Publisher

National Public Health Institute
Original page

adverse drug reaction reporting systems, BCG Vaccine, children, diphtheria-tetanus vaccine, hepatitis a vaccines, hepatitis b vaccines, influenza vaccines, injurious effects, measles-mumps-rubella vaccine, poliovirus vaccines, vaccines, vaccines, combined

Julkaistu 5.6.2007

Vuonna 2005 Suomessa annettiin yli kaksi miljoonaa rokoteannosta, joista noin 1,5 miljoonaa oli yleisen rokotusohjelman rokotteita. Rokotusohjelman uudistumisen myötä käytössä oli entistä turvallisempia rokotteita ja samalla annettujen pistosten määrä väheni. Toisaalta vuoden 2005 alussa tehdyt muutokset rokotusohjelmassa todennäköisesti lisäsivät valppautta ja ilmoitusaktiivisuutta. Epäilyistä haitoista ilmoittaminen on tärkeä osa rokoteturvallisuutta.

Ilmoituksia epäillyistä haitoista kertyi vuonna 2005 yhteensä 996 ( taulukko 1, haittatapahtumat rokotteittain), kun edellisvuonna ilmoituksia tehtiin 1 044 kappaletta. Suurin osa oli tavanomaisia paikallisreaktioita tai lieviä yleisoireita. Vakavia haittatapahtumia kirjattiin 39, ja niiden kokonaismäärä väheni 41 % edellisvuoteen verrattuna.

Rokotusohjelmassa aiemmin käytössä ollut kolmosrokote (DTwP) korvattiin vuoden 2005 alussa viisivalenttisella yhdistelmärokotteella (DTaP-IPV-Hib). Merkittävin muutos oli aiemman rokotteen sisältämän hinkuyskän kokosolukomponentin (wP) korvaaminen paremmin siedetyllä soluttomalla hinkuyskäkomponentilla (aP). Samalla alle kaksivuotiaille annettujen pistosten määrä väheni kahdestatoista viiteen ( taulukko 2).

Pienten lasten yhdistelmärokotteet hyvin siedettyjä

Yhdistelmärokotteisiin liittyy selvästi vähemmän haittoja kuin aikaisempaan kolmosrokotteeseen liittyneet. Kun vuonna 2004 annettuihin DTwP-rokotteisiin liitettiin 350 haittaa, joista vakavaksi luokiteltuja oli 19, liitettiin vuoden 2005 aikana annettuihin DTaP-IPV-Hib-rokotteisiin 193 haittaa, joista vakavaksi luokiteltuja oli kahdeksan. Tavallisimpia haittoja olivat pistosalueen paikallisreaktiot. Ne vähenivät 70 %, voimakas itkuisuus 60 % ja kuumereaktiot 38 %.

Viisivalenttiseen rokotteeseen liittyneistä haitoista neljä luokiteltiin vakaviksi, koska ne johtivat sairaalahoitoon. Kahdella sairaalassa hoidetuista lapsista oli hengitystieinfektio ja kahdella hypotonis-hyporesponsiivisuus-episodi. HH-episodin vuoksi hoidetuista lapsista toinen oli aspiroinut maitoa neljä tuntia rokotuksesta ja toisella oli korkeakuumeinen virtsatieinfektio. Muut neljä liittyivät samaan aikaan annettuun MPR-rokotteeseen. Nelivalenttisesta (DTaP-IPV) rokotteesta tehtiin yksi ilmoitus selluliittiepäilyn takia sairaalahoitoon johtaneesta pistosalueen paikallisreaktiosta ( taulukko 3).

Paikallisreaktion jälkeen tetanustehoste vasta 20 vuoden kuluttua

Kurkkumätä-jäykkäkouristustehosterokotteet (dT ja dtap) aiheuttivat pistosalueen paikallisreaktioita, joihin liittyi myös yleisoireita kuten lämpöilyä ja uupumusta. Reaktion tavallisin syy on korkea difteria- tai tetanusvasta-ainetaso, joka laukaisee immuunikompleksivälitteisen reaktion. Siksi laajan paikallisreaktion jälkeen tehosterokotus suositellaan annettavaksi valtaosalle aikuisista ja nuorista vasta 20 vuoden kuluttua. Ohjeet jatkorokottamisesta paikallisreaktion jälkeen: www.ktl.fi/tetanus_paikallisreaktio.

Vakavista dT-haitoista kolme oli yllä kuvatun kaltaisia reaktioita, joita oli hoidettu infektioepäilynä (taulukko 3). Immunologisia reaktioita ei ole aihetta hoitaa mikrobilääkkeillä. Sen sijaan tulehduskipulääkkeillä saadaan hyvä vaste. Vakavana haittana dtap-rokotuksen jälkeen ilmoitettiin yksi infektion jälkeinen enkefaliitti. Tutkimustulosten perusteella oireiden aiheuttajaksi epäiltiin mykoplasmainfektiota.

