Publisher

National Public Health Institute
Original page

chlamydia, girls, health effects, men, prevalence, sexual health, women, young people

Julkaistu 8.9.2006

Klamydia on maailmanlaajuisesti yleisin sukupuoliteitse leviävä bakteeritauti, jonka aiheuttaa pieni solunsisäinen Chlamydia trachomatis -bakteeri. Klamydiainfektio tarttuu suojaamattomassa seksissä limakalvojen välityksellä. Useimmiten klamydia aiheuttaa virtsaputken ja alempien synnytysteiden infektion.

Kuva 1. Ilmoitettujen klamydiatapausten määrä 15–19-vuotiailla miehillä ja naisilla.

Suurimmalla osalla tartunnan saaneista naisista ja miehistä klamydiainfektio ei aiheuta lainkaan oireita, ja infektio jää sen vuoksi usein hoitamatta. On arvioitu, että Suomessa nykyään noin 3 % hedelmällisessä iässä olevista naisista on oireettomia taudinkantajia. Oireetonkin taudinkantaja tartuttaa tietämättään tautia eteenpäin. Klamydiainfektio on salakavala tauti, joka oireettomana tai hyvin vähäoireisenakin voi johtaa vakaviin lisääntymisterveyteen vaikuttaviin jälkiseurauksiin. Vakavimmillaan hoitamaton tai usein toistuva klamydiainfektio voi naisilla aiheuttaa munatorvien vaurioitumisesta ja arpeutumisesta johtuvaa hedelmättömyyttä tai altistaa kohdun ulkopuoliselle raskaudelle. Klamydian yhteydestä kohdunkaulansyöpään on viime aikoina saatu vakuuttavia todisteita.

Diagnosoitujen infektioiden määrä kasvussa

Klamydiainfektion esiintyvyys on kasvanut Suomessa voimakkaasti viime vuosikymmenten aikana. KTL:n tartuntatautirekisteriin (www.ktl.fi/ttr) ilmoitettujen laboratoriolöydösten mukaan klamydiatapausten vuosittainen määrä on lisääntynyt lähes 60 % vuodesta 1995. Vuonna 1995 raportoitiin 8 032 tapausta, viime vuonna jo 12 720, joista 60 % (7 684 tapausta) oli naisilla. Klamydian lisääntyminen on todettavissa sekä miehillä että naisilla, vaikka klamydiatapauksia ilmoitetaankin enemmän naisilla.

Huolestuttavaa on, että klamydiainfektiot lisääntyvät erityisesti nuorten (15–19 v.) ikäryhmässä, joilla hedelmällisyyteen vaikuttavat jälkiseuraukset tulevat ilmi vasta 10 vuoden päästä.

Huomattava osa raportoiduista infektioista on nuorilla naisilla (kuva 1). Vuoden 2005 raportissa naisten infektioista 32 % oli 15–19-vuotiaiden ikäryhmässä, kun taas miehillä saman ikäryhmän osuus oli vain 13 %. Nuorten miesten seksielämän hitaammasta alusta huolimatta 20–24-vuotiaiden ikäryhmässä ero on tasoittunut, ja naisten infektioista 42 % ja miesten infektioista 43 % on tässä ikäryhmässä. On kuitenkin todennäköistä, että huomattava osa poikien ja nuorten miesten infektioista jää diagnosoimatta seulonnan puuttuessa.

Klamydiainfektioiden yleistymisen taustalla on, erityisesti alle 20-vuotiailla nuorilla naisilla, seksuaalikäyttäytymisen muutos, varhemmin aloitettu seksielämä, partnereiden määrän lisääntyminen ja kondomin käytön vähäisyys.

Käynnissä olevien HPV-rokotteiden myyntilupatutkimusten yhteydessä tehty klamydiaseulonta antaa tietoa tämän hetken klamydiaesiintyvyydestä 16–17-vuotiailla tytöillä. Tutkimukseen on osallistunut n. 4 800 tyttöä eri puolilla maata sijaitsevissa 18 rokotuspisteessä. Positiivisten löydösten osuus rokoteprojektiin osallistuneilla on noin 2,2 %. Suurimmat esiintyvyydet (3–4 %) ovat Tampereella, Helsingissä ja Lahdessa.

Kuva 2. Klamydian esiintyvyys Suomessa. Seroprevalenssi on kasvanut 80-luvulta (a) 90-luvun puoleen väliin (b) tultaessa.

Klamydiainfektioiden yleisyys alueittain ja yli ajan

Klamydiainfektion esiintyvyyden alueellinen vaihtelu on vahvistettu tutkimalla C.trachomatis-spesifisten vasta-aineiden ilmenemistä raskaana olevien naisten seerumeista kerätystä FMC (Finish Maternity Cohort) -seerumipankista. Kansainvälinen politiikka ja rajojen avautuminen heijastuu klamydia seroprevalenssin nousuna Itä-Suomessa, erityisesti sen kaupunkitaajamissa ja Uudellamaalla (kuva 2).

Seroprevalenssin perusteella on todettavissa, että Kansanterveyslaitokselle raportoitujen klamydiainfektioiden määrä on vain jäävuoren huippu. Myös oireettomien infektioiden määrä on 20 viime vuoden ajan kasvanut jatkuvasti.

Hanna Öhman
tutkija

Matti Lehtinen
tutkimusprofessori

Pentti Koskela
erikoistutkija

Heljä-Marja Surcel
erikoistutkija
KTL
Virustautien ja immunologian osasto

Jorma Paavonen
professori
HYKS, Naistenklinikka