä tapaturmia paremmin ja arvioida myös ehkäisyn vaikuttavuutta. Pelkkä tieto tapaturmien määrästä ilman ehkäisyinterventioita, joita toteutetaan laajasti koko yhteiskunnassa, ei vielä riitä, sanoo hankkeen projektipäällikkö Ilona Nurmi-Lüthje.

Tietoa tapaturmista kerättiin Kouvolan ja Kuusankosken terveyskeskuksissa ja alueen erikoissairaanhoidosta vastaavassa Kuusankosken aluesairaalasta. Kaikissa kolmessa tiedonkeruukohteessa oli eri potilastietojärjestelmä, johon tapaturmaseurannan väline yhdistettiin. Tiedon keruu keskeytyi vuonna 2006, kun alueella otettiin käyttöön yhteinen potilastietojärjestelmä, johon seurantaa ei ole vielä saatu kytkettyä. Hankkeen tärkein tavoite onkin luoda IT-teknologia tapaturmien pysyvää seurantaa varten. Pysyvän tapaturmaseurannan tuottamaa tietoa voidaan soveltaa muuhun Suomeen. Kouvolan seutu voisi toimia kansallisena tapaturmatiedon viitealueena.

- Tapaturmien seuranta aiheutti tietysti hiukan lisätyötä pääasiassa hoitajille, mutta sitä ei pidetty ollenkaan huonona asiana, sillä seurannan tärkeys ymmärrettiin. Seurannassa on ratkaisevaa se, että potilastietojärjestelmä on helppo käyttää, korostaa sairaanhoitaja Lasse Lundell Kuusankosken aluesairaalasta.

Yksiköille oma tapaturmaseuranta

Väestötason tietoa tuottavien potilastietojärjestelmiin perustuvan seurannan lisäksi hankkeessa kerätään tapaturmatietoa Kouvolan seudun päiväkodeista, kouluista, vanhusten koti- avo- ja laitoshoidosta ja sairaaloiden osastohoidosta. Yksiköt kirjaavat tapaturmat päivittäin nettipohjaisen TAPE-seurantaohjelman avulla. Henkilökunta näkee reaaliajassa selkeistä kaavioista kenelle tapaturmia sattuu, millaisia ne ovat ja esimerkiksi päivähoidossa mikä on henkilökunnan määrä tapaturman sattuessa.

- Yksikkö voi käyttää TAPEn tuottamaa tietoa oman toimintansa kehittämiseen, ja alueen päivähoidosta tai vanhusten hoidosta vastaava voi tarkastella koko alueen tietoja, kertoo tapaturmahankkeen tilastoasiantuntija Janne Pelkonen.

TAPEsta näkyy esimerkiksi, että päiväkodeissa tapaturma-alttiita aikoja ovat siirtymiset sisätiloista ulos ja päinvastoin. Pään vammat ovat lapsilla yleisimpiä. Dementiakodeissa tapaturmia sattuu yllättävän paljon myös aamuyön tunteina, jolloin unilääkkeen vaikutus lakkaa. Useimmiten wc-käynneillä sattuneista kaatumisista aiheutuu pään, yläraajan, vartalon ja lonkan vammoja.

- Vuoden 2006 huhtikuusta, jolloin ohjelma otettiin käyttöön, Kouvolan seudun vanhusten yksiköissä on tähän syksyyn mennessä kirjattu 2500 kaatumista, kertoo Ilona Nurmi-Lüthje.

Yhteistyössä paikallisen ohjelmistoyrityksen kanssa kehitetty TAPE on ainutlaatuinen tapaturmaseurannan ja turvallisuusjohtamisen työväline ja tuote, jota myös muut kunnat tai seudut voivat ostaa omien tapaturmiensa seurannan välineeksi.

Alkoholi, tapaturmat ja itsemurhat – suomalaisuuden synkkä puoli

Tapaturmat ja alkoholi ovat suurimmat syyt ennenaikaisesti menetettyihin elinvuosiin Kouvolan seudun kunnissa. Kymenlaaksossa on eniten alkoholikuolemia suhteessa väkilukuun koko maassa. Kun listaan lisätään itsemurhat, on kasassa kolme neljästä työikäisten yleisimmästä kuolinsyystä koko maassa. Kolmen kärkeen kiilaavat vain sepelvaltimotauti miehillä ja rintasyöpä naisilla.

Kouvolan kaksi vuotta kestäneen tapaturmien seurannan aikana Kuusankosken aluesairaalassa hoidettiin 5 500 tapaturmaa. Terveyskeskuksissa hoidettiin Kouvolassa 4000 ja Kuusankoskella noin 1100 tapaturmaa. Tapaturmiksi laskettiin myös väkivalta ja pahoinpitelyt sekä itsensä vahingoittamiset ja itsemurhayritykset. Pahoinpitelyjä oli pelkästään erikoissairaanhoidossa yli 400, jossa niiden osuus kaikista tapaturmista oli vähän yli 7 %. Kahdessa kolmasosassa pahoinpitelyistä oli mukana alkoholi. Suurin osa pahoinpitelyistä oli 20–29-vuotiaiden miesten keskinäisiä välienselvittelyjä.

Joka kahdeskymmenes tapaturma erikoissairaanhoidossa, noin 5 % kaikista, oli itsensä vahingoittamisia. Tämä on ainoa tapaturmaluokka, jossa naiset ovat yliedustettuina. Itsemurhayrityksiä tai itsetuhoisuutta, kuten viiltelyä, esiintyy eniten 18–24-vuotiailla ja 35–44-vuotiailla naisilla. Tyypillisin tapaus on lääkkeen ja alkoholin aiheuttama myrkytys. Naiset tekevät miehiä enemmän itsemurhan yrityksiä, mutta itsemurhia tekevät enemmän miehet.

Tutkimus vahvisti mutu-tuntuman alkoholin osuudesta tapaturmiin

Tutkijoita kiinnosti erityisesti tapaturmien ja alkoholin yhteys, sillä luotettava tieto alkoholin osuudesta tapaturmiin on tähän saakka puuttunut, vaikka ensiapupäivystyksissä näiden yhteydestä on ollut vahva mutu-tuntuma. Tutkimuksen ensimmäisen vuotena puhallutettiin Kuusankosken aluesairaalassa joka neljäs ja toisena vuotena joka kolmas tapaturmapotilas. Alkoholipositiivisten määrä noudatti puhallutettujen määrää: ensimmäisenä vuotena joka viides ja toisena joka neljäs sai positiivisen tuloksen.

Viisitoista vuotta täyttäneistä potilaista melkein joka viides oli alkoholipositiivinen. Alkoholiin liittyvät tapaturmat yleistyivät 18 vuoden iästä aina lähes eläkeikään asti. Eniten näitä tapaturmia sattui 45–54-vuotiaille miehille, joista joka viides oli yli kahden promillen humalassa. Jos lapset jätetään pois tilastosta, viidennes kaikista tapaturmista sattui yli kahden promillen humalassa. Alkoholiin liittyvät tapaturmat ovat enimmäkseen vapaa-ajantapaturmia. Eniten niitä sattuu lauantain ja sunnuntain välisenä yönä klo 00–04.

Kuusankosken aluesairaalan ensiapupäivystyksestä vastaava lääkäri Kimmo Salmio ei yllättynyt tutkimuksen tuloksista.

- Olemme huomanneet, että alkoholi on monessa tapaturmassa ja väkivallan teossa mukana. Pelkkä alkoholinkäyttö sinällään kuormittaa myös ensiapupoliklinikkaa. Vieroitusoireisten potilaiden hoito on arkipäivää. Erilaiset vapaa-ajantapaturmat ovat lisääntyneet ja vammojen laadut hankaloituneet. Myös työtapaturmia sattuu muutama viikossa.

Väkivallan yleisyys oli myös Salmion mukaan päivystyksessä hyvin tiedossa, sillä poliisi pyytää sairaalalta useita väkivaltatapauksiin liittyviä lausuntoja viikossa. Seurantajärjestelmä ei paljasta, onko potilas väkivallan uhri vai sen tekijä. Salmion oma arvio on, että naisten tekemä väkivalta on raaistunut ja yleistynyt.

Tutkimuksen tuottamasta aineistosta on seuraavaksi tarkoitus eritellä väkivalta ja itsensä vahingoittamiset ja katsoa millaisia vammoja niissä syntyy.

Pahoinpitelytapauksissa ei erotu perheväkivalta, sillä se verhotaan usein joksikin muuksi.

- Vaikka henkilökunta tunnistaisi väkivallan, sitä ei voida tilastoida, ellei potilas myönnä pahoinpitelyä. Myös tieto lasten pahoinpitelystä on puutteellista, toteaa Ilona Nurmi-Lüthje.

Vanhusten alkoholinkäyttö hälyttävää

Ilona Nurmi-Lüthjen ja työryhmän aiemmin tekemässä tutkimuksessa selvitettiin iäkkäiden lonkkamurtumapotilaiden veren alkoholi- ja bentsodiatsepiinilääkepitoisuus heidän tullessaan murtuman takia sairaalahoitoon.

- Veren alkoholin mittaus oli rutiinikoe. Yllätyimme, kun 28 prosentilla kymenlaaksolaisista murtumapotilaista oli alkoholia veressä. Myös lääkkeen ja alkoholin yhteiskäyttöä oli hälyttävän paljon.

Potilaiden keski-ikä oli 80 vuotta. Potilaat olivat enimmäkseen naisia, mutta alkoholiongelma kasaantui miehille. Toisessa tutkimussairaalassa, Päijät-Hämeessä, 7 prosentilla oli alkoholia veressä.