Kausi-influenssaa vastaan suojauduttiin aktiivisesti

Influenssarokotetta on tarjottu vuodesta 2002 lähtien osana yleistä rokotusohjelmaa lääketieteellisille riskiryhmille ja yli 65 vuotta täyttäneille. Syksyn 2005 aikana influenssarokotteet loppuivat apteekista. Ilmeisimmin pelko lintuinfluenssasta lisäsi niiden menekkiä. Influenssarokoteannoksia annettiin Suomessa vuonna 2005 yli 700 000 kpl, joista noin 600 000 annosta käytettiin osana yleistä rokotusohjelmaa.

Kansanterveyslaitokselle saapui 55 influenssarokotteisiin liittyvää ilmoitusta. Paikallisreaktioita ilmoitettiin 27. Hengitysteiden vinkuminen raportoitiin kerran ja nivelreaktio kahdesti. Yhtään neuriittia, aivohermohalvausta tai polyradikuliittia ei raportoitu.

Kuudesta vakavaksi luokitellusta reaktiosta yksi oli samanaikaisesti annetun pneumokokkirokotteen aiheuttama sairaalahoitoon johtanut paikallisreaktio (taulukko 3). Yhdellä myös polio- ja hepatiitti A -rokotteen saaneella raportoitiin viikon kuluttua rokotuksesta alkaneet lihasnykinät. Välittömän allergisen reaktion oireita oli kahdella rokotetulla. Kummankaan oireisto ei täyttänyt anafylaktisen reaktion kriteerejä. Toinen reaktioista ei liittynyt rokotukseen, sillä se ilmaantui vasta neljän vuorokauden kuluttua rokotuksesta. Lisäksi raportoitiin yksi pistämiseen liittyvä pyörtyminen ja vuorokauden sairaalaseurantaan johtanut oksentelu ja pahoinvointi.

MPR-rokotukseen liittyi enimmäkseen lieviä taudin oireita

Tavallisimmat MPR-rokotuksesta raportoidut haitat olivat kuume ja ihottuma noin viikon kuluttua rokotuksesta. Vakavaksi luokiteltuja haittoja oli yhdeksän (taulukko 3). Harvoin rokotuksiin liitettyjä, vakavaksi luokiteltuja haittoja olivat kiihtyneisyys, tasapainohäiriöt ja St.aureus -paise nivusessa. Odottamaton, ei-vakavaksi luokiteltu haitta oli vuorokauden kestänyt kivestulehduksen kaltainen oireilu. Yksi, samanaikaisesti DTaP-IPV- ja MPR-rokotteen saanut lapsi sai yli kaksi viikkoa rokottamisesta nielutulehduksen ja myöhemmin iho-oireita, jotka diagnosoitiin Stevens-Johnsonin oireyhtymäksi. Sairaalatutkimukset antoivat viitteitä tuoreesta mykoplasmainfektiosta.

BCG-haitat erityisseurannassa

BCG-rokotuksiin harvinaisena haittana liittyvien etäisinfektioiden pitkä itämisaika aiheuttaa viivettä niiden raportoinnissa. Lokakuussa 2005 tehtiin päätös BCG-rokotusten kohdentamisesta riskiryhmiin osana kansallista tuberkuloosiohjelmaa. Haitoista kertynyttä tietoa käytettiin päätöksenteon tukena, kun ajankohdaksi suunniteltiin vuoden 2008 alkua. Uusi päätös aikataulun nopeuttamisesta tehtiin, kun ilmeni, että vakavat haitat olivat lisääntyneet. Muutos toteutui 1.9.2006.

Vuonna 2005 vakavat haitat kuitenkin kääntyivät laskuun. Haittoja on 16.5.2007 mennessä ilmoitettu 110, joista vakavia 7 (taulukko 3), kun vuonna 2004 vakavia haittoja oli 23/151.

Epäillyistä haitoista ilmoittaminen on tärkeää

Ilmoitusaktiivisuus on pysynyt hyvänä, vuosien saatossa jopa parantunut. Vuodesta 2005 käytössä ollut aiempaa selkeämpi ja sisällöltään tarkempi lomake antaa aikaisempaa täsmällisempää tietoa haitoista. Nämä seikat tekevät seurantajärjestelmästä entistä luotettavamman työkalun rokotusten turvallisuuden arvioinnissa. Ohjeet ilmoittamisesta ja haittojen seurantaraportit löytyvät KTL:n rokoteturvallisuussivuilta www.ktl.fi/rokoteturvallisuus

Tea Nieminen, rokoteturvalisuuslääkäri
Ulpu Elonsalo, rokoteturvalisuuslääkäri
Hillevi Tikkanen, terveydenhoitaja
KTL, Rokoteturvallisuusyksikkö