Kuusankosken aluesairaalassa sairaanhoitaja Lasse Lundell toteaa, että alkoholikulttuurin vapautuminen 60–70-luvuilla näkyy iäkkäämmässä väestössä.

- Osa vanhoista ihmisistä on jo nuoresta saakka käyttänyt alkoholia vapaammin. Nyt kun asiasta on keskustelu julkisuudessa, siihen kiinnittää huomiota enemmän myös omassa työssä. Iäkkäitä puhalluttaessa löytyy yllättävän usein positiivinen tulos.

Milloin ensiapuvastaanotossa pitäisi puhalluttaa?

Kouvolan tapaturmahankkeessa potilaat puhallutettiin, kun oli syytä epäillä alkoholilla olevan osuutta tapaturmaan. Tarvittaessa puhallutettiin myös alaikäisiä, jopa pikkulapsia. Vanhuksen puhalluttaminen alkoholiepäilyn vuoksi on Lasse Lundellin mielestä edelleen häveliäisyyssyistä vaikeaa.

Ilona Nurmi-Lüthje toivoo, että tapaturmaseurannan jatkuessa Kuusankoskella kaikki tapaturmapotilaat puhallutettaisiin. Näin saataisi järjestelmällisemmin tietoa, eikä yksittäisen työntekijän tarvitsisi päättää puhalluttamisesta tilannekohtaisesti. Puhalluttaminen itsessään on jo interventio, mutta se ei riitä. Tarvitaan myös toimiva jatkohoito.

- Henkilökunta kohtaa alkoholin aiheuttamia ongelmia päivittäin ja on voimaton niiden edessä. Tapaturma on usein merkki siitä, että elämä on jo ajautunut väärään suuntaan, toteaa Lasse Lundell.

Lääkäri Kimmo Salmion mielestä ensiapupäivystys sopii huonosti pitkäaikaisten ongelmien ratkaisemiseen, koska jatkuvaa hoitosuhdetta ei synny.

Ilona Nurmi-Lüthje toivoo, että hankkeessa kerätty tieto auttaisi miettimään, millaisia interventioita tarvitaan milläkin tasolla.

- Ongelmat eivät ole ratkaistavissa tuosta noin vain, vaan yhteistyötä tarvitaan koko yhteiskunnassa.

Maria Kuronen
Kansanterveys-lehti

Vanhusten kaatumistapaturmia tutkinut Ilona Nurmi-Lüthje kiinnostui selvittämään tapaturmia ja niiden ehkäisyä laajemmin, kun hänelle selvisi, ettei niistä ole juuri tietoa saatavilla. Kouvolassa vuonna 2002 alkanut paikallinen hanke laajeni kansalliseksi kehittämishankkeeksi keväällä 2006, ja saman vuoden syksyllä mukaan tuli tilastoasiantuntija Janne Pelkonen.

Sairaanhoitaja Lasse Lundell (vas) ja erikoislääkäri Kimmo Salmio (oik.) osallistuivat tapaturmatiedon keruuseen Kuusankosken aluesairaalassa osana Kouvolan seudun tapaturmahanketta. Myös sairaalan kipsimestari Esko Järvelä (kesk.) osallistui päivystyspotilaiden tapaturmaseurantaan.

Tapaturmat ovat ikä- ja sukupuolisidonnaisia – Kouvolan tapaturmaseurannan tuloksia

• Miehille sattuu 60 % tapaturmista.
  
• Työtapaturmia on hiukan yli 10 %
  
• Suurin osa tapaturmista on koti- ja vapaa-ajan tapaturmia, yleisimmin kaatumisia ja putoamisia.
  
• Vapaa-ajantapaturmat ovat yleisimpiä kaikilla muilla paitsi vanhimmilla ikäryhmillä. Kotitapaturmat ovat yleisimpiä lapsuudessa ja vanhuudessa.
  
• Liikuntatapaturmia on noin 10 %, näistä 10–19-vuotiaille tapahtuu viidennes, pojille ¾ Jalkapallo, jääkiekko, lumilautailu ja rullaluistelu aiheuttavat miehille eniten tapaturmia. Naisilla ratsastus, luistelu ja uinti aiheuttavat eniten tapaturmia naisille. Trampoliinitapaturmien yleistyminen näkyy vuoden 2006 luvuissa.
  
• Liikennetapaturmien osuus on erikoissairaanhoidossa noin 10 %. Liikenteessä 10–19-vuotiaille sattuu viidennes tapaturmista: 10–15-vuotiaille sattuu pyöräilyonnettomuuksia, 15–18-vuotiaille mopokolareita. Nopeasti yleistyvistä mönkijäonnettomuuksista osa on hyvin vakavia